Sosiaalityön ahdinko on näkynyt otsikoissa jo kauan. Eriarvoistuvassa yhteiskunnassa sosiaalityölle kasautuu paineita, eikä vaativaan ja raskaaseen työhön tahdo riittää työntekijöitä etenkään Etelä-Suomen suurissa kunnissa. Sosiaalityötä toteutetaan liian pienillä resursseilla ja usein vain välttämättömyydet hoitamalla. Työllä on kuitenkin yhteiskunnan arvoja ja asenteita vahvasti muokkaava aspekti. Heikoimmassa asemassa olevien auttamisen taustalla vaikuttavat tekijät jäävät helposti näkymättömiksi. ”Historiallisesti sosiaalityö on lähtenyt liikkeelle yläluokkaisten ihmisten tekemästä hyväntekeväisyydestä, aika holhoavasta toiminnasta alempia yhteiskuntaluokkia kohtaan. Ja kyllä sillä tavalla sosiaalityötä ja sosiaalityöntekijöitä voi kritisoida edelleen”, kertoo Maura Nurmi. Nurmi opiskelee Helsingin yliopistossa sosiaalityötä ja on käytäntötutkimuksessaan pureutunut antirasistiseen sosiaalityöhön. Hän on kirjoittanut tutkimuksestaan raportin otsikolla Rasismin

Rasismivapaa lapsuus kaikille
Purkaako sosiaalityö vallitsevia epätasa-arvoisia rakenteita vai ylläpitääkö se niitä?
