Ihmiskunnan elämäntavan muuttaminen biosfäärin kannalta kestäväksi vaatii talouden, politiikan ja ekologian ymmärtämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos edellyttää tiedevetoista suunnittelua ja valtiojohtoista siirtymäpolitiikkaa, jossa ekologiset reunaehdot ohjaavat talouden kehitystä.
[…]
Koronakriisin myötä viimeisetkin padot 2020-luvun valtiokapitalismin tieltä näyttävät murtuvan. Keskuspankkikapitalismin vaihe saattaa jäädä vain vuosikymmenen mittaiseksi.
[…]
Ilmastokriisi haastaa meidät pohtimaan vakiintuneita käsitteitä ja malleja yhteiskunnasta, itsestämme ja järjestelmistämme. Vasta ilmestyneen raportin mukaan muun muassa ajatus valtiontalouden kestävyysvajeesta on ristiriidassa ekologisen kestävyysvajeen korjaamisen kanssa.
[…]
Noin kahdeksan vuoden ajan internetissä on muhinut musiikinlaji, joka pyrkii herättämään kuulijassaan ristiriitaisia tunteita. Lajin ytimessä on kritiikki ajan henkeä kohtaan sekä vastakohdat. Kun genren teos tarjoilee pessimismiä, herättelee se samalla tulevaisuuden uskoa, huolestuneisuus on yhdistetty huojennukseen ja surrealismi on nivottu realismiin. Tyylillisesti vaporwave palaa menneisyyteen, mutta tekee sen paljastaakseen nykyisen ja tulevan. Vaporwave herättelee positiivisia tuntemuksia kyseenalaistaakseen niiden perustan. Maailmalla vaporwave-skene on aktiivinen, mutta Suomessa genren edustus on vielä niukkaa. Turkulainen Tony Vesalainen perusti tämän vuoden alussa Cityman Productionsin, joka on Suomen ensimmäinen vaporwaveen keskittyvä levy-yhtiö. “Vaporwave sai oikeastaan alkunsa Macintosh Plus -nimisen artistin vuonna 2011 ilmestyneestä levystä
[…]
saamme Päivittäin uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista. Samalla tiedämme vähän siitä, kuinka ajauduimme ilmaston lämpenemisen kaltaiseen sekasotkuun. Historioitsija Andreas Malm tarjoaa kirjassaan Fossil Capital kiinnostavan näkökulman ilmastonmuutoksen syntysijoille. Ne löytyvät 1800-luvun alun englantilaisesta puuvillateollisuudesta, jossa kivihiiltä hyödyntävä höyryvoima valjastettiin teolliseen käyttöön. Taloushistoria korostaa höyryvoiman ylivoimaisuutta verrattuna varhaisteollisuuden vesivoimaan. ”Kun James Watt höyrykoneen keksi, ei maailma ollut entisensä.” Vesivoima oli kuitenkin hyvin kilpailukykyistä. Se oli vuosikymmeniä höyryvoimaa edullisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Lisäksi käyttämättömiä vesivaroja oli runsaasti tarjolla. Miksi siis siirryttiin höyryvoimaan? Vesivoimateollisuus oli rakennettava sinne, missä virtasi, eli syrjäisten koskien varsille. Patruunat hallitsivat syrjäisiä tehdasyhteisöjä feodaaliherran tavoin. Yhteisöt vaativat kuitenkin tukuittain rahaa
[…]
Jos Sonya Lindfors eläisi utopiassaan, hänen ei tarvitsisi tehdä teoksia, joissa käsitellään ihonväriä, sukupuolta ja valtarakenteita. Kuvat Velda Parkkinen Kaapelitehtaan neljännen kerroksen ikkunasta aukeaa maisema merelle yli Helsingin Ruoholahden. Noble Savage -tanssiteoksen harjoitukset ovat juuri alkamassa, ja koreografi Sonya Lindfors odottaa esiintyjiä paikalle. ”Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Astuessamme Zodiakin näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa. Noble Savage konkreettisesti pysäyttää historiallisen flow’n.” Noble Savage luo mustan näyttämön, jolla valkoinen on toinen. Dramaturgisena kehyksenä toimii tarina Pocahontaksesta, alkuperäiskansan prinsessasta, joka tuodaan Eurooppaan. Noble Savage on voimakkaan poliittinen. Se on toinen teos, jonka 30-vuotias Lindfors ohjaa Zodiakin näyttämölle.
[…]
Kun kapitalistit oppivat tahkoamaan rahaa vegaanisilla tuotteilla. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Olen nähnyt muutamia kertoja kummallisen unen: haahuilen supermarketissa, erikoisliikkeessä tai apteekissa ja törmään katonrajassa roikkuvaan suureen kylttiin, jolla vegaaniasiakkaita ohjataan näyttävästi ihkaomalle kokonaan vegaaniselle hyllylleen. Kun saavun hyllyn luo, minua odottaa irvokkaasti hymyilevä pahvimies, jolla on molemmat keskisormet pystyssä.Uni ei koskaan aiheuttanut kummempaa päänvaivaa, pahviukko ei transformoitunut ärjyksi örkiksi, sen keskisormet vain huvittivat. Unesta jäänyt ”kiitti vaan tästäkin!” -fiilis sen sijaan oli totta. Se on tuttu tilanteista, jolloin haluaa ostaa jotain yksinkertaista, vaikkapa sampoota, mutta jättimarketin valikoimissa ei ole ainoatakaan eläimetöntä versiota. Ja jos onkin, se maksaa
[…]
Tulevaisuus voi näyttää myös hyvältä.
[…]
Meidän on suojeltava itseämme markkinoilta, kirjoitti Karl Polanyi.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa