Feministisessä taloustieteessä ei tuijoteta vain talouskasvua vaan keskitytään hyvinvointiin. Kansainvälisesti tunnetun feministisen taloustieteen professorin Diane Elsonin mukaan talouskasvua on vaikea nähdä objektiivisena, vaikka valtavirran taloustiede niin väittääkin.
[…]
Ree, 24, ei ole missään nimessä nainen, tuskin koskaan transmies, vaan jotain muuta.
[…]
Uuden romaanin julkaiseva Rosa Meriläinen haluaa kritisoidan valtaa hauskasti. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen On stressaavaa miettiä kysymyksiä Rosa Meriläiselle. En halua kysyä liian tylsiä kysymyksiä enkä myöskään jäädä kiinni valtarakenteita pönkittävistä sanavalinnoista. Hauska puoli kysymysten keksimisessä on, että ei tarvitse pyrkiä sovinnaisuuteen. Meriläinen tuskin kavahtaa. Rosa Meriläinen on profiloinut itsensä ”ammattikehtaajaksi”. Se tarkoittaa, että hän ei jättäydy tilanteiden tai keskustelujen ulkopuolelle esimerkiksi häpeän takia. Ajatushautomo Hattu, jota Meriläinen pyörittää yhdessä politiikan tutkija Saara Särmän ja toimittaja Johanna Vehkoon kanssa, perustuu paljon juuri tällaisen kehtaamisen filosofian levittämiselle. Julkisuudessa ovat näkyneet muun muassa Hatun järjestämät feministiset kiroiluiltamat. Tänään tapaamme kuitenkin
[…]
Jos Sonya Lindfors eläisi utopiassaan, hänen ei tarvitsisi tehdä teoksia, joissa käsitellään ihonväriä, sukupuolta ja valtarakenteita. Kuvat Velda Parkkinen Kaapelitehtaan neljännen kerroksen ikkunasta aukeaa maisema merelle yli Helsingin Ruoholahden. Noble Savage -tanssiteoksen harjoitukset ovat juuri alkamassa, ja koreografi Sonya Lindfors odottaa esiintyjiä paikalle. ”Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Astuessamme Zodiakin näyttämölle astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin. Tanssimme näyttämön haamujen kanssa. Noble Savage konkreettisesti pysäyttää historiallisen flow’n.” Noble Savage luo mustan näyttämön, jolla valkoinen on toinen. Dramaturgisena kehyksenä toimii tarina Pocahontaksesta, alkuperäiskansan prinsessasta, joka tuodaan Eurooppaan. Noble Savage on voimakkaan poliittinen. Se on toinen teos, jonka 30-vuotias Lindfors ohjaa Zodiakin näyttämölle.
[…]
Suffragette-elokuva muistuttaa, kuinka naisten aseman puolesta on taisteltu myös terrorin keinoin. Epsom Derbyn laukkakilpailuissa 4. kesäkuuta vuonna 1913 brittiläisen naisasialiikkeen aktivisti Emily Davison (1872–1913) astui filmikameroiden kuvatessa kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kulkureitille. Davisonin tarkoituksena tuskin oli tehdä itsemurhaa, mutta hän kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Hänestä tuli liikkeensä marttyyri, jonka näyttävästi kukitettua hautajaissaattuetta seurasi Lontoon kaduilla kymmenien tuhansien yleisö. Paikan päällä kuvatut uutisfilmit välittivät tapahtuman maailmalle. Kuvat onnettomuudesta ja hautajaisista löytyvät nykyään esimerkiksi YouTubesta. Davison kuului Emmeline Pankhurstin (1858–1928) kahden tyttärensä kanssa vuonna 1903 perustaman Women’s Social and Political Union -järjestön eli WSPU:n ympärille järjestäytyneeseen militanttiin tasa-arvoliikkeeseen. Muutoksen hitauteen
[…]
Jamie McDonald ei usko komedian olevan turvallinen tila. Kuvat Velda Parkkinen Jamie MacDonald kiittelee yleisöä eturivin täyttämisestä. Stand up -komediailloissa yleisö ei aina uskaltaudu ensimmäiselle penkkiriville. Koomikot kun tunnetaan poliittisesti epäkorrektina sakkina, joka ei epäröi tölväistä yleisön jäseniä. Katsomossa tunnetaan usein suorastaan pelkoa. ”Tämä on se show, jossa tunne on molemminpuolinen”, feministisen komediailtaman järjestäjä ja juontaja MacDonald sanoo lavalla. Sen kyllä huomaa. Moni illan esiintyjistä kyselee kesken esityksensä, ”meninkö nyt liian pitkälle” tai ”en tiedä, naurattaako tällainen teitä feministejä”. Esiintyjät ovat verbaalisesti varpaillaan. ”Se on outo pelkojen vaihto. Koomikoita pidetään aggressiivisina ja seksistisinä ja feministejä huumorintajuttomina ja vihaisina, joten molemmat
[…]
Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen taistelee jokaisen ihmisen tasa-arvon puolesta. Kuva & kuvankäsittely Velda Parkkinen Toisinaan ratkaisevat hetket ovat kirkkaan viiltäviä ja iskevät kuin salamat. Milla Pyykkönen oli 17-vuotias, kun hän tarttui Jean Sassonin Prinsessaan. Kirja kertoo saudiarabialaisen naisen elämäntarinan, ja feministinen herätys syttyi. ”Kirjassa kuvattiin hyvin monella tasolla naisten kokemaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Jollain tavalla se sai silmät aukeamaan myös omaan elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Asiat eivät omassa ympäröivässä elinpiirissäkään olleet tasa-arvoisia.” Maailma ei ole valmis vielä 16 vuotta myöhemminkään, ja siksi Pyykkönen on nyt niin sanottu ammattifeministi. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä ja jatkaa 123-vuotiaan
[…]
Feministisessä kiroiluiltamassa annetaan ketutuksen virtautua ilmoille. Kuva Tomi Palsa Sukupuolittuneita paineita ja feminististä painetta ei pidä missään nimessä pihdata, vaan ne pitää päästää vapaiksi. Siihen feministinen kiroiluiltama on mitä parhain paikka. Ajatushautomo Hattu on järjestänyt feministisiä kiroiluiltamia Tampereella Kahvillassa, Turussa Bar Kukassa ja Helsingissä Dubrovnikissa. Joka kerta seinät ovat tulleet vastaan, eivätkä kaikki halukkaat ole mahtuneet paikalle. Seuraavaksi vallataan Tavastia, jossa tilan kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. Ajatushautomo Hattu ovat perustaneet johtaja Saara Särmä ja johtaja Rosa Meriläinen. Ajatushautomo tarjoaa feministisen näkökulman asiaan kuin asiaan, eikä se kaihda naurua. Feministiset kiroiluiltamat saivat alkunsa Facebookissa käydystä tsätistä, jossa johtaja Särmä purki
[…]
Feministinen sarjakuvatoiminta purkaa normeja ja avaa näkökulmia. Kuva Velda Parkkinen Kun pinnistää aivoja ja katsoo tottumusten läpi, kaiken näkee hieman tarkemmin. Karvinen on kolli, tikku-ukollakin on sukupuoli ja seikkailusarjakuvissa vain miehet ratsastavat oreillaan auringonlaskuun. Seksismi on rakenteissa, ja sukupuolittuneisuus leimaa kaikkea. Normitalkoisiin voi osallistua monella tapaa. Yksi niistä on feministinen sarjakuvatoiminta, jonka verkostossa on mukana kymmeniä aktiiveja – heidän joukossaan myös Aino Sutinen, Apila Pepita Miettinen, Hanna-Pirita Lehkonen ja Reetta Laitinen. Kolme vuotta sitten käynnistynyt toiminta on käytännössä työpajoja, tapaamisia ja tukea. Verkosto on ei-separatistinen, antirasistinen ja pyrkii esteettömyyteen. Kun puhe kääntyy feministisen sarjakuvatoiminnan alkutaipaleeseen, kaksi nimeä nousee esiin: Johanna
[…]
Kuva&kollaasi Velda Parkkinen Ilta-aurinko maalaa vastapäisen talon seinän kullalla. Johanna Rojola lojuu työhuoneessaan säkkituolilla ja harmittelee ääneen. ”Nykyään oman taiteellisen työn tekeminen tuntuu lomalta. Kun käyn päivätyössä Lahdessa, minulla ei tosin ole jaksamista tulla tänne.” Rojola tunnetaan sarjakuvapiireissä ja niiden ulkopuolellakin Rojuna, joka on alansa todellinen konkari. Piirtämisen lisäksi Rojola on organisoinut näyttelyitä, työpajoja ja seminaareja. Hän on toiminut Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajana, ollut tuottamassa Sarjakuvafestivaaleja ja perustamassa kahta feminististä sarjakuvajulkaisua: Naarassarjat-lehteä ja Nettinarttu-verkkojulkaisuja. Hänen viimeisin oma sarjakuva-albuminsa ilmestyi yhdeksän vuotta sitten. Roju onkin vuosien saatossa kasvanut piirtäjästä mahdollistajaksi, joka opettaa sarjakuvaa ja animaatiota Lahden kansanopistossa. ”Ehkä minun taiteellinen työni on
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa