Nämä viisi antikapitalismin muotoa muuttavat maailmaa – arviossa sosiologi Erik Olen Wrightin viimeiseksi jäänyt teos

Vuonna 2019 menehtynyt yhdysvaltalainen sosiologi Erik Olin Wright tarkasteli vaikutusvaltaisessa tuotannossaan yhteiskuntaluokkia ja utopioita. Tutkijan viimeiseksi jääneessä ja vasta suomennetussa Kuinka olla antikapitalisti 2000-luvulla -teoksessa Wright analysoi kapitalistisen järjestelmän hyötyjä ja haittoja sekä erittelee antikapitalististen vaihtoehtojen moninaisuutta. Hän nostaa esiin viisi antikapitalismin muotoa: hajottaminen, purkaminen, kesyttäminen, vastustaminen ja pakeneminen. Jaottelu vaikuttaa ensi näkemältä keinotekoiselta, mutta […]

Lue lisää… from Nämä viisi antikapitalismin muotoa muuttavat maailmaa – arviossa sosiologi Erik Olen Wrightin viimeiseksi jäänyt teos

Arvokonservatiiveja on myös vähemmistöissä, ja heidän äänensä ovat arvokkaita populistisille oikeistopuolueille

Paradoksaalisesti jotkin puolueet vetoavat sellaisiinkin äänestäjiin, joiden oikeuksien paranemista samaiset puolueet tuntuvat vastustavan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Arvokonservatiiveja on myös vähemmistöissä, ja heidän äänensä ovat arvokkaita populistisille oikeistopuolueille

Koronnostot ovat liian järeä työkalu nykyiseen inflaation – asiantuntijat varoittavat taantumasta

Kun keskuspankit alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen.  Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa.  Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Koronnostot ovat liian järeä työkalu nykyiseen inflaation – asiantuntijat varoittavat taantumasta

Philippe Sands on tehnyt tutkimusmatkoja natsien pimeään ytimeen

“Tämä on kirjan tärkein sitaatti”, Philippe Sands sanoi näyttäen tekstiä kirjan alkusivuilla. “Eivät meille kummittele vainajat vaan ne tyhjät kohdat, joita muiden ihmisten salaisuudet ovat meihin jättäneet.” Se on unkarilais-ranskalaisen psykoanalyytikon, Nicolas Abrahamin (1919–1975), kynästä.  Brittiläis-ranskalainen ja juutalaistaustainen ihmisoikeusjuristi Phillippe Sands vieraili Helsingissä esittelemässä hiljattain suomeksi ilmestynyttä kirjaansa Paluu Lembergiin – Kansanmurha ja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteiden juurella (Teos). Kirjan on suomentanut Titia Schuurman. Sandsin kirja on yhtä lailla tutkimusmatka natsi-Saksan aiheuttamiin tuhoihin kuin jännityskertomus Sandsin omasta suvusta.  Mitä tapahtui Sandsin sukulaisille natsi-Saksan mellastaessa Itä-Euroopassa 1940-luvulla? Minne sukulaiset lähtivät?  Heitä tai heidän jälkeläisiään ei enää ole lähelläkään vanhoja kotikontuja. Historian

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Philippe Sands on tehnyt tutkimusmatkoja natsien pimeään ytimeen

Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?

Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan