ElokuvaKirjoittanut Tuomas Rantanen

Runoilija Ingeborg Bachmann etsii vapauden tunnetta mestariohjaaja Margarethe von Trottan elokuvassa

Elokuva kertoo Bachmannista keskittyen erityisesti hänen suhteeseensa kirjailija Max Frischin kanssa.

Lukuaika: < 1 minuutti

Runoilija Ingeborg Bachmann etsii vapauden tunnetta mestariohjaaja Margarethe von Trottan elokuvassa

Ingeborg Bachmann – Matka aavikolle

Margarethe von Trotta

Elokuvateattereissa 24.11.

★★★★

81-vuotias Margarethe von Trotta on yksi sodanjälkaisen Saksan tärkeimmistä ohjaajista. Hänen elokuvissaan käsitellään usein Saksan historiallisia traumoja merkittävien naisten henkilökuvien kautta. Sellaisia ovat esimerkiksi Hannah Arendt (2012), Rosa Luxemburg (1986) sekä Sisarukset (1981), jossa vain hiukan verhotusti on kyse RAF-terroristi Gudrun Ensslinistä ja hänen sisarestaan.

Hänen uusi elokuvansa kertoo runoilija Ingeborg Bachmannista (1926–1973) keskittyen erityisesti hänen suhteeseensa sveitsiläiskirjailija Max Frischin kanssa. Bachmann nähdään ristiin eri aikakausilla etsimässä omaa tilaansa henkisesti ahtaaksi käyvässä parin Zurichin asunnossa, enemmän omillaan kotikaupungikseen mieltämässään Roomassa, puimassa huoliaan säveltäjäystävälleen Hans Werner Henzelle sekä vaeltamassa Egyptin autiomaassa myöhemmän kumppaninsa, kirjailija ja elokuvantekijä Adolf Opelin kanssa.

Mestariohjaaja osaa kertoa olennaisen kuvien rytmillä, valojen sävyillä näyttelijöidensä hillittyihin katseisiin ja kehonkieleen luottaen. Bachmannia esittävä Vicky Krieps loihtii hahmoonsa taiteeseen omistautuneen ihmisen itsellisyyttä ja monen lajin intohimoa. Ronald Zehrfeldin Frisch tuntuu hänen seurassaan oudon eriseuraiselta, mutta ilmeisesti tämä ristiriita vastaa todellistenkin henkilöiden suhdetta. Autiomaan avaruudellinen tilavuus ja syvä kauneus laajenevat etsityn vapauden tunteen metaforiselle tasolle.