Politiikassa on useita termejä järjestelmälle, jossa yksi henkilö määrää ja muut saavat toimia vain johtajan asettamissa puitteissa: absoluuttinen monarkia, diktatuuri, totalitarismi. Tiedotusvälineiden saralla sille on omalaatuinen nimi: vapaa media. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström teroitti joulukuun Voimassa, että ”yksi hyvän lehdistönvapaustilanteemme syy” on se, että päätoimittaja tekee yksin päätökset. Hän varoitti, että keskustelu vapaudesta ”menee harhateille, jos luullaan että yksittäiset toimittajat saavat päättää linjauksista”. Helmikuussa päätoimittajien yhdistys PTY jatkoi samaa rataa julkilausumalla, joka painotti päätoimittajan yksiselitteistä valtaa, ilmeisesti tukeakseen poliittisesta sensuurista kiinni jäänyttä Atte Jääskeläistä. PTY esitti, että jos päätoimittajalla ei olisi täydellistä valtaa, niin ”yksittäiset toimittajat voisivat julkaista
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Julkisen keskustelu sodasta on Häiriköt-päämajan mielestä ongelmallista ja yksipuolista. Päätimme osallistua keskusteluun ja tuoda uusia näkökulmia aiheeseen. […]
Sateenkaarilipun eri värit kuvaavat HLBTQ-yhteisön moninaisuutta. Lipun suunnitteli sanfranciscolainen taiteilija Gilbert Baker queer-yhteisön pyynnöstä. Ensimmäisen kerran se liehui Pride-paraatissa 1978. Tarina kertoo, että Baker inspiroitui Judy Garlandin laulamasta ”Over the Rainbow” -kappaleesta. Ensimmäisiin homoikoneihin kuulunut Garland kuoli vain kaksi päivää Stonewallin mellakoiden jälkeen kesäkuussa 1969. Stonewallin mellakat saivat alkunsa, kun poliisi teki New Yorkissa ratsian queer-väen suosimaan Stonewall Inn -ravintolaan, ja väki nousi poliisia vastaan. Tapahtumat käynnistivät queer-oikeuksien liikkeen. Mellakoiden alkamisen muistopäivänä 28. kesäkuuta 1970 marssittiin New Yorkissa ja Los Angelesissa ensimmäisen kerran Pride-hengessä. Pride pidetään monessa kaupungissa vieläkin kesäkuun lopun tienoilla. Alkuperäisessä lipussa oli kahdeksan raitaa nykyisen kuuden asemasta.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Kuvat: Jenni Holma Lukuaika: 9 minuuttia
”Olen varttunut Taalintehtaalla, joka on Kemiönsaarella eli tunnin ajomatkan päässä etelään Turusta. Siellä on kolme pikku kylää, joista Taalintehdas on yksi. Ja Taalintehtaan ulkopuolella on vielä pieni saari kahden sillan takana. Sen nimi on Kyläsaari. Siellä minä ja 70 muuta tyyppiä asuttiin. Kaikki, jotka millään tavalla poikkesivat muista, joutuivat heti oman ryhmänsä edustajiksi. Olin perhepäivähoidossa, ja siellä oli yksi tummaihoinen poika. Muistan, että koko kylä puhui siitä, että se on nyt se n-sana. Oli suuri järkytys, että joku oli adoptoinut mustan pojan. Sitä havahtui siihen, että jos olet erilainen, niin olet myös automaattisesti tyrkyllä. Me matkusteltiin aika paljon, kun olin
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Turveinfo-mainoskampanja saa kysymään, miksi turpeesta oikeastaan kiistellään. Lisäksi voi miettiä sitä, mikä on mainostoimiston rooli mediakohuissa. […]
The Crown on draamallisesti yhteiskunnallisten televisiosarjojen aatelia. Peter Morganin Netflixille luoma The Crown -tv-sarja (2016) piirtää näkyviin perinteisen monarkian ja nykyaikaisen parlamentarismin välisen jännitteen. Elisabet II:n hallitsijakauden alkuun, vuoteen 1952 sijoittuva tuotanto jatkaa myös Tom Hooperin Kuninkaan puheen (2010) arkirealistisella tiellä kuvatessaan, miten vähän kadehdittava on kuninkaallisten elämä institutionaalisten vaatimusten ja julkisuuden valokeilan kohteena. Sarjan taustalla vaikuttaa myös Morganin ja ohjaaja Stephen Frearsin aiemman yhteistyön kautta toteutunut The Queen (2002). Siinä Helen Mirrenin esittämä ikääntynyt Elisabet ei kultaisesta häkistään käsin pysty ymmärtämään, miten prinsessa Dianan kova kohtalo koettiin hovin ulkopuolella. The Crown taas osoittaa, miten tämä tapahtumasarja on samalla jatkumolla
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Radioiden soittolistat ovat oopiumia kansalle. Julma Henri haluasi listoille myös spägää. Kuvat Elina Hiironniemi Soittolistat ovat vallanneet radioaallot. Kaikki eivät pidä kehityksestä tai siitä, kuinka listat täytetään. ”Jos katsot läpi kaupallisten radiokanavien soittolistat, niin ei siellä ole pienlevy-yhtiöiden artisteja. Sun täytyy päästä sisään monopolijärjestelmään.” Räppäri Julma Henri ei ole urallaan pyrkinyt miellyttämään suurta yleisöä, mutta silti oma paikka ja yleisö on löytynyt. Vaikka elo soittolistojen ulkopuolella on hyvää, ovat niiden edustamat ongelmat mielessä. ”Soittolistat määrittävät sen, mitä ihmiset kuulevat, ja mitä enemmän jotain toistetaan, sitä suositumpi siitä tulee ja sitä enemmän sitä soitetaan.” Häntäänsä syövä käärme ei ole kaikkien näkemys
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Johannes Ekholmin esikoisromaani ei ole esikoinen, eikä sen kertoja halua olla kertoja. Kuva Elina Hiironniemi Rakkaus niinku -kirjan vaaleanpunainen olemus huutaa ristiriitaa Alvar Aallon funktionaalista estetiikkaa edustavassa kahvilassa. Kansien visuaalisen hälyn keskellä fontitkin ovat liki lukukelvottomia. Teoksen kirjoittanut Johannes Ekholm on aiemmin toimittanut kirjan graafisesta suunnittelusta, mutta ulkoasusta vastaavat nyt muut. ”GRMMXI-kollektiivi haluaa rikkoa esteettistä järjestystä ja tutkia ’tahallista rumuutta’ ja ’heikkoa esittämistä’. Antamani briiffi tiimille oli, että ulkoasun pitäisi olla ’tyttömäinen’ ja sellainen, ettei se voisi olla Jörn Donnerin kirjan kansi”, selittää Ekholm. Kannet vastaavat kirjan sisältöä. Tarjolla on erilaisilla typografioilla ladottuja dialogeja. Osassa niistä kirjan kolmekymppinen päähenkilö Joona
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Leona Kotilainen Kuvat: Leona Kotilainen Lukuaika: 4 minuuttia
Aleksei Gaskarov ei näytä iloiselta. Se on ymmärrettävää, onhan hän istunut vuosia vankilassa näkemättä juurikaan läheisiään ja pystymättä käymään poliittisissa tai muissakaan tapahtumissa. Olemme Pakkasukko Putinia vastaan -tapahtumassa, joka esittelee venäläisiä ruohonjuuritason poliittisia projekteja. Gaskarov on tullut Helsinkiin kertoakseen vankilatuomiostaan ja siihen johtaneesta poliittisesta toiminnastaan. Gaskarov sai tuomion mellakoinnista ja poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta toukokuussa 2012 järjestetyssä, Vladimir Putinin vastaisessa protestissa Bolotnaja-aukiolla. Hän kieltää syytökset ja sanoo, ettei tehnyt mitään sellaista, jota voisi kutsua mellakoinniksi, mutta tarttui poliisiin näiden yrittäessä ottaa mielenosoittajia kiinni. ”Ihmiset yrittivät suojella toisiaan. Poliisi tekee paljon pahempia asioita.” Mellakkapoliisi pahoinpiteli Gaskarovia mielenosoituksessa. ”Poliisi halusi näyttää, ettei sillä
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
