Beatnikkien perintöä jatkamassa

Alec Sothin mykistävät valokuvat kertovat vieraammasta amerikkalaisuudesta. 1950-luvun beat-kirjailijat kuvasivat sodan jälkeisen amerikkalaisuuden kulttuurista maanjäristystä. Se näkyi esimerkiksi perherakenteen, seksuaali­normien, päihdevalikoiminen sekä kirjallisuuden ja musiikin ilmaisumuotojen särmäytymisenä. Toisin kuin heitä seuranneilla hipeillä, beatnikien sukupolvikapina ei ollut luonteeltaan ensisijassa todellisuuspakoista vaan enemmän valtakulttuurista vieraantumisen innostunutta tunnistamista. Allen Gingsbergin proosaruno Huuto (1956) antoi äänen sovinnaisuuden takana soiville riitasoinnulle, ja Jack Kerouacin Matkalla (1957) keskittyi herännyttä toiseutta ilmentävän vaelluselämäntavan kuvaukseen. Kerouac onnistui samalla tavoittamaan yleensä kaunokirjallisuuden kohteena sivuun jääneen arkisen amerikkalaisuuden nihkeät motellit, sotkuiset takapihat ja kuluneet kengänpohjat. Donald Trumpin tuore valinta Yhdysvaltain presidentiksi palautti pintaan ajatuksen siitä, että USA:n julkikulissin takana on tyystin toisenlainen, etenkin Euroopassa vieraaksi jäänyt

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Beatnikkien perintöä jatkamassa

Transmieheltä evättiin hedelmöityshoidot

Tampereen yliopistollinen keskussairaala ei noudata ministeriön suosituksia potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Kuva Annika Pitkänen Kaikki julkiset hedelmöitysklinikat eivät noudata sosiaali- ja terveysministeriön suositusta hedelmöityshoitojen yhtenäisistä perusteista. Tampereen yliopistollinen keskussairaala (Tays) on evännyt hedelmöityshoidot pariskunnalta, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen. Kirjeessä ei annettu perusteluja. ”Taysista tuli kirje, jossa oli kaksi virkettä. Ensiksi ilmoitettiin, että he eivät tee hoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Tämä koskee kaikkia Suomessa, mutta yleensä annetaan maksusitoumus yksityisklinikalle. Lopuksi todettiin, että he eivät anna maksusitoumusta.” ”Meiltä evättiin hoidot, koska minä olen, mikä olen.” Keväällä 2015 pariskunta oli käynyt Jyväskylän keskussairaalan naistentautien poliklinikalla ensikäynnillä, ja he saivat psykologin lausunnot. Aviopari kuitenkin muutti

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Transmieheltä evättiin hedelmöityshoidot

Isäni Toni Erdman on ehkä koko vuoden älykkäin elokuva

Näyttökuva 2016-12-16 kello 13.09.43

Maren Aden Isäni Toni Erdman on erikoinen elokuva. Se on näkökulmaltaan absurdi ja monitasoinen, muodoltaan epäsovinnaisen odottamaton ja rytmisesti kerronnan peruskaavoja haastava. Palkintoja ja kriitikoiden kehuja kerännyt elokuva on tulkittu usein jonkinlaisena sovinnaisuussääntöjä koettelevana komediana, mutta pohjimmiltaan se on varsin vakava elokuva.   Elokuvan juoni on kertovinaan käytännön piloja kylvävästä keski-ikäisestä musiikkinopttaja Winfriedistä (Peter Simonichek), […]

Lue lisää… from Isäni Toni Erdman on ehkä koko vuoden älykkäin elokuva

Miksi diskolla on väliä

”Ensimmäiset kuusi kuukautta vuodesta 1979 kuului diskolle… Ja viimeiset kuusi kuukautta uljaille nuorille rokkareille.” Teksti Janne Siironen Lainaus on Rolling Stones -lehdestä vuodelta 1979. Samana vuonna, heinäkuun 12. päivä yli 50 000 ihmistä pakkautui ­Comiskey Park -stadionille Chicagoon katsomaan baseball-ottelua, jota oli promotoitu poikkeuksellisesti teemalla Disco Demolition Night. Ilmapiiri oli kiihtyneen riehakas. Disco Demolition Night oli chicagolaisen radiokanavan WLUP-FM:n tiskijukan Steve Dahlin masinoima diskomusiikin vastainen tempaus. Ideana oli räjäyttää valtava diskolevykasa baseball-ottelun väliajalla. Kaikki levyn mukanaan tuoneet saivat alennusta ottelun lipuista. 24-vuotiaan Dahlin radio-ohjelmissa diskokulttuuria pilkattiin armottomasti. Vaikka vitsailu oli ainakin näen­näisesti harmitonta, kuultiin välissä myös mauttomuuksia. Dahl esimerkiksi ”juhli”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Miksi diskolla on väliä

Nälkä ja vilu tekevät taiteilijoista menestyjiä

Sytytin tulen mökin takkaan. Sytykekopasta löytyi heinäkuun Hesari. Kulttuurisivut kertoivat Kustavin Volter Kilpi -viikosta, johon perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa osallistui. Elomaa yllätti yleisön kertomalla lukeneensa Alastalon salissa. Kirja oli kuulemma mielenkiintoinen, vaikka välillä pitikin harppoa. Sen lisäksi, että Elomaa paljasti olevansa kulttuurin ystävä, hän kertoi mielipiteensä taiteen rahoituksesta. Elomaan mukaan taiteilijoita ei kannata paapoa liioilla apurahoilla, koska ”sekä urheilussa että kulttuurissa päästään parempiin tuloksiin, jos olot ovat hieman karummat”. Taiteilijoiden pitäisi ajatella myös teostensa kaupallisuutta, koska ”jos on saanut julkista tukea, niin ei voi vain tehdä sitä, mitä itse haluaa”. Kohentaessani hiillosta totesin, että onneksi meillä on vallan kahvassa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Nälkä ja vilu tekevät taiteilijoista menestyjiä

Naiset, leikkauspolitiikan maksajat

Feministisessä taloustieteessä ei tuijoteta vain talouskasvua vaan keskitytään hyvinvointiin. Kansainvälisesti tunnetun feministisen taloustieteen professorin Diane Elsonin mukaan talouskasvua on vaikea nähdä objektiivisena, vaikka valtavirran taloustiede niin väittääkin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Naiset, leikkauspolitiikan maksajat

Maailman vapaimman sanan puolustaja

Elina Grundström tietää vuoden suurimman uutisen. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen Arvovaltainen kivitalo osoitteessa Eteläranta 10 tunnetaan elinkeinoelämän johtajien sanelupolitiikan päämajana. Siellä pitää vielä jonkin aikaa toimistoaan vahti­koirien vahtikoira, Julkisen sanan neuvosto (JSN). Määritelmänsä mukaan se on ”tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Se ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa.” Elina Grundström on JSN:n 14. puheenjohtaja ja sen ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja. Lasikattojen maassa se on merkittävä saavutus. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön erittäin luotettavina pidetyissä sananvapauslistauksissa Suomi on ollut ykkösenä seitsemän peräkkäisen vuoden ajan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Maailman vapaimman sanan puolustaja

Tuuli käy heidän ylitseen

Nainen on saaren vankina ja lähettää paperiveneensä merelle kuin pullopostin. Mies on hautautunut kotiinsa, rouva hukkaa itsensä meluisaan ostoshelvettiin. Vanhus pukeutuu parhaimpiinsa ja juhlallisesti valmistautuu katoamaan. Työnhakija kadottaa itsensä byrokratian pyöröovissa. He ovat kaikki hukassa, kuka muilta, kuka itseltään.   Yhteiskunnassa syrjään joutuneita ja unohdettuja hahmoja löytyy lähempääkin kuin saarelta, joka näytelmässä rinnastuu Seilin saareen. […]

Lue lisää… from Tuuli käy heidän ylitseen

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan