Teksti Antti Ronkainen Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru esittivät Voimassa 1/2017 hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta, jotka kuuluvat: 1) onko hyvinvointivaltio yhdistettävissä yhteiskuntaan, joka ei ole rasistinen ja 2) voiko hyvinvointivaltiota olla ilman jatkuvan talouskasvun aiheuttamaa tuhoa? Punamäki ja Purokuru nostavat esiin monia tärkeitä huomioita vasemmistolaisesta nationalismista, hyvinvointivaltion kontrollimekanismeista ja hoivalla alistamisesta. Heidän mukaansa vasemmisto on ollut kyvytön yhdistämään “hyvinvointivaltion nationalistista projektia ja työväenliikkeen rajat ylittävää internationalismia”. Vastaaminen Punamäen ja Purokurun kysymyksiin edellyttää näkökulman laajentamista Suomesta Eurooppaan. Nähdäkseni vasemmiston virhe ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole ollut sitoutuminen “nationalistiseen hyvinvointivaltioon” vaan nationalistiseen Eurooppaan. Ex-ministeri Alexander Stubbin sanoin euro on darwinistinen projekti, jossa vahvimmat
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Tommy Lindgren Metropolis keikkaili G Livelabissa Sininen kaupunki -levyn musiikkia esittäen. Lindgrenin aikaisempia bändejä ovat Don Johnson Big Band, jossa tämä rappasi englanniksi, ja Ricky-Tick Big Band feat Julkinen sana, jonka solistirivistössä olivat mukana myös Paleface ja Redrama. Metropoliksessa Lindgren rappaa ja laulaa suomeksi. Tyylilajina on muun muassa ”orgaaninen hip hop”. (Nettisanakirja tiesi kertoa, että se on […]
Great Moderation on käsite, jolla on kuvattu kehittyneiden maiden taloudellista taivalta 1980-luvun puolivälistä eteenpäin. Leimallista tälle aikakaudelle on ollut suurten makrotaloudellisten heilahtelujen puuttuminen. Käsite liitetään usein Yhdysvaltojen keskuspankin edelliseen puheenjohtajaan Ben Bernankeen, joka vuonna 2004 pitämässään puheessa esitti oikeanlaisen rahapolitiikan olleen keskeinen tekijä vakauden aikakauden taustalla. Ajatus keskuspankkien kaikkivoipaisuudesta taloudellisten heilahtelujen hillitsijänä sai kovan kolauksen vuonna 2009, kun finanssikriisin aallot pyyhkivät yli globaalin talouden. Kävi ilmeiseksi, että tyynen pinnan alla oli kuplinut jo pitkään: rahoitusmarkkinoiden velka- ja varallisuusrakenteet olivat kehittyneet pisteeseen, josta ei ollut enää markkinaehtoista ulospääsyä. Lopulta mikään ei voinut estää reaalitalouden sukellusta, joka johtui rahoituskanavien tukkeutumisesta, luottolamasta ja
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Elävän kirjallisuuden festivaali syntyi vaihtoehdoksi kaupallisuudelle. Kuva Susanna Koskimaa Joukko tamperelaisopiskelijoita kyllästyi kirjallisuustapahtumien henkilökeskeisyyteen ja kaupallisuuteen. He halusivat tehdä jotain, johon kaikki voisivat osallistua ja jossa käsiteltäisiin asioita laajemmin. He halusivat vaihtoehdon ruuhkaisille ja markkinakeskeisille messutapahtumille. Ensimmäiset Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestettiin vuonna 2009. Kun kävijämäärä ylittyi tuhannella, todettiin, että tämänkaltaiselle tapahtumalle on kysyntää. Tapahtuman teemat ovat vaihdelleet vuosien aikana kriittisyydestä ja kritiikistä satuihin ja myytteihin, rajoista luontoon ja luomiseen. Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestetään aina talkoolaisten voimin, ja niitä hallinnoi voittoa tavoittelematon Elävän kirjallisuuden yhdistys, joka perustettiin vähän ensimmäisten festivaalien jälkeen. Opiskelijat loivat omat kirjallisuusfestivaalinsa täydentämään Tampereen kulttuuritarjontaa ja kirjamessuviikonloppua. Vastakkainasettelulta
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Jo alkuminuuteilta huomaa, että Moonlight on kunninhimoisesti rakennettu elokuva, jossa kerronnan muoto palvelee sisältöä. Kamera lähtee seuraamaan rennon huumediileri Juanin mukana tarkastuskäynnille katurenkiensä työmaalle ja kiertää siellä arkisen asiakashässäkän osapuolten ympäri. Barry Jenkinsin syystäkin kehuttu ja palkittu elokuva jakaantuu kolmeen näkökulmiltaan toisistaan eroavaan osaan. Näistä ensimmäisessä kuvataan Juanin isällistä suhdetta pikkupoika Chironiin (Alex Hibbert). […]
Pispalan kirjastosta kuoriutui avoin kansalaistalo. Kuvat Elina Hiironniemi Pispalan kirjaston seinällä lepattaa kirjoja Windows-oppaasta Raamattuun. Kirjat kirjaimellisesti lepattavat, sillä niitä kohti asetettu tuuletin saa sivut heilumaan. Kyseessä on Eikä yksikään pelastunut -installaatio, joka on rakennettu poistokirjoista kirjaston gallerianurkkaukseen. Poistokirjoja kirjastolla on riittänytkin. Kun uusi hallitus otti yksityisen kirjastoyhdistyksen toiminnan hoitaakseen syyskuun lopulla, tilaan kuuluva autotalli oli lattiasta kattoon täynnä lajittelemattomia kirjoja. Sittemmin niitä on luetteloitu, lisätty kokoelmiin, lähetetty palvelutaloihin, laitettu poistomyyntiin – ja käytetty taiteen raaka-aineena. ”Ei niitä kirjarovioitakaan missään tapauksessa haluta pitää, vaikka aina se kirjan pois heittäminen tuntuu hirvittävän väärältä”, sanoo kirjastoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu. Karhun lisäksi haastatteluun
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Suomalaisen rockin nousevan tähden Sanna ”Litku” Klemetin sooloalbumi Juna Kainuuseen vakuuttaa tuoreudellaan. Vuonna 1987 syntyneen Litkun musiikillinen lähtökohta on hieman yllättäen 1970-luvun iskelmässä, josta hän on muokannut oman äkkiväärän humoristisen versionsa. Vaikka levy on tuotannoltaan tietoisen lo-fi ja biisit pariminuuttisia, ei Klemetti säveltäjänä tyydy tylsiin tusinaratkaisuihin. Melodiat ovat kekseliäitä ja sointukierrot oivaltavia. Kaikesta kuulee, […]
Suomi täyttää sata vuotta, ja juhlapuhujat ryömivät valtion helmoissa kieli ruskeana. Kannattaisiko harkita hetki? Teksti Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru Kuva Annika Pitkänen ”Jos puolue tai poliitikko irtisanoutuisi Suomessa avoimesti hyvinvointivaltiosta, se olisi lähes poliittinen itsemurha”, kirjoittaa Tommi Uschanov kirjassaan Miksi Suomi on Suomi. Pelkoa irtisanoutumisesta ei ole. Päinvastoin: loppusyksystä Facebookissa ja mediassa levisi #EnOlisiTässä-kampanja, jonka idea oli osoittaa rakkautta valtiota kohtaan kertomalla tuesta, jota yhteiskunta tarjoaa. Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon kuuluvan kampanjan mukaan kukaan meistä ei olisi ”tässä” ilman hyvinvointivaltiota. Kampanja on oire laajemmasta ajattelutavasta, jossa valtio nähdään huolenpidon ja hyvinvoinnin alkulähteenä. Näkemys on kiinnostava, jos palautetaan mieleen, että
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Ruusujen sodan (1455–1485) aikaan sijoittuva Richard III on yksi William Shakespearen kuuluisimmista näytelmistä. Siinä sukulaisensa verisesti valtaistuimelta syrjäyttävä rampa kuningas kärvistelee vainoharhoissaan ja sieluntuskissaan. London Academy of Music and Dramatic Art -koulussa Englannissa opiskellut ohjaaja-näyttelijä Jussi Nikkilä on sovittanut näytelmän teksti- ja näyttelijävetoisena Kansallisteatterin Willensaunaan. Pienessä tilassa olevan matalan näyttämön tarjoama intiimi yhteys yleisöön […]
Vuosi sitten joukko Suomen johtavia päätoimittajia teki ”valemediaa” vastaan ja ”luotettavan median puolesta” kannanoton, jossa he juhlallisesti sitoutuivat ”oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin”. On tärkeää tuomita vihaa parkuvat rasistioikeiston äänitorvet ja perata niiden valheet, joita kuullaan eduskunnassa asti. Mutta samalla kannanotto maalasi valtavirtatiedotusvälineistä tarunhohtoisen kuvan, jonka mukaan ne pohjaavat uutisointinsa faktoihin, eivät johda harhaan ja korjaavat virheensä. Valtavirtatoimittajien uutisoinnin kuitenkin määrittävät vallanpitäjien yleisesti hyväksytyt näkemykset ja muiden journalistien kirjoitukset; totuus ja merkitys ovat sivuseikkoja. Keskustelu ”valeuutisista” kiihtyi Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit, kun Hillary Clintonin tappiota yritettiin Yhdysvalloissa pistää ”valeuutisten” piikkiin. On oireellista, että termin merkitys on jätetty epäselväksi ja
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
