Venäjän totalitaristinen koneisto on pahoinpidellyt, vanginnut tai häätänyt maasta mielenosoittajia ja toisinajattelijoita. Maan hyökättyä Ukrainaan muutamien teatterintekijöiden mitta täyttyi ja he tulivat Suomeen.
[…]
Näyttelijä Sinikka Sokka rakastaa musiikkia ja käy konserteissa ja oopperassa aina kun voi. Taide ei tee kiireisestä elämästä raskasta vaan antaa upeita kokemuksia.
[…]
Uuden sirkuksen akrobatian, kerronnan ja elävän musiikin yhdistävä Talvisirkus riemastuttaa vuodesta toiseen.
[…]
Lue lisää… from Talvisirkuksen uusi ympäristö ja tutut tunnelmat
Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskinen kertoo, miksi suomalaisen demokratian syntyhistoriaan kannattaa paneutua juuri nyt.
[…]
Tämä on Voiman Teatteriliite, josta on ilmeisesti tullut vankka perinne, koska tämä on jo toinen laatuaan.
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Tervetuloa keskipisteeseen
Vaurioteatterin Jonnakaisa Riston ja teatterissa vierailevan Miko Kivisen mielestä teatterin tekemisen tärkein työkalu on leikki.
[…]
”Me läksimme kuumasta Helsingistä Marlebäckiin, Iittiin, syvälle Suomenmaan metsien kätköön. Tapasimme siellä kansanihmisiä! Me saimme syödäksemme. Oli maitoa, savukinkkua ja mansikoita. Perunoita suoraan maasta. Mansikoita ja kermaa.” Näin hehkuttaa yleisölle riemuaan Hella Wuolijoen vieraanvaraisuudesta Bertolt Brechtin uskollinen avustaja ja rakastaja Grete Steffin. Tuberkuloosinsa takia hän on kärsinyt erityisen paljon ajan elintarvikepulasta. Steffin on nostettu päähenkilöksi Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Brechtiä jokanaiselle. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht (Johannes Korpijaakko) vietti assistenttinsa Steffinin (Katariina Lantto) ohella vaimonsa, näyttelijä Helene Weigelin (Petriikka Pohjanheimo) sekä lastensa kanssa yhden pakolaisvuoden Suomessa. Joukkoon liittyi myös Brechtin uusi rakkaus, tanskalainen näyttelijä Ruth Berlau (Hanna Vahtikari). Samassa kohtauksessa Steffin kertoo, miten Wuolijoen kuppi menee nurin, kun
[…]
Voimassa uutisoitiin aiemmin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimukseen kaavailluista muutoksista. Niiden uhkana epäiltiin olevan teatteritieteen aseman heikentyminen niin, että sitä sitä ei enää voisi opiskella pääaineena. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunnan kokouksessa 15.2. ei kuitenkaan tehty muutoksia teatteritieteen asemaan. Sen sijaan tiedekuntaneuvosto päätti, että taiteiden tutkimuksen kandiohjelmassa opetussuunnitelmakaudella 2023 – 2026 ei enää voi opiskella elokuva- ja televisiotutkimusta opintosuuntana. Lisäksi päätettiin aloittaa suunnittelu taiteiden tutkimuksen maisterin ja kirjallisuudentutkimuksen maisterin mahdollista yhdistymistä vuonna 2026 alkavalla kaudella. Sen vaikutukset eri opintosuuntien ja aineiden asemaan tulevat myöhemmin tarkasteltavaksi. Kuuntele myös Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Hanna Korsbergin haastattelu Teatterin poliitiikka & politiikan teatteria -podcastissa. Se löytyy osoitteesta voima.fi/audio ja esimerkiksi Spotifystä.
[…]
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee teatteritieteen asemaa kokouksessaan 15.2.
[…]
“Ovat ne kyllä taitavia”, hienosti pukeutunut leidi huokaa teatterin aulassa. “No ovat”, ystävät myötäilevät ja siemailevat nautinnollisesti kuohuviiniä. “Näyttelevät ja laulavat niin hienosti!” Iloinen puheensorina täyttää taidetalon lämpiön, ja leivokset maistuvat. Väliajalla on kiire vaihtaa ajatuksia ja halata tuttuja. Näinä aikoina esitykset pyörivät runsaslukuisille yleisöille, ja tunnelma on katossa kautta maan. Voi tätä onnea. Kuten muutkin taidelajit, teatteri joutuu aika ajoin perustelemaan olemassaoloaan, kun ala taistelee tukirahoista. On tullut tärkeäksi muistutella, että teatterin, musiikin, kirjallisuuden, minkä vaan taidelajin kuluttaminen – käyttääkseni tuota kylmäkiskoista, markkinatalouden luomaa teonsanaa – on kansantaloudelle hyödyllistä: kun katsojat rentoutuvat, he pysyvät iloisen työkykyisinä. Saa aivojumppaa ja on
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Teatterin helppo resepti
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa