Kantaesitykset ja kokeelliset teokset piristävät taidemusiikin kenttää, joka olisi värittömämpi ilman Ristimäkeä.
[…]
Vinksahtanutta cheerleader-show´ta rap-paasaukseen yhdistävä Sveta Grigorjevan teos on edustava esimerkki tallinnalaisen Kanuti Gildi Saalin yhteiskunnallisesta esitystaiteesta
[…]
Hallituksen leikkaukset ovat kova isku esittäville taiteille.
[…]
Tampereen teatterikesässä nähty Catarina and the Beauty of Killing Fascists löytää verrokkeja myös Suomesta
[…]
Lue lisää… from Poliittinen nykyteatteri etsii keinoja käsitellä äärioikeiston tuottamaa uhkaa
Tartto on tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Osana sen ohjelmaa Eesti Draamateater on tuottanut kaupungin reunalla sijaitsevaan neuvostoaikaiseen vanhaan kampatehtaaseen Hendrik Toomperen ohjaaman Rahamaa-näytelmän. Se kertoo vuonna 2017 paljastuneesta Danske Bankin Viron yksikköön liittyneestä rahanpesuskandaalista, jossa venäläistä hämärärahaa välitettiin eurooppalaisille markkinoille jopa 200 miljardia euroa. Tilaan sovitettuun katsomoon mahtuu 600 hengen yleisö, jonka näkymää hallitsevat liikuteltavat mininäyttämömodulit ja lavan reunaan asemoitu jazz-virtuoosi Maria Faust yhtyeineen. Lavan yläpuolella olevalla valkokankaalla näytetään steadicameilla kuvattua elokuvaversiota tapahtumista. Esityksen alussa toisiinsa lomittuvat tarinan lopun pimeä pankkikonttori ja alun köyhän yksinhuoltajaäidin pikkuasunto Annelinnin työläislähiössä. Jälkimmäisessä käynnissä on päähenkilö Arturin ja hänen kaverinsa Jaanuksen kovaääninen pöytäjääkiekko-ottelu,
[…]
”Terveyskeskuksen odotushuoneessa tai liikennevaloissa et näkisi minua. Olisin ehkä loppuun selattu naistenlehti odotushuoneessa tai tuulenvire hiuksissasi. Mutta kerron tarinani ja toivon, että sulkiessasi teatterin oven käytät valtasi viisaasti. Näyttelen roolin nimeltään minä ja teen sen sinulle, rakas katsoja, suuri tuntematon.” Näin alkaa toukokuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitetty Kuninkaat. Siitä vastaava Porttiteatteri on vuonna 2015 perustettu vankitaustaisten esiintyjien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Sen teokset perustuvat omakohtaisiin tarinoihin, jotka ohjaaja Tuija Minkkisen, säveltäjä-muusikko Sanna Salmenkallion ja muiden teatteriammattilaisten tuella työstetään kulloisenkin pääteeman kautta jäsentyväksi kokonaisuudeksi. Tällä reseptillä Suurin kaikista (2023) kertoi rakkaudesta, flamencoon nojautunut La Familia (2022) perheestä ja Ruukun sirpaleita (2022) yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta. Kuninkaissa
[…]
Uruguaylaisen näyttelijä-muusikko Lucia Trentinin karisma täyttää Kansallisteatterin entiseen puuverstaaseen rakennettua Taivassalia. Suomalaisen näyttelijäkaartin keskellä hän esittää seksityöläinen ja aktivisti Rita Mendeziä, joka manifestoi suomalaisomisteisen sellutehtaan tuottamista ympäristöongelmista ja sosiaalisista konflikteista. Niin ikään uruguyalaisen Marianella Morenan kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Metsä Furiosa viitataan UPM:n Paso de los Torosin sellutehtaaseen. Suomeen esitys on päätynyt osana Jussi Lehtosen ja Satu Herralan vetämää taide- ja tutkimushanketta, johon kuuluu myös Uruguyassa toteutettua vankilateatteria ja Metsä geopolitiikan näyttämönä -yleisötapahtuma. ”Kansallisteatterissa ei ole juurikaan käsitelty suomalaista kolonialismia. Eikä meillä ole aiemmin ollut teosta, joka tarjoillaan katsojille samaan aikaan espanjan- ja suomenkielisenä”, kertoo esityksessä myös näyttelevä Jussi Lehtonen. Suomessa metsäteollisuutta pidetään vaurauden perustana, mutta siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – meillä
[…]
Lue lisää… from Kansallisteatteri ja Espoon teatteri antoivat äänen metsätalouden vastavoimille
Ohjaaja Saana Lavaste ja esityksen bipoc-konsultti Elina Izirra uskovat teatterin olevan hyvä väline osin tiedostamattomien valtarakenteiden tutkimiseen.
[…]
Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia. Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa. Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu
Voiman teatteritoimittaja Tuomas Rantanen nivoi kuluneen teatterivuoden yhteen.
[…]
Lue lisää… from Teatterivuosi 2023 – sukupuolitetusta väkivallasta kehottomaan kehoon
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa