Kategoria: Esittävä taide

Viron kansallisteatterin Rahamaa on häikäisevästi kerrottu tositarina kansainvälisestä rahanpesuskandaalista

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Tartto on tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Osana sen ohjelmaa Eesti Draamateater on tuottanut kaupungin reunalla sijaitsevaan neuvostoaikaiseen vanhaan kampatehtaaseen Hendrik Toomperen ohjaaman Rahamaa-näytelmän. Se kertoo vuonna 2017 paljastuneesta Danske Bankin Viron yksikköön liittyneestä rahanpesuskandaalista, jossa venäläistä hämärärahaa välitettiin eurooppalaisille markkinoille jopa 200 miljardia euroa. Tilaan sovitettuun katsomoon mahtuu 600 hengen yleisö, jonka näkymää hallitsevat liikuteltavat mininäyttämömodulit ja lavan reunaan asemoitu jazz-virtuoosi Maria Faust yhtyeineen. Lavan yläpuolella olevalla valkokankaalla näytetään steadicameilla kuvattua elokuvaversiota tapahtumista. Esityksen alussa toisiinsa lomittuvat tarinan lopun pimeä pankkikonttori ja alun köyhän yksinhuoltajaäidin pikkuasunto Annelinnin työläislähiössä. Jälkimmäisessä käynnissä on päähenkilö Arturin ja hänen kaverinsa Jaanuksen kovaääninen pöytäjääkiekko-ottelu,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Viron kansallisteatterin Rahamaa on häikäisevästi kerrottu tositarina kansainvälisestä rahanpesuskandaalista

Porttiteatterissa vankitaustaiset esiintyjät kuvaavat kamppailuaan hierarkioita, menneisyyden haamuja ja päihteiden tyranniaa vastaan

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 5 minuuttia

”Terveyskeskuksen odotushuoneessa tai liikennevaloissa et näkisi minua. Olisin ehkä loppuun selattu naistenlehti odotushuoneessa tai tuulenvire hiuksissasi. Mutta kerron tarinani ja toivon, että sulkiessasi teatterin oven käytät valtasi viisaasti. Näyttelen roolin nimeltään minä ja teen sen sinulle, rakas katsoja, suuri tuntematon.” Näin alkaa toukokuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitetty Kuninkaat. Siitä vastaava Porttiteatteri on vuonna 2015 perustettu vankitaustaisten esiintyjien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Sen teokset perustuvat omakohtaisiin tarinoihin, jotka ohjaaja Tuija Minkkisen, säveltäjä-muusikko Sanna Salmenkallion ja muiden teatteriammattilaisten tuella työstetään kulloisenkin pääteeman kautta jäsentyväksi kokonaisuudeksi. Tällä reseptillä Suurin kaikista (2023) kertoi rakkaudesta, flamencoon nojautunut La Familia (2022) perheestä ja Ruukun sirpaleita (2022) yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta.  Kuninkaissa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Porttiteatterissa vankitaustaiset esiintyjät kuvaavat kamppailuaan hierarkioita, menneisyyden haamuja ja päihteiden tyranniaa vastaan

Kansallisteatteri ja Espoon teatteri antoivat äänen metsätalouden vastavoimille

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomo Manninen Lukuaika: 5 minuuttia

Uruguaylaisen näyttelijä-muusikko Lucia Trentinin karisma täyttää Kansallisteatterin  entiseen puuverstaaseen rakennettua Taivassalia. Suomalaisen näyttelijäkaartin keskellä hän esittää seksityöläinen ja aktivisti Rita Mendeziä, joka manifestoi suomalaisomisteisen sellutehtaan tuottamista ympäristöongelmista ja sosiaalisista konflikteista. Niin ikään uruguyalaisen Marianella Morenan kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Metsä Furiosa viitataan UPM:n Paso de los Torosin sellutehtaaseen. Suomeen esitys on päätynyt osana Jussi Lehtosen ja Satu Herralan vetämää taide- ja tutkimushanketta, johon kuuluu myös Uruguyassa toteutettua vankilateatteria ja Metsä geopolitiikan näyttämönä -yleisötapahtuma.  ”Kansallisteatterissa ei ole juurikaan käsitelty suomalaista kolonialismia. Eikä meillä ole aiemmin ollut teosta, joka tarjoillaan katsojille samaan aikaan espanjan-  ja suomenkielisenä”, kertoo esityksessä myös näyttelevä Jussi Lehtonen. Suomessa metsäteollisuutta pidetään vaurauden perustana, mutta siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – meillä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kansallisteatteri ja Espoon teatteri antoivat äänen metsätalouden vastavoimille

Svenska Teaternin Läkaren vie katsojan ajankohtaisen identiteettipolitiikan ja canceloinnin syövereihin

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Cata Portin Lukuaika: 4 minuuttia

Ohjaaja Saana Lavaste ja esityksen bipoc-konsultti Elina Izirra uskovat teatterin olevan hyvä väline osin tiedostamattomien valtarakenteiden tutkimiseen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Svenska Teaternin Läkaren vie katsojan ajankohtaisen identiteettipolitiikan ja canceloinnin syövereihin

Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 3 minuuttia

Suuret taideteokset syntyvät sekoituksesta sattumia ja maailmanhistorian myrskyisiä tapahtumia. Tietenkin polttoaineeksi tarvitaan teoksen tekijöiden lahjakkuutta ja hengen paloa. Intohimoa ja angstia.  Aloitetaan sattumista. Englantilainen Christopher Isherwood tutustui 1920-luvulla maanmieheensä, runoilija W. H. Audeniin. Heistä tuli sydänystäviä. Vuonna 1929 Auden hengaili Berliinissä perehtymässä silloin vielä hetken ajan vapaamielisen kaupungin sykkeeseen. 25-vuotias Isherwood päätti lähteä kaveria moikkaamaan. Isherwood todisti, miten saksalaiset fasistit tekivät juutalaisista suuren sodan jälkeisen laman syntipukkeja. Yhteiskunnan hajautuminen ja latentti väkivalta oli uuvuttavaa, niinpä Isherwood rentoutui hämärissä baareissa Schönebergin kaupunginosassa.  Avoimen eroottinen taide ja seksuaalisten suuntautumisten villi kirjo hurmasivat Isherwoodin. Palattuaan Englantiin Isherwoodin Saksan-visiitin tapahtumat ja ihmiset, etenkin varieteelaulajatar

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Maailma palaa, bileet jatkuu

Teatterivuosi 2023 – sukupuolitetusta väkivallasta kehottomaan kehoon

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Veera Konsti Lukuaika: 4 minuuttia

Voiman teatteritoimittaja Tuomas Rantanen nivoi kuluneen teatterivuoden yhteen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Teatterivuosi 2023 – sukupuolitetusta väkivallasta kehottomaan kehoon

Kajaanin Räntä-festivaaleilla trauma muuttui lihaksi ja valokuvat musiikiksi

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Veera Konsti Lukuaika: 3 minuuttia

Raskaaksi 15-vuotiaana tulleen Anna Liisan (Milla Kuikka) pakokauhuinen rämpiminen metsässä näyttäytyy amokjuoksuna lavalle rakennetun matalan korokkeen ympäri. Sen päällä tanssija (Alina Sakko / Maija Viipuri) ilmentää kehollaan syntyvää lasta, synnyttämistä, muistikuvia kielletystä rakkaudesta sekä viimein lapsen kuolemaa ja hautaamista, kun Anna Liisa survoo hahmon väkivalloin korokkeella olevaan luukkuun. Ensin lavan alle sullottuna ja myöhemmin ihmisten keskellä istuvana kalpana haamuna näyttäytyvä hahmo edustaa Anna Liisan psyykkistä kuormaa, jota kukaan muu näytelmän hahmo ei pysty tunnistamaan. Minna Canthin Anna Liisa -näytelmän (1895) sovitus kulkee tyrmäävän intensiivisesti Kajaanin kaupunginteatterissa. ”Keskeistä tässä on se, että vaikka tanssitaiteilija tavallaan esittää lasta, hän on myös Anna

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kajaanin Räntä-festivaaleilla trauma muuttui lihaksi ja valokuvat musiikiksi

Tommi Korpela on ylpeä riskinottaja ja tinkimätön taiteilija

Kirjoittanut: Iida Simes Kuvat: Nauska Lukuaika: 5 minuuttia

Q-teatterissa ja lukuisissa elokuvissa näyttelevä Korpela pitää työtavasta, jossa hän saa itse pohtia roolihahmoaan, vaikka harkitsevaisena ihmisenä homma kestää häneltä pitkään. Välillä on hyvä rentoutua elokuvien parissa – siis niitä katsoen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tommi Korpela on ylpeä riskinottaja ja tinkimätön taiteilija

Katujen kasvattamat tähdet Kouvolassa, Turussa ja Tallinnassa

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 6 minuuttia
Näyttelijöitä lavalla

Bändi on noussut näyttämön reunoja kiertävälle omalle lavalleen jo ennen yleisön asettumista paikoilleen. Cabaret-musikaalin alkaessa yleisö laskeutuu mentaalisesti pikkuhiljaa toiseen taikamaailmaan, kauas jäisen Aurajoen rannalta tai Kouvolan Salpausselänkadulta savuiseen 1920-luvulle berliiniläiseen undergroundklubiin.  Tai niin pitäisi olla. Sinänsä ankeaa, että esiripun nostamisen ja valojen himmentämisen sijaan maailmojen siirtymästä kertoo nykyään kuulutus vaatien panemaan puhelimet pois päältä ja olemaan kuvaamatta esitystä. Mutta ajat ovat aikoja, ja tyhmää yleisöä, ikävä kyllä, pitää muistuttaa. “Willkommen, bienvenue, welcome.” Niin kuuluu seremoniamestarin toivotus. Nerokkaan John Kanderin musiikki nostattaa ihokarvat pystyyn. Pienet yksinkertaiset ja rytmikkäät soinnut muistuttavat Kit Kat Klubin, maailman tunnetuimman valkokankaalla nähdyn revyyteatterin sävelistä. Olisi

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Katujen kasvattamat tähdet Kouvolassa, Turussa ja Tallinnassa

Onko näissä vitseissä munaa?

Kirjoittanut: Laura Gustafsson & Jari Tamminen Lukuaika: 3 minuuttia

Lentoemäntä kuuluttaa: ”Onko koneessa lääkäriä?” ”Minä olen vegaani”, kajahtaa takarivistä. Vegaaniuden ytimessä on ajatus kaiken elämän kunnioittamisesta, mikä ilmenee muun muassa toimimalla siten, että ei suoraan tai välillisesti tapa, vangitse tai muutoinkaan riistä ja hyväksikäytä toisia – riippumatta siitä, mihin lajiin nämä toiset kuuluvat. Ajatus on radikaalimpi kuin äkkiseltään uskoisi, ja radikaaleilla ajatuksilla on tapana herättää vastareaktioita. Vegaanit ovatkin olleet varsinaisia vitsihuumorin runsaudenvoisarvia (Danerolles™). Ominaista vegaanivitseille on tekninen huonous: punchlineksi riittää se että no vittu vegaani (öhö-öhö). Muutamaa väsynyttä trooppia on kuitenkin jaksettu hinkata vuodesta toiseen. Vegaanit ovat itse harvemmin esiintyneet vitseissä muuna kuin nyrkkeilysäkkinä. Helsingin Kalliossa 21.10. järjestetyssä Vegan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Onko näissä vitseissä munaa?

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta