Kirjailija ja tutkija Susanna Hastin mielestä vain painetun kirjan äärelle voi pysähtyä ajattelemaan. Sitä tarvitsemme kipeämmin kuin koskaan.
[…]
Suomen luonnossa kasvaa psykedeelisiä sieniä, joiden kerääminen on laitonta. Lähdimme mukaan sieniretkelle selvittämään, miksi suippumadonlakkeja silti kerätään.
[…]
Lue lisää… from Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina
Matto vedettiin jalkojen alta, nuorten ilmastodelegaatti Saara Böök kuvaa Brasilian ilmastoneuvottelujen lässähtänyttä lopputulosta. Tieteellistä ilmastotutkimusta kyseenalaistetaan nyt maailmalla.
[…]
Lue lisää… from YK:n suulla lausuttiin: puolentoista asteen ilmastotavoite ei toteudu
Etujärjestöt lobbaavat voimakkaasti metsästyslain uudistuksen yhteydessä ja ministeriö myötäilee, todistaa viestienvaihto.
[…]
Pieni maa Kaukasiassa on Venäjän suuri pelonaihe: Georgian demokratian kehittyminen voisi näyttää mallia Kremlin alamaisille. Nyt kansaa kontrolloivat väkivaltaiset poliisivoimat ja Venäjälle kumartavat vallanpitäjät, Ana Jabauri kertoo. […]
Lue lisää… from Georgian läpimädät unelmat. Kansan oikeuksia puolustanut juristi on itsekin pulassa
Metsä on lääke, joka tekee onnelliseksi ja ylläpitää terveyttä. Kotkalainen Haruna Berg käy metsäkävelyllä päivittäin.
[…]
Lue lisää… from Japanilainen metsäkylpy Shinrin-yoku parantaa
Omakustanteiden teolla aloittaneen sarjakuvantekijän tarinoissa kaupunkikin tuntuu osalta luontoa.
[…]
Lue lisää… from Metsät ja pensaat kihisevät elämää puutarhuri Anne Strengin fantasiasarjakuvissa
DNA-teknologia mullisti sienten tutkimuksen 30 vuotta sitten. Nyt sienirihmastojen salaisuudet avautuvat, kun käynnissä on tutkimusbuumi: sienistä etsitään ratkaisuja eläintuotannon ja rakennusteollisuuden ongelmiin. Toimittaja Emma Auvinen esittelee viisi näkökulmaa sienikunnan mahdollisuuksiin.
[…]
Lue lisää… from Tulevaisuus sienissä: pekonia, keinonahkaa ja rakennusmateriaaleja
Esseisti vastaa kolmeen nopeaan kysymykseen.
[…]
Naisasialiitto Unionin tiloissa Helsingin Bulevardilla on tuoli, jolle ei istuta. Se on Helmi Tengénin muistotuoli. Tengén (1875–1971) edusti järjestön ja samalla feminismin ensimmäistä aaltoa. Hän kamppaili naisten äänioikeuden puolesta.
Amani Al-mehsen istuu sohvalla siinä huoneessa, jossa muistotuoli on. Al-mehsen edustaa järjestön ja feminismin uusinta sukupolvea. Hänet valittiin Naisasialiitto Unionin puheenjohtajaksi vuoden 2025 alusta.
Paljon on ehtinyt tapahtua Tengénin ja Al-mehsenin välissä.
”On kunnia, että meillä on sellainen historia kuin on. Totta kai sinne mahtuu paljon, mutta se, että Suomessa on tehty tällaista työtä yli 130 vuotta, on pysäyttävää vain hyvällä tavalla”, Al-mehsen sanoo.
Amani Al-mehsen on Kuopiossa syntynyt ja kasvanut ihmisoikeuksien asiantuntija – ja nyt myös esikoiskirjailija. Otava julkaisi syyskuussa hänen romaaninsa Hayati, rakkaani, joka kertoo fiktion keinoin hänen äitinsä tarinan.
Kirjan päähenkilö Amal syntyy Irakissa 1962 varakkaaseen perheeseen, jossa ei kuitenkaan tyttönä nauti samoja vapauksia kuin veljensä. Hän käy koulua ja pääsee yliopistoon, mutta elämää varjostavat lähisuhdeväkivalta ja Saddam Husseinin valtaannousu. Vuonna 1995 Amal päätyy miehensä ja lastensa kanssa pakolaisena Kuopioon vietettyään ensin vuosia pakolaisleirillä.
Al-mehsen puhuu kirjassaan osin samoista teemoista kuin Unionin puheenjohtajana: naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja valtiotason sorrosta. Romaanin voi käsittää osaksi Al-mehsenin feminististä projektia.
”Feminismi on kuitenkin ollut läsnä lapsuudestani asti ilman sen nimeä tai tietoa siitä, mitä se on. Sama äidilläni.”
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa