Pieni maa Kaukasiassa on Venäjän suuri pelonaihe: Georgian demokratian kehittyminen voisi näyttää mallia Kremlin alamaisille. Nyt kansaa kontrolloivat väkivaltaiset poliisivoimat ja Venäjälle kumartavat vallanpitäjät, Ana Jabauri kertoo.
[…]
Lue lisää… from Georgian läpimädät unelmat. Kansan oikeuksia puolustanut juristi on itsekin pulassa
Jos haluaa kohdata kielten ja kulttuurien moninaisuuden, Kaukasus on se paikka. Valitettavasti rajoja ei helposti pääse ylittämään. Yksi yleisimpiä englannin kielen käännösvirheitä on kääntää sana “caucasian” kaukaasialaiseksi, vaikka se tarkoittaa valkoihoista. Eurooppalaiset tutkijat olettivat 1700-luvulla pääsääntöisesti, että ihmiskunnan alkukoti olisi ollut Kaukasuksen alue. Tämä perustui teoriaan, jonka mukaan Nooan arkki rantautui siellä. ”Kaukasoidit” tarkoittivat valko- ja ruskeaihoisia, ”mongoloidit” aasialaisia ja ”negroidit” afrikkalaisia. Uskottiin, että kaikkein kauneimmat ihmiset olivat Georgiasta ja Tšerkessiasta. Muinainen Tšerkessian valtio ulottui AsovanmereltäMustanmeren rannikolle. Sen pääkaupunkina oli Sotši. Ottamatta kantaa paikallisten ihmisten kauneuteen, yksi hätkähdyttävimmistä alueen piirteistä on valtaisa uskontojen, kulttuurien ja etnisten ryhmien kirjo. Pelkästään Georgiassa
[…]
Kaukasian tutkimus sai alkunsa kasvitieteestä. Luokitteluun perustuvaan tieteenalaan viehättynyt Tarton yliopiston opiskelija Nikolaus von Seidlitz lähti 1850-luvulla tutkimaan tsaarin Venäjään kuuluneen Kaukasian perukoiden kasvikuntaa. Hän asettui asumaan ensin nykyisen Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun ja muutti sitten Tiflisiin, joka tunnetaan nykyisin Georgian pääkaupunkina Tbilisinä. Seidlitz sai pian vastuulleen Kaukasian tilastokomitean, joka toimi alueen venäläisten viranomaisten alaisuudessa. Komitean johtajan ominaisuudessa hän julkaisi vuonna 1881 ensimmäisen kattavan kansatieteellisen kartan Kaukasian alueesta. Seuraavina vuosina hän täsmensi sitä pienemmissä julkaisuissa, jotka vielä nykyäänkin valaisevat Vuoristo-Karabahin konfliktin taustoja. Kartassa hätkähdyttää ensisilmäyksellä sen laajuus. Mittakaavana on 1/1 080 000 (eli 1 senttimetri kartalla vastaa 10,8 kilometriä maastossa) ja kartassa
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa