Kaukasian tutkimus sai alkunsa kasvitieteestä. Luokitteluun perustuvaan tieteenalaan viehättynyt Tarton yliopiston opiskelija Nikolaus von Seidlitz lähti 1850-luvulla tutkimaan tsaarin Venäjään kuuluneen Kaukasian perukoiden kasvikuntaa. Hän asettui asumaan ensin nykyisen Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun ja muutti sitten Tiflisiin, joka tunnetaan nykyisin Georgian pääkaupunkina Tbilisinä. Seidlitz sai pian vastuulleen Kaukasian tilastokomitean, joka toimi alueen venäläisten viranomaisten alaisuudessa. Komitean johtajan ominaisuudessa hän julkaisi vuonna 1881 ensimmäisen kattavan kansatieteellisen kartan Kaukasian alueesta. Seuraavina vuosina hän täsmensi sitä pienemmissä julkaisuissa, jotka vielä nykyäänkin valaisevat Vuoristo-Karabahin konfliktin taustoja. Kartassa hätkähdyttää ensisilmäyksellä sen laajuus. Mittakaavana on 1/1 080 000 (eli 1 senttimetri kartalla vastaa 10,8 kilometriä maastossa) ja kartassa
Kaukasuksen konfliktien alkuperän jäljillä
Vuoristo-Karabahin sodassa on vastakkain kaksi kansakuntaa, joita mikään ei näytä yhdistävän, vaikka armenialaisilla ja azerbaidžanilaisilla on pitkä yhteinen historia Venäjän keisarikunnan, Osmanien valtakunnan ja Persian alaisuudessa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
