Taiteen arvosteleminen on erityinen journalismin laji. Kritiikin on oltava perusteltua ja riippumatonta, vaikka kriitikko tekisi vahvoja, omia tulkintoja.
[…]
Lue lisää… from Kriitikot saivat eettiset ohjeet taiteen arviointiin
Aina, kun koolla on useampia ihmisiä, käynnistyy sosiaalipsykologian tuntemia ryhmäilmiöitä. Verkkokeskusteluista on helppo tunnistaa erityisesti suuriin ja satunnaisiin ryhmiin liittyviä lainalaisuuksia. Suurryhmässä tapahtumat ovat ennustamattomia ja osallistujien roolit häilyviä. Ryhmä jakautuu toisiaan vastustaviin klikkeihin. Mielipiteet pyrkivät kohti äärimmäisyyksiä ja polarisoituvat. Negatiivisia tunteita ilmaistaan ja ne tarttuvat herkemmin. Toisaalta parhaimmillaan suurryhmä voi olla luova ja yllätyksellinen. Kun ryhmän kokoonpano on satunnainen, henkilökohtaiset pyrkimykset ohjaavat käyttäytymistä. Tilanne houkuttelee osallistujia kärjistämään ominaisuuksiaan. Puolustusmekanismeina käytetään mm. älyllistämistä, erottautumista ja hyökkäystä. Kuulostaako tutulta? Jotta ryhmä ihmisiä voisi toimia menestyksellä yhdessä, se tarvitsee perustakseen tehtävän, edetäkseen johtajuutta ja vahvistukseksi kiinteyttä. Nämä kaikki ovat
[…]
Lue lisää… from Opi hallitsemaan verkkokeskustelun ryhmäilmiöitä
Journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalisti-lehti tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. Suora painostus on helppo havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia
[…]
Vuoden 2017 keväällä Perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen perustaja Timo Soini väistyi puolueen johdosta omasta tahdostaan, eikä asettunut enää ehdolle puheenjohtajaksi. Puheenjohtajiston vaalit pidettiin puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.6.2017. Kaikki toimittajat eivät päässeet seuraamaan kokousta. Puolueen äänitorvi Matti Putkonen eväsi Voiman toimittajan Kalle Erkkilän osallistumisen puoluekokoukseen. Myös toimittaja Kaarina Hazardin media-akkreditointi hylättiin. Lännen median, erityisesti Aamulehden, toimittaja Lauri Nurmi oli paikalla ja kirjoitti puolueen kokouksesta paljastavia raportteja ja poliittisesta kähminnästä kirjan, Perussuomalaisten hajoamisen historian (Into 2017). Ennen puoluekokousta monet olivat luulleet puheenjohtajan nuijan menevän Soinin perintöprinssille, Sampo Terholle. Hän oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Soini oli puheillaan jopa testamentannut
[…]
Valokuvaaja Pekka Turunen on kuvannut toistakymmentä vuotta kylmän sodan varustautumiskilpailun rapistuvia jäänteitä Itämeren maissa. Neuvostoimperiumin sotilasmahdin 1900-luvun jäljet alkavat haalistua Baltian maissa ja itse Venäjälläkin. Poistuttuaan miehitysjoukot jättivät jälkeensä valtavan tukikohtien saariston. Vasta itsenäistyneillä valtioilla ei ollut mahdollisuutta ottaa näitä lukemattomia alueita hallintaansa, joten ne jäivät oman onnensa nojaan. Siitä, missä kunnossa alueet olivat sotilaiden poistuttua, on ristiriitaista tietoa, eikä alueita tiettävästi dokumentoitu tuossa vaiheessa. Miehittäjillä oli tuskin kiinnostusta loppusiivoukseen, joten alueiden maaperä lienee myrkkyjä täynnä. Mutta aiheuttivatko niin sanotut termiitit lopullisen tuhon tyhjilleen ja vartioimatta jääneille tukikohdille? Itsenäistyneiden Baltian maiden asukkaat kun päättivät hyödyntää omiin tarpeisiinsa kaiken käyttökelpoisen tai
[…]
Peltomaisemat levittäytyvät laakeana laaksona Pielisen pohjoispuolella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Maisemaa hallitsee muutama iso navetta ja tilakeskus sekä hoidetut pellot. Joenpenkalla ja metsänreunassa tarkka havainnoija huomaa lumisessa maisemassa lammasaidat. Tehokkaasti hoidettujen peltojen rinnalla on muutama hakamaa ja perinteinen laidun. Täällä toimii myös maatalousyrittäjä, jonka kaukaisimmille laitumille tulee matkaa sata kilometriä etelään tai pohjoiseen. Maatalouden tehostumisen ja metsätalouden myötä entisistä hakamaista ja laitumista on hyvin pieni osa jäljellä ja käytössä. Perinnebiotoopit ovat vanhojen luonnontilaisten metsien jälkeen toiseksi tärkein uhanalaisen lajiston elinympäristötyyppi Suomessa. Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2017 neljästäkymmenestä perinnebiotoopistamme 38 koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi ja kaksi erittäin uhanalaiseksi. Perinnebiotoopit ovat säilyttäneet lajistoa joka
[…]
Kovina talvina Suomen kaikki satamat voivat jäätyä. Laivat kohtaavat vuoroin paksua kiintojäätä, metrien paksuisia ahtojäävalleja ja satamien sitkeää jääpuuroa. Tavaravirrat kulkevat vain, jos jää murretaan rahtilaivojen reiteiltä. Suomi on syystäkin jäänmurtamisen suurvalta: jopa 70 prosenttia maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Karibian jättiristeilijän kiinnittyminen satamaan alle metrin tarkkuudella 360 astetta kääntyvien ruoripotkuriensa ansiosta on tulosta jäänmurtajien tuotekehittelystä, jolla on Suomessa pitkä historia. Vuonna 1954 Helsingin telakalta (nyk. Arctech) valmistui maailman ensimmäinen jäänmurtaja, jossa oli neljä potkuria: kaksi keulassa ja kaksi perässä. Kahden keulapotkurin avulla keulavantaaseen saatiin entistä tehokkaampi huuhtelu, jolloin jäämassojen ja sohjon aiheuttama kitka pieneni. Voimaa eivät pysäyttäneet suuretkaan ahtojäävallit.
[…]
Lue lisää… from Voima aloitti kehityksen, joka teki Suomesta jäänmurtamisen suurvallan
Pohjoinen ja eteläinen jäämeri herättävät yhä enemmän kansainvälisiä intohimoja. Pohjoisessa jääpeitteen katoaminen on kesäisin jo selvästi havaittavissa ja jos ilmiö jatkuu, alueella on pian tarjolla valtavat meri- ja rannikkoalueet sekä merenkulkuun että luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kansallisten jäänmurtajalaivastojen kehittäminen paljastaa, että monet maat aikovat hyötyä ilmaston lämpenemisestä napa-alueilla. Vain muutama tunti ennen eroaan 15. tammikuuta 2020 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev myönsi Lider-projektin käynnistämiseen 127 miljardin ruplan (1,46 miljardin euron) rahoituksen. Sen turvin Venäjä saa suurimman maailmassa koskaan rakennetun jäänmurtajan. 200 metriä pitkän ja 50 metriä leveän aluksen teho on 120 megawattia. Maailmassa purjehtii nykyisellään viisi ydinkäyttöistä jäänmurtajaa – ne kaikki on rakennettu
[…]
Kasvipohjaiset ruuat kuuluvat joulupöytään. Vegaaneille on tarjolla koko ajan enemmän vaihtoehtoja.
[…]
Aktivisti ja kirjailija Linda-Maria Roine puhuu usein julkisuudessa romanien kohtaamasta syrjinnästä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Laajemmin hänet tunnetaan muusikko ja lauluntekijä Mercedes Bentsona. Sanoituksissaan hän kertoo esimerkiksi menneiden vuosien huumeriippuvuudestaan, koulukiusaamisesta, seksuaalisista fantasioistaan, isän kaipuustaan ja kuolemasta. Venla Pystysen kanssa kirjoittamassaan esikoiskirjassa Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään Roine kertoi, kuinka hänestä tuli räppäri Mercedes Bentso. Uutuuskirjassaan Mercedes Bentso – Totuus ja tunnustus hän paljastaa, kuka on Linda-Maria Roine artistiminän takana. Samalla hän esittelee alter egonsa. Viola Violencia haluaa ratkaista asiat väkivallalla, Maria Magdalena antamalla anteeksi ja rukoilemalla, Pami Pamela huumeilla ja Anastasia Eutanasia alistuvalla seksuaalisuudella. He kaikki kuuluvat Mercedes
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa