Vaarallinen R-sana

”Kävelin Kampissa kohti kotia, kun näin, että Rajat ­kiinni -porukalla­ oli taas mielenosoitus meneillään. Siellä oli todella näkyvästi esillä muun ­muassa uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen banderolli, ja sitä koko talven jatkunutta turvapaikanhakijoita halventavaa puhetta tulvi kovaäänisistä”, näin kertoo eräs mielenosoituksen nähnyt maaliskuun tapahtumista. ”Sitten lavalle puhujaksi kuulutettiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Minusta tuntui uskomattomalta, että Suomessa hallituspuolueen poliitikko voi olla puhumassa sellaisessa tapahtumassa uusnatsien kanssa keskellä Helsinkiä, ja se on kaikille ihan okei. Päätin poistua paikalta ja kävellessäni pois huusin muutaman kerran ’Tynkkynen on rasisti!’ ennen kuin tämä ehti lavalle asti.” Suomen poliittista ilmapiiriä talvella 2015–2016 värittivät erinäiset rasistien mielenosoitukset. Helsingissä useimmiten

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Vaarallinen R-sana

Rahoitustalouden perusteet

Taloudessamme tuotannon ja vaihdannan rinnalla rahoituksella on keskeinen rooli. Ilman rahoitusta monikaan yritys ei pystyisi toimimaan. Koska yrityksen tulot syntyvät vasta alkuinvestoinnin, hyödykkeiden valmistuksen ja niiden myymisen jälkeen, on yrityksen perustaminen tai sen laajentaminen ilman rahoitusta usein mahdotonta. Myös kotitaloudet tarvitsevat tämän tästä rahoitusta hankintoihinsa. Valtion kulutuksen rahoituksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Myös yksityisten rahoituslaitosten keskuspankilta saamasta rahoituksesta on tullut kestopuheenaihe globaalin finanssikriisin jälkeen. Vaikka rahoitus on keskeinen toiminto taloudessamme, harvoin pysähdymme miettimään, mitä rahoitus käytännössä on. Arkisesti ymmärrämme rahoituksen siten, että rahoittaja antaa meille rahaa tietyn maksun suorittamiseen ja myöhemmin maksamme tämän summan korkoineen takaisin. Rahoittajan näkökulmasta rahoitus

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rahoitustalouden perusteet

Lakifetissin pauloissa

  Elokuussa poliisi iski Musta Kallio -tapahtuman aloituskonserttiin sähkösokeilla ja kyynelkaasulla. Uhriksi joutuivat järjestäjien lisäksi myös sivulliset. Taustalla oli se, että konsertilla ei ollut lupaa, siitä tuli melua eivätkä järjestäjät totelleet käskyä sen lopettamisesta heti. Monet hyväksyvät poliisin väkivallan oletusarvoisesti, koska sen tavoitteeksi ajatellaan vain lakien ylläpitäminen. Tällaista perustelua voisi naiivisti arvostella oikeudenmukaisuuden alistamisesta lain kirjaimelle. Kyse on kuitenkin ennemmin lakifetisismistä, jossa hehkutetaan lain rikkumattomuuden kuvitelmaa, ei todellisuutta. Selitystä lain ehdottomasta noudattamisesta ei oteta vakavasti, se on eräänlaista leikkiä, joka sopii vain tiettyihin tilanteisiin. Laillisuuden fantasialla peitellään sitä, että lain valvonta perustuu enemmän valtasuhteisiin ja sosiaalisiin normeihin kuin siihen, mitä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Lakifetissin pauloissa

Paska juttu

Eläinteollisuus päätelee ilmakehään kaasuja, jotka edesauttavat ilmastonmuutosta. Teksti Saila Kivelä Kuva Ninni Kairisalo Eläintuotannolla on merkittävä osuus ilmastonmuutoksessa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vuoden 2006 Livestock’s long shadow -raportti määrittelee eläintuotannon osuudeksi kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 18 prosenttia. Luku saattaa olla liian pieni. Kirjailija Risto Isomäki haastaa julkiseen keskusteluun vakiintuneen laskelman tuoreessa tietokirjassaan Meat, Milk and Climate (Into 2016). Ensinnäkin, virallisten raporttien päästömäärät on Isomäen mukaan laskettu alakanttiin. Isomäki viittaa tutkimuksiin ja laskelmiin, joiden mukaan pelkästään lehmien ja sikojen lanta tuottaa neljä ja puoli kertaa enemmän metaania, kuin mitä on arvioitu kaikkien tuotantoeläinten lannan yhteenlasketuiksi metaanipäästöiksi. Myös typpioksiduuliin eli ilokaasuun

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Paska juttu

Liukuva sukupuoli-identiteetti

”Minut määriteltiin syntymässä mieheksi. Suurimmaksi osaksi identifioidun naiseksi, mutta totuus on hiukan syvemmällä. Todellisuudessa sukupuoli-identiteettini on liukuva. En koskaan identifioidu mieheksi, vaan liukuma tapahtuu sukupuolettomuuden, muunsukupuolisuuden ja naiseuden välillä. Haluan kuitenkin aina tulla kutsutuksi naiseksi, tytöksi, feminiinisillä pronomineilla. Ensimmäiset muistikuvat normista eroavasta sukupuolisuudesta ovat varhaisesta lapsuudestani. Kun haaveilin tulevaisuudesta ja aikuisuudesta, olin aina haaveissa nainen. Jotenkin kuvittelin, että kun kasvan, myös tissit kasvavat. Myöhemmin opin häpeämään ajatuksiani ja yritin piilottaa ne jopa itseltäni tosi pitkäksi aikaa, mistä seurasi erinäisiä mielenterveysongelmia. Olen aina ollut alipainoinen, minkä vuoksi ihmiset eivät oikeastaan kohdelleet minua miehenä ennen kuin täytin 17 vuotta. Silloin minulle tuli

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Liukuva sukupuoli-identiteetti

Rock vastaan rasismi!

Mustavalkoisista valokuvista vyöryy läpi huutoa, naurua, hälinää ja rockia. Englantilaisen Syd Sheltonin valokuva­näyttely Rock Against Racism on vallannut Galleria Tiketin seinät, jotka ovat nyt täynnä eloa ja liikettä. Tiivistunnelmaisista tilannekuvista voi nähdä saman kiihkon ja kapinan, oli kyse sitten keikkalavalle yleisön joukosta kiipeävistä punkkareista tai joukon ylle, yleisen vessan katolle nousseesta kansalaisvapausakti­vistista. Rock Against Racism -valokuvanäyttely on ikuistus samannimisestä 70-luvulla syntyneestä rasisminvastaisesta liikkeestä ja sen huikeista keikka- ja festivaalihetkistä. Muusikot halusivat vastustaa näkyvästi rasismia yhteiskunnassa ja musiikkikulttuurissa. Kipinä syttyi muun muassa Eric Claptonin ja väitetysti myös ­David Bowien rasistisista lausunnoista. Tapahtuma kasvoi keikasta festareiksi, ja on sittemmin laajentunut Britan­niasta muualle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rock vastaan rasismi!

Mitä puhe taloudesta tekee?

Talousmaantieteen professori ja yhteisötalouksien tutkija Katherine Gibson tuntee käsitteiden ja ajatusten vallan. Talouskäsitystämme purkamalla hän luo tilaa uusille ratkaisuille ihmiskunnan ongelmiin. Teksti Eeva Talvikallio Kuva Annika Pitkänen Talouskasvu on pulassa ja uhkaa vetää hyvinvoinnin mukanaan! Onneksi talousasiantuntijat tietävät, kuinka molemmat pelastetaan. Valtamedian avulla he ohjeistavat kansaa ja sen edustajia talkoisiin talouden auttamiseksi. Jos se tarkoittaa budjettileikkauksia ja työehtojen heikentämistä nyt, niin pidemmällä aikavälillä tämä vastuunkanto palvelee kuitenkin kaikkien hyvinvointia. Samaan aikaan ympäristöjulkaisuissa, tiede-osaston uutisissa ja mielipidepalstoilla muistutetaan, että talouskasvun kiihtyessä luonnon monimuotoisuus on romahtanut, ilmasto muuttunut, vaaralliset sääilmiöt voimistuneet ja yleistyneet ja maan ja veden pilaantuminen ylittänyt maailman elinkelpoisena säilymisen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mitä puhe taloudesta tekee?

Taloustieteellisistä keskustelutavoista

Kuten kaikilla tieteenaloilla myös taloustieteessä keskustelu voi välillä käydä kuumana. Kiihkeässä keskustelussa ei sinällään ole mitään vikaa. Joskus kuitenkin taloustieteestä on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua. Tieteessä on perinteisesti kaksi lähestymistapaa. Yksi lähestymistapa on verrata havaintoja teoriaan. Tämä on hyvin tuttu käytäntö monilla luonnontieteellisissä aloilla. Esimerkiksi fyysikot vertaavat CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytyksistä saatuja tietoja teorioihin. Tämän perusteella sitten tuetaan tai hylätään vallitsevia teorioita ja kehitellään kokonaan uusia teorioita. Toinen lähestymistapa on kehitellä teorioita oman fantasiamaailman sisällä. Tällöin ei ole olennaista verrata havaintoja teoriaan, koska voidaan väittää, että historialliset säännönmukaisuudet eivät välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta tai että teoriat käsittelevät sellaisia mekanismeja ja prosesseja,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taloustieteellisistä keskustelutavoista

Kotona Tallinnassa

Muutaman tunnin matkan päähän Helsingistä on rakentunut yllättävä urbaanin kulttuurin keidas. Teksti ja kuva Suvi Auvinen Berliinilarppia voi harrastaa nopean laivamatkan päässä Helsingistä: Tallinnan Telliskiven alue tar­joaa lähes kaiken sen, mitä fillarikommunisti kesäkohteelta kaipaa. Telliskivi Loomelinnak on vanha teollisuusalue Tallinnan rautatieaseman vieressä. Teollisuus on väistynyt Viron suurimman luovan keskuksen tieltä jättäen jälkeensä suuret hallit, kuluneet tiiliseinät ja juuri sopivan määrän suurten koneiden osia päästäkseen graafikoiden, designereiden ja fiksipyöräilijöiden suosioon. Telliskivi on muutaman suuren tehtaan rajaama alue, joka kesäviikonloppuina täyttyy ihmisistä. Ennen kuin gentrifikaatiokauhistelu alkaa, todettakoon ettei Telliskivessä juuri ole mitä gentrifioida. Alueen välittömässä läheisyydessä ei asuta, teollisuus on muuttanut kaupunkien

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kotona Tallinnassa

Lukuvinkkejä sateenkaarikesään

NHL-toimitus listasi kirjailija Leena Parkkisen kanssa HLBTIQA-aiheisia lukusuosituksia kesäksi. Teksti Heli Yli-Räisänen Leena Parkkisen tänä keväänä julkaistu romaani on kirjailijan kolmas. Säädyllinen aines­osa käsittelee homoseksuaalisuutta yhtenä teemana, samoin kuin Parkkisen edellinen romaani Galtbystä länteen. Miksi kirjailija päätyy käsittelemään homoseksuaalisuutta aina uudestaan? ”Julkisessa keskustelussa homout­ta vaivaa historiattomuus. Kun se on ollut salattua ja piilotettua, niin ei ole myöskään ollut tarinoita tai kirjojen päähenkilöitä. Olen törmännyt kritiikkeihin, joissa sanotaan minun tai jonkun muun kirjailijan kirjoittavan ’nyt muodikkaasta homoudesta’. Jos joku olisi kertonut mulle 1990-­luvun alussa Turun Puropellon ylä-asteella, että mä olen muodikas vuonna 2016, niin se olisi saattanut helpottaa asioita. 1980-luvun turkulaisessa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Lukuvinkkejä sateenkaarikesään

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan