Moderni yksinäisyys näkyi 1900-luvulla Greta Garbon rooleissa ja elämässä. Nyt kapitalismin aiheuttama vieraantuminen vain pahenee sometodellisuudessa, pohtii Janne Siironen esseessään.
[…]
Taidevideo, elokuva ja installaatio kohtaavat Julian Rosefeldtin Manifestossa. Videotaiteella tarkoitetaan yleensä sellaista liikkuvan kuvan taidetta, jossa väistellään elokuvakerronnan vakiintuneita muotoja. Käsitteestä kaikuu sekin, että taidemuodon synty palautuu aikaan, jolloin tallennevälineenä alettiin käyttää videonauhaa. Tällainen määrittely on tietysti hämäävää monellakin tavalla. Digitalisoituvassa maailmassa videonauha on tekniikkana väistyvää lajia samaan tapaan kuin filmi perinteisen elokuvan puolella. Kokeellisia liikkuvan kuvan teoksia taas on myös tehty ennen videoiden läpimurtoa. Esimerkiksi Man Rayn 1920-luvulla filmille tekemät työt tai Andy Warholin Tehtaalla 1960-luvulla tehdyt viritykset ovat monessa mielessä lähempänä videotaiteen kuin elokuvan vakiintuneita muotoja. Samaan tapaan myös elokuvan klassikoissa esiintyy vakiintunutta ilmaisua rikkovia kokeellisia osia. Tällaisia ovat esimerkiksi Salvador
[…]
Zodiak ja Teatter 90° säväyttävät Helsingin juhlaviikoilla. Kansainvälisillä kulttuurifestivaaleilla kiertää aina teatteriesityksiä, joiden edellä kiirii kihisevä huhu poikkeuksellisen radikaalista ja vahvoja ristiriitoja synnyttäneestä taide-elämyksestä. Valitettavan usein esitys paljastuu ennakkoaallolla ratsastavaksi, falskiksi patsasteluksi. Tämän syksyn Helsingin Juhlaviikoilla Romeo Castelluccin Go Down, Moses edustaa tätä lajia tyylipuhtaasti. Kansallisteatterin Suuren näyttämön täyteen katsomoon ahtautuneelle yleisölle oli luvattu ennakkotiedoissa ”unenomaisia katkelmia, joissa toistuvat raamatulliset näyt, ihmiskunnan historia ja psyyken syvimmät kerrokset” ja jota ”leimaavat vahva visuaalisuus, poikkeukselliset äänimaisemat sekä kouriintuntuva kehollisuus”. Käytännössä esitys tarjosi jähmein näyttämökuvin makaaberin synnytyksen vessassa, itkevän vauvan jäteastiassa, ujeltavan koneen vinhasti pyörivään akseliin kietoutuneita peruukkeja, seksiä harrastavia luolaihmisiä ja historiallisen teleportaation mahdollistavan magneettikuvauslaitteen. Sokeeraaviksi tarkoitettujen
[…]
Politiikan kannalta on ollut hieno syksy. Sipilän hallituksen uudistukset ovat nostaneet yhteiskunnalliset jakolinjat esiin, ja tulonjaon oikeudenmukaisuudesta on keskusteltu eniten aikoihin. Jos nyt pidettäisiin vaalit, uskoisin äänestysprosentin nousevan ilahduttavasti. Tulonjaosta on keskusteltu ennen kaikkea kilpailukyvyn näkökulmasta ja tavoitteeksi on asetettu yksikkötyökustannusten, eli työn hinnan alentaminen. Suomalaiselle pääomalle halutaan luoda paremmat mahdollisuudet kasvaa kansainvälisessä kilpailussa. Pääoman paisuttamista on perusteltu sillä, että se on omistajien lisäksi työläisen, työttömän, opiskelijan ja eläkeläisen etu. Perusporvarihallituksen politiikka perustuu uusklassiselle talousteorialle, jossa talouskasvun oletetaan lopulta valuvan myös vähävaraisimpien laariin. Tarkastelkaamme Suomen viime vuosikymmenen taloudellista kehitystä vaihtoehtoisella tavalla, nimittäin työn ja pääoman ristiriidan kautta. Karl Marx katsoi
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa