Joiku on yhteys luontoon ja ihmisiin, sanoo pohjoissaamelainen Hildá Länsman. Uudella albumilla hän yhdistää kansansa perinteitä konemusiikkiin.
[…]
Seitsemisenkymmentä kilometriä Inarista etelään risteää nelostieltä länteen yhdystie 9694 – Kutturantie. On harmaa helmikuinen päivä, kun saavumme risteykseen.
Risteyksessä ei ole päättyvän tien merkkiä, vaikka voisi olla. Ehkä sellainen tulee vastaan myöhemmin, sillä tämä tie todella päättyy pienessä Kutturan, pohjoissaameksi Guhtur, kylässä. Matkaa tosin on nelisenkymmentä kilometriä suhteellisen suoraan ympäristöön, jota moni kutsuisi erämaaksi.
Vilkku päälle ja käännös oikeaan.
Teitä on vedetty ties minne, kohtaamaan ja risteämään, muodostamaan verkon muun luonnon päälle ihmisen kuljettavaksi. Työkoneita, puuta, turisteja busseissaan – missä tie, siellä taloudellisen toiminnan reitti. Yhä useampi paikka on kauttakulkupiste jonkun toisen reitillä paikasta A paikkaan B.
Päättyvä tie tekee Kutturasta harvinaislaatuisen erämaakylän.
Nyt tietä halutaan jatkaa Kutturasta eteenpäin Kittilän ja Inarin väliselle Pokantielle. Lapin liitto on linjannut asiasta uudessa liikennestrategiassaan. Ilmakuvassa näkyy paikalla jo metsätie tai moottorikelkkaura.
Puolustusvoimilla on tutka-asema erämaassa, mikä selittää osan näistä rakenteista. Puolustuksesta uudessakin tiehankkeessa on kyse, sillä se nousi liikennestrategiaan Puolustusvoimien lausunnosta, jonka pääesikunta antoi 38 muun lausunnonantajan joukossa. Lausunnossa tietä perustellaan niukkasanaisesti: ”Yhteyden edistäminen on tärkeää sotilaallisesta näkökulmasta”.
Ajatuksessa tien jatkamisesta on ongelmansa, ja se on osa suurempaa kehityskulkua.
Työkoneita, puuta, turisteja busseissaan – missä tie, siellä taloudellisen toiminnan reitti.
Kun maailmanpoliittinen tilanne kiristyy ja Pohjoismaat kuuluvat samaan sotilasliittoon, ovat maiden pohjoisosat nousseet uudella tavalla sotilaallisesti merkittäviksi. Tämä on johtanut maanpuolustuksellisen maankäytön lisääntymiseen alueella, sanoo Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio, joka on tutkinut militarisaatiota saamelaisalueella ja kirjoittanut aiheesta raportin saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. […]
Kolonialismi ei kuulu suomalaiseen identiteettiin, mutta on sitä täälläkin osattu.
Ohessa viisi esimerkkiä.
[…]
Pohjoismaisissa oikeusvaltioissa puidaan jatkuvasti saamelaisten asemaa tuomioistuimia myöten. Alkuperäiskansan oikeuksia puoltavien päätösten merkitys mietityttää.
[…]
Poplaulaja ja aktivisti protestoi saamelaisten oikeuksien puolesta ja näyttelee elokuvassa, jossa kuvataan hänen vanhempiensa sukupolven aktivismia.
[…]
Skábmagovat – Kaamoksen kuvia -elokuvafestivaali vahvistaa alkuperäiskansojen yhteisöllisyyttä ja ylläpitää saamelaista kulttuuria.
[…]
Lue lisää… from Saamelaiselokuvat kertovat vaiettuja tarinoita
Puheissaan mielenosoittajat korostivat viimeaikoina suomalaisessa mediassa nostettujen virheellisten väittämien vaarallisuutta ja loukkaavuutta.
[…]
Suomi suojelee Tenojoen lohia kieltämällä perinnekalastuksen saamelaisilta.
[…]
Rájágeassin ı Rajanveto -näyttelyyn on koottu monipuolinen kattaus töitä eri taiteilijoilta ja aktivisteilta. Tekijöinä ovat saamelainen runoilija Niillas Holmberg, taideaktivisti-kollektiivi Suohpanterror, saamelaistaiteilijat Jenni Laiti ja Outi Pieski, valokuvaaja Jonne Sippola sekä kulttuurihäirinnästä ja vastamainoksista tunnettu Häiriköt-päämaja. Kaikki näyttelyssä esillä olevat työt putoavat johonkin taiteen ja aktivismin välimaastoon. Tammisen mukaan 2000-luvun muuttuvassa mediaympäristössä ja yhteiskunnassa aktivistit ovat löytäneet uudenlaisia tapoja ja kanavia ajaa asiaansa. Esimerkkinä uudenlaisesta tavasta toimia on vaikkapa sosiaalisessa mediassa jaettavat kuvat, jotka leikittelevät klassisella propagandakuvastolla. Toisinaan mielenosoitukset siirretään kaduilta metsien keskelle, jossa valokuvaaja ikuistaa ne suuren yleisön nähtäville. Nyt näitä töitä on tuotu esille galleriaan. ”Näiden teosten määritteleminen
[…]
Vuostá! Vastaan! -näyttely yhdistää taiteen ja aktivismin sekä avaa samalla saamelaisten asemaan liittyviä ongelmia. Voiman toimittajan Jari Tammisen kuratoima näyttely on kevään ajan esillä Mikkelin taidemuseossa.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa