Kiista suden mahtumisesta Euroopan harvaan asutuimpaan maahan on kovin suomalainen ilmiö. Lopulta siinä on kysymys vain metsästyskoirista.
[…]
Lue lisää… from Lopulta suden pelossa on kysymys vain metsästyskoirista
Peltomaisemat levittäytyvät laakeana laaksona Pielisen pohjoispuolella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Maisemaa hallitsee muutama iso navetta ja tilakeskus sekä hoidetut pellot. Joenpenkalla ja metsänreunassa tarkka havainnoija huomaa lumisessa maisemassa lammasaidat. Tehokkaasti hoidettujen peltojen rinnalla on muutama hakamaa ja perinteinen laidun. Täällä toimii myös maatalousyrittäjä, jonka kaukaisimmille laitumille tulee matkaa sata kilometriä etelään tai pohjoiseen. Maatalouden tehostumisen ja metsätalouden myötä entisistä hakamaista ja laitumista on hyvin pieni osa jäljellä ja käytössä. Perinnebiotoopit ovat vanhojen luonnontilaisten metsien jälkeen toiseksi tärkein uhanalaisen lajiston elinympäristötyyppi Suomessa. Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2017 neljästäkymmenestä perinnebiotoopistamme 38 koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi ja kaksi erittäin uhanalaiseksi. Perinnebiotoopit ovat säilyttäneet lajistoa joka
[…]
Marraskuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi Malesian viimeisen sumatransarvikuonon kuolemasta. Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan erittäin uhanalaista lajia on jäljellä enää noin 80 yksilöä. Zairenleveähuulisarvikuonoilla menee vieläkin huonommin. Niitä on jäljellä enää kaksi naarasta, jotka elävät Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Siellä majaili myös lajin viimeinen uros Sudan, joka kuoli vuonna 2018. Hänestä kertoo dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa esitettävä teos Last Male on Earth (2019). Sarvikuonodokumentti on vain yksi festivaalin elokuva, joka kuvaa muita eläimiä. Niihin kuuluvat myös valaiden suojelusta Kanadan rannikolla kertova The Whale and the Raven (2019) ja Laika-avaruuskoiran haamua seuraava Space Dogs (2019). Kaikki kolme kertovat väistämättä myös ihmisistä: ihminen esitetään suhteessa
[…]
Niillas Holmberg tutkii runokirjassaan Jalkapohja ihmisen maayhteyttä ja pyrkimyksiä murtaa se. Alkuperäiskansojen maailmankuva haastaa kapitalismin, joka on ajanut planeetan ekologiseen ja sosiaaliseen kriisiin.
[…]
[alkutiedot] Odotus, tähtäys ja laukaus. Kas noin, karhun olemus on tallentunut kameraan. Valokuvaaja Heikki Innanen viettää kesäisin muutamia päiviä Kuhmon itäpuolella rajavyöhykkeellä pienessä kopissa ja tarkkailee karhuja. Kopissa sopii juuri ja juuri istumaan tai makaamaan. Innanen esittelee kuvien sankareita: ”Hän on Valkokaulus.” Innanen kiistää, että odottaminen olisi tylsää. Kun karhut lopulta saapuvat haaskalle, meno kiihtyy. Eläinten leikit ja valtataistelut palkitsevat tarkkailijan. Kerran Valkokaulus otti yhteen tulokkaan kanssa tempaisten uhittelijan päin koppia. Silloin Innanen hätkähti. Petojen ja kuvaajan välissä on vain hauras seinä. Ovatko karhut tietoisia kuvaajan läsnäolosta? ”Aivan varmasti”, Innanen vastaa epäröimättä. Usein Innasesta tuntuu, kuin karhut poseeraisivat. ”Ne
[…]
Lue lisää… from Karhu tulee lähelle! Mesikämmeniä videoilla ja kuvissa. Mukana myös ahma.
Suomen metsien vuotuisten hakkuiden kasvu uhkaa monia tuttuja lintulajeja. Uusi eduskunta saa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, joka siirtäisi valtion maiden avohakkuut historiaan. Tämä parantaisi uhanalaisen hömötiaisen selviytymistä luonnossamme.
[…]
Mekong-joen suisto on Vietnamin maatalouden keskus, joka on viime vuosina kärsinyt kuivuudesta, tulvista ja peltojen korkeasta suolapitoisuudesta. Teksti ja kuvat Kalle Erkkilä Riisisäkeillä lastattu laiva lipuu Cần Thơn kaupungin läpi virtaavan joen kauppapaikalle, legendaariselle Cái Răngille. Se on Vietnamin suurin kelluva tori, jossa elintarvikkeita myydään veneistä. Kello on viisi aamulla. Bambuhatun reunan alta kuikuileva riisikauppias löytää paikkansa Cái Răngin reunalta. Hänen laivansa keulassa törröttää lippu, jossa on riisisäkin kuva – näin asiakkaat löytävät oikean myyjän luokse. Cái Răng ruuhkautuu viimeistään auringon noustessa. Sukkulamaiset kauppalaivat pursuavat Vietnamin eteläosassa sijaitsevan Mekong-joen suiston herkkuja. Tarjolla on riisiä, kookospähkinöitä, banaaneita, kalaa ja ananaksia. Riisikauppiaan
[…]
Meriteatterin, Teater Mestolan ja Teatteri Takomon esityksissä koetellaan eksistentiaalisten valintojen rajoja. Naantalin Rymättylästä tulevan Meriteatterin esitys Maailman meri – vesi on maailman muisti sijoittuu kotisatamaansa Röölään ja Kenian pohjoisrannikon Lamun saarelle. Anni Mikkelssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa esityksessä käsitellään ihmisen luontosuhteen kriisiytymistä liikakalastuksen, merien saastumisen ja ilmastonmuutoksen höykyttämissä olosuhteissa. Runollisen esityksen punaisena lankana kulkee elämäntavan muutosta eri aikatasoilla havannoivan Merin (Ella Mettänen) ja hänen isänsä Erkin (Hannes Mikkelsson) vuoropuhelu. Jälkimmäinen herää hiukan höperehtivällä tavalla etsimään yhteyttään ympäröivään luontoon ja vanhoihin kertomuksiin. Esityksen tyylilajissa nojataan paljon vanhanaikaisen tarinankerronnan maneereihin, lauluihin ja yhteiseen musisointiin. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös tarjoamalla yleisölle ruokaa ja kutsumalla katsojat nuotiopiiriin
[…]
Ecuadorissa 1200 ihmisen sarayaku-heimo pistää kampoihin maita hamuaville öljy-yhtiöille.
[…]
Taiteilija-, tutkija ja aktivistijoukko matkusti ydinvoimalahankkeen kahtia repimälle Pyhäjoelle.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa