alkuperäiskansat

Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu.  ”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa.  Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

Vähemmistökieliaktivisti Arina Vanujto: ”Ihmiset oppivat uutta Instagramissa”

Kirjoittanut: Anna Voronkova Kuvat: Jar M.T. Lukuaika: 2 minuuttia

Venäjällä Länsi-Siperiassa asuva Arina Vanujto, 17, on nenetsi ja ylpeä siitä.  Nenetsit ovat suomalais-ugrilainen kansa. Heitä on arviolta 45 000, ja heistä vain vähän yli puolet puhuu nenetsin kieltä. Arina toivoo, että nenetsiä puhuvat ihmiset eivät kadottaisi kieltään vaan käyttäisivät sitä aktiivisesti. Keväällä 2019 hän keksi, miten voisi itse vaikuttaa asiaan. Arina alkoi julkaista Instagramin tarinoissa päivityksiä, joissa puhuu nenetsiä ja opettaa sitä seuraajilleen. Hän uskoo, että näin voi kannustaa ihmisiä. Hänen metodinsa on toisto. Kun ihmiset selaavat päivityksiä ja törmäävät jatkuvasti johonkin toistuvaan tietoon, vähitellen tieto jää mieleen. Näin hän päätteli. Ja kyllä, metodi toimii, ainakin Arinan tekemän minitutkimuksen

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vähemmistökieliaktivisti Arina Vanujto: ”Ihmiset oppivat uutta Instagramissa”

Sadan vuoden epäluottamus

Kirjoittanut: Jari Tamminen Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 11 minuuttia

”AH-HAH-HAH-HAA, OI-JOI. HUOH”, Petra Laiti nauraa hersyvästi kysymykselle siitä, millaiseksi hän kokee saamelaisten ja Suomen valtion välisen suhteen.
”Luottamustahan ei selkeästikään ole, enkä minä ole edes radikaali näkemyksineni tästä. Näkemys on hyvin yleinen Saamenmaalla, ja tämä päivä kaikista päivistä on hyvin olennainen tässä asiassa.”
Muutamaa tuntia ennen haastattelua liikenneministeri Anne Berner ilmoitti, että saamelaisten alueita halkovan Jäämeren radan valmistelua jatketaan.
”Sanoisin, että syy saamelaisten valtiota kohtaan kokemalle epäluottamukselle on se, että olemme harvoin olleet tilanteessa, jossa asiat olisivat menneet hyvin meidän kannaltamme.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sadan vuoden epäluottamus

Kolme kertojaa

Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Lukuaika: 7 minuuttia

Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten jär­vien ­alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kolme kertojaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Jatka selausta