Ajankohtaisten maahanmuuttojännitteiden käsittelyyn liittyvien ponnistusten suhteen hyvin lankulle osuu Saana Lavasteen Lahden kaupunginteatteriin ohjaama näytelmä Pelko jäytää sielua. Esitys perustuu Rainer Werner Fassbinderin (1945–1982) vuonna 1973 valmistuneeseen samannimiseen elokuvaan. Siinä leskeksi jäänyt kuusikymppinen siivooja Emmi ja noin 35-vuotias marokkolainen siirtotyöläinen Ali rakastuvat ja menevät naimisiin Emmin ennakkoluuloisten lähisukulaisten ja muun ympäristön kauhuksi. Lavasteen […]
Suffragette-elokuva muistuttaa, kuinka naisten aseman puolesta on taisteltu myös terrorin keinoin. Epsom Derbyn laukkakilpailuissa 4. kesäkuuta vuonna 1913 brittiläisen naisasialiikkeen aktivisti Emily Davison (1872–1913) astui filmikameroiden kuvatessa kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kulkureitille. Davisonin tarkoituksena tuskin oli tehdä itsemurhaa, mutta hän kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Hänestä tuli liikkeensä marttyyri, jonka näyttävästi kukitettua hautajaissaattuetta seurasi Lontoon kaduilla kymmenien tuhansien yleisö. Paikan päällä kuvatut uutisfilmit välittivät tapahtuman maailmalle. Kuvat onnettomuudesta ja hautajaisista löytyvät nykyään esimerkiksi YouTubesta. Davison kuului Emmeline Pankhurstin (1858–1928) kahden tyttärensä kanssa vuonna 1903 perustaman Women’s Social and Political Union -järjestön eli WSPU:n ympärille järjestäytyneeseen militanttiin tasa-arvoliikkeeseen. Muutoksen hitauteen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Oulun taidemuseossa on esillä 20.3. asti kiinnostava neljän taiteilijan yhteisnäyttely Ihan tiloissa. Tyyliltään hyvin erilaisten tekijöiden töitä näyttää yhdistävän aktivinen pyrkimys sörkkiä töillään nimenomaan katsojan näyttelytilanteeseen liittämiä tilakäsityksiä. Teeman kannalta erityisen kuvaavia ja samalla vaikuttavia ovat Jouna Karsin (syntynyt 1980) huolella viritellyt maisema- ja miljööveistokset, jotka ovat kuin todellisuudesta kaapattuja miniatyyrisiä pienoismalleja. Usein maa-aineksineen […]
Keväällä 1941 Suomessa ryhdyttiin värväämään miehiä Saksassa koulutettaviin SS-joukkoihin. Taustalla vaikuttivat jääkäriliikkeen perintö, talvisodan synnyttämä revanssihenki ja välirauhan aikana vahvistuneet käytännölliset ja ideologiset siteet kansallissosialistisen Saksan kanssa. Värväyksen pääorganisaattorina hääri entinen Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekki. Vaikka hankkeella oli Suomen ulkopoliittisen johdon siunaus, diplomaattisista syistä johtuen toiminnan organisaatiokeskuksena toimi helsinkiläinen peiteyritys Oy Insinööritoimisto Ratas. […]
Unkarilaisen László Nemesin ohjaama keskitysleirikuvaus kertoo kaasukammioiden äärelle työskentelemään pakotetusta juutalaismiehestä Saulista (Géza Röhrig). Hän uskoo löytäneensä oman poikansa ruumiin muiden uhrien joukosta ja ryhtyy kaikkien kauheuksien keskelle järjestämään pojalle uskonnon mukaista hautausta. Mátyás Erdélyn impressionistinen kuvaus seuraa päähenkilöä intensiivisesti katseen tasolla. Synkkä vankilaympäristö välittyy klaustrofobisena tilakokemuksena ja pälyilevien vilkuilujen tavoittamina epämääräisinä yksityiskohtina. Valittu kuvauksen metodiikka ilmentää […]
Näyttämöllä näkyy läpinäkyvillä suojamuoveilla peiteltyjä huonekaluja ja muita kapineita. Yhden peitteen alta erottuvat penkillä vierekkäin istuvien miehen ja naisen liikkumattomat hahmot, joiden silmät on peitetty liinoilla. Varmuudella ei heti voi sanoa onko kyse elävistä ihmisistä vai mallinukeista. Esityksen keskushahmo (Valtteri Raekallio) julistaa kiihkeän syyttävään sävyyn Eero Santasen runotekstiä, jossa kyseenalaistetaan katsojat ja esitystilanteen yhteinen […]
Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasistiaktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailmansodan
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Ensi-iltayleisö kuhisee uteliaan odottavasti, kun Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä alkamassa on Juha Hurmeen uusi kanta-esitys. Hurmeen Europeaus (2014) muistetaan teatterin tuoreena merkkitapauksena. Runsaan vuoden sisään tehtyä kaksi muuta onnistumista ovat Kom-teatteriille tehty Muuttomiehet ja TOTEM-teatterin kouluissa kierrättämä, Tšehovin novelliin perustuva opetusnäytelmä Kastanjakoira. Ennakkotiedoissa Töppöhöröä kuvataan ”komediana miehestä Suomessa ja Suomesta miehessä”. Sen keskushenkilönä nähdään oman elämänsä sivuraiteelle […]
Love Records oli toimittaja Atte Blomin, säveltäjä Otto Donnerin ja rumpali Christian Schwindtin vuonna 1966 peustama levy-yhtiö, jonka merkitys suomalaisen musiikkin ja laajemminkin populaarikulttuurin kannalta on ohittamaton. Love haastoi oman aikansa keskittyneen musiikkialan viihdepainotuksen tuomalla markkinoille etenkin nuorta kuluttajakuntaa kiinnostavien suomalaisten pop-, rock-, folk- ja jazz-artistien sekä etenkin vasemmistolaisen laululiikkeen musiikkia. Liki 400 LP:tä […]
Alejandro González Iñárritu jatkaa Birdmanissa (2014) äärimmilleen vietyä kamerakeskeistä linjaansa. Nytkin kuvauksesta vastaava Emmanuel Lubezki loihtii intensiivisen lähikuvauksen, ihmisiä kiertävien kamera-ajojen ja saumattomasti kuvattuun kuvaan liitettävien digitehosteiden kautta koko elokuvaa kannattelevan muodon. Terrence Malickin hovikuvaajanakin tunnettu kuvaajamestari tukeutuu tällä kertaa myös luonnonvalon hyödyntämiseen. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkupuolen amerikkalaisten erämaiden karun luonnon ja […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
