tTimo Korhosen dokumentti antaa puheenvuoron sodassa mieleltään järkkyneiden lapsille. Keski-ikäinen mies katsoo vakavin ilmein kameraan ja kertoo rintamakauhut kokeneesta isästään, joka sodan jälkeen alkoholisoitui ja piinasi perhettään aina ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Kipeä perhehistoria ja suru tuntuvat huolella työstetyiltä. Samalla välittyy tunne siitä, että vastaavia kohtaloita on paljon, niin käsiteltyjä kuin käsittelemättä jääneitä. Timo Korhosen käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Sodan murtamat kertoo yhteensä kahdeksan tällaista tarinaa. Elokuvan taustalla vaikuttaa vahvasti Ville Kivimäen vuonna 2013 Tieto-Finlandian voittanut tietokirja Murtuneet mielet. Kivimäen mukaan jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon ohjattiin jopa 15 700 rintamamiestä. Kun sodan jälkeen armeija ja sen lääkintähuoltojärjestelmä ajettiin nopeasti alas, monet psykiatrisen hoidon tarpeessa yhä olleet jäivät
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Anne Rautiaisen ja Leea Klemolan näytelmät eroavat enemmän muodoltaan kuin pääteemaltaan. Kuopion kaupunginteatterissa esitetään vielä lokakuun ajan surrealistisiin omakuviinsa liitetystä meksikolaisesta taidemaalarista Frida Kahlosta (1907–1954) kertovaa Fridaa. Anne Rautiaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä käydään läpi Kahlon elämän tunnetuimmat käänteet alkaen taiteilijan loppuiäksi rampauttaneesta raitiovaunuonnettomuudesta. Taiteellisen uran kehittymisen rinnalla ja ehkä ohikin huomiota saa hänen myrskyisä yhteiselonsa kuvataiteilija Diego Riveran kanssa. Esityksen kantavana elementtinä on Kahlon Kaksi Fridaa -teos, johon taiteilija maalasi itsestään muotokuvat rinnakkain elävänä ja kuolleena. Asetelmaa toisintaa näyttämöllinen ratkaisu, jossa elämänjanoista Fridaa seuraa hänen kuollut minänsä, meksikolaiseen kuolleiden päivään viittaava nukketeatterihahmoinen luuranko. Toteutuksen ohittamaton vahvuus on sen symbolistisissa ja värimaailmaltaan eteläamerikkalaisen yltäkylläisissä näyttämökuvissa. Niiden tunnelma vaihtelee liikettä tulvivista
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kroatialaistaustaiset Rade ja Danilo Šerbedžija ovat ohjanneet makedonialais-kroatialais-suomalaisen yhteistyöelokuvan, jonka yhtenä osatuottajana vaikuttaa etenkin dokumenteistaan tunnettu Arto Halonen. Se sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen, saksalaisten ja Suur-Bulgariasta haaveilevien bulgarialaisten miehittämään Skopjeen. Vaikka elokuvassa pureudutaan Makedonian kannalta historiallisesti traumaattiseen ajankohtaan, sen tapahtumat ovat periaatteessa siirrettävissä eri aikoina eri paikoissa valinneisiin ja vallitseviin vastaaviin tilanteisiin. Elokuvan suomenkielinen […]
Historioitsija ja toimittaja Miriam Gebhardt osuu useisiin tabuihin avatessaan toisen maailmansodan seksuaalista väkivaltaa saksalaisten vetäytymisen aikaan ja sodan jälkeen. Gebhardt ei tietenkään pyri vähättelemään Saksan omaa aktiivista roolia ihmisoikeusloukkauksissa, mutta hän haluaa muistuttaa siitä, miten valloitussodassa siviilien kohtelu näyttää noudattavan samaa logiikkaa lippujen väreistä ja kansallisuuksista riippumatta. Toisaalta voittajien synneistä tuntuu olevan aina vaikeampi puhua […]
Leena Virtanen kuvaa tietokirjassaan Noitanaisen älä anna elää: Tositarina noitavainosta Suomessa 1666–1671 (WSOY 2013), miten Ahvenenmaalla 1660-luvulla koettiin noitavainojen kausi. Sen käynnistymisessa ja ylläpitämisessä oikeuslaitos itse oli keskeinen moottori. Sen ohella, että 13 naista teloitettiin, vainot johtivat laajoihin pidätyksiin, karkotuksiin ja vankeusrangaistuksiin. Hysteria käynnistyi maalaisen taikauskon ja tieteellis-rationaalisen logiikan törmätessä yhteen. Saatanan juoniksi jo […]
Taidevideo, elokuva ja installaatio kohtaavat Julian Rosefeldtin Manifestossa. Videotaiteella tarkoitetaan yleensä sellaista liikkuvan kuvan taidetta, jossa väistellään elokuvakerronnan vakiintuneita muotoja. Käsitteestä kaikuu sekin, että taidemuodon synty palautuu aikaan, jolloin tallennevälineenä alettiin käyttää videonauhaa. Tällainen määrittely on tietysti hämäävää monellakin tavalla. Digitalisoituvassa maailmassa videonauha on tekniikkana väistyvää lajia samaan tapaan kuin filmi perinteisen elokuvan puolella. Kokeellisia liikkuvan kuvan teoksia taas on myös tehty ennen videoiden läpimurtoa. Esimerkiksi Man Rayn 1920-luvulla filmille tekemät työt tai Andy Warholin Tehtaalla 1960-luvulla tehdyt viritykset ovat monessa mielessä lähempänä videotaiteen kuin elokuvan vakiintuneita muotoja. Samaan tapaan myös elokuvan klassikoissa esiintyy vakiintunutta ilmaisua rikkovia kokeellisia osia. Tällaisia ovat esimerkiksi Salvador
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Alice Neelin feminismiä ja Rut Brykin modernismia ei kannata sivuuttaa. Pääkaupunkiseudun iloksi kahden ohittamattoman uudistajan retrospektiiviset näyttelyt jatkuvat vielä syyskuun puolelle. Provosoivista muotokuvistaan tunnettu Alice Neel (1900–1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä yhdysvaltalaisista taidemaalareista. Suomalaisen modernin keramiikkataiteen pioneeri Rut Bryk (1916–1999) taas oli alunperin graafikko ja kuvittamiseen suuntautunut kuvataiteilija. Vaikka Neel ja Bryk elivät suunnilleen samaan aikaan, heidän elämänpiirinsä, persoonansa ja taiteensa poikkeavat toisistaan täydellisesti. Neelin hypnoottisissa muotokuvissa välittyvät lyhyen Kuuba-kauden avantgardistiset vaikutteet, omakohtaiset perhekriisit, malleina usein esiintyvien New Yorkin taidepiirien ja poliittisten aktivistien särmikkyys sekä ympäröivien yhteisöjen köyhyys. Neelille epäsovinnainen sommittelu ja kuvien rajaus ovat työkaluja siinä missä pensseli ja
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Tuorein ja pätevin Lauri Törni -elämänkerta ajankohtaistui kesällä, kun Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö laski Washingtonin vierailullaan valtion nimissä seppeleen tämän myös Larry A. Thornen nimellä tunnetun entisen suomalaisen sotilaan haudalle. Törnin (1919–1965) talvi- ja jatkosodan ajan ansioitumista partio- ja mottitaisteluissa himmentää hänen siirtymisensä Lapin sodan aikana Saksaan SS-joukkojen upseeriksi. Sodan jälkeen Törni tuomittiin maanpetoksesta […]
Zodiak ja Teatter 90° säväyttävät Helsingin juhlaviikoilla. Kansainvälisillä kulttuurifestivaaleilla kiertää aina teatteriesityksiä, joiden edellä kiirii kihisevä huhu poikkeuksellisen radikaalista ja vahvoja ristiriitoja synnyttäneestä taide-elämyksestä. Valitettavan usein esitys paljastuu ennakkoaallolla ratsastavaksi, falskiksi patsasteluksi. Tämän syksyn Helsingin Juhlaviikoilla Romeo Castelluccin Go Down, Moses edustaa tätä lajia tyylipuhtaasti. Kansallisteatterin Suuren näyttämön täyteen katsomoon ahtautuneelle yleisölle oli luvattu ennakkotiedoissa ”unenomaisia katkelmia, joissa toistuvat raamatulliset näyt, ihmiskunnan historia ja psyyken syvimmät kerrokset” ja jota ”leimaavat vahva visuaalisuus, poikkeukselliset äänimaisemat sekä kouriintuntuva kehollisuus”. Käytännössä esitys tarjosi jähmein näyttämökuvin makaaberin synnytyksen vessassa, itkevän vauvan jäteastiassa, ujeltavan koneen vinhasti pyörivään akseliin kietoutuneita peruukkeja, seksiä harrastavia luolaihmisiä ja historiallisen teleportaation mahdollistavan magneettikuvauslaitteen. Sokeeraaviksi tarkoitettujen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Monilahjakkaan Julie Delpyn (syntynyt 1969) kuudes pitkä ohjaus jatkaa 2 päivää New Yorkissa -elokuvan (2012) reseptillä. Päähenkilö on jälleen maestran itsensä esittämä, ihmissuhteidensa, neuroottisuutensa ja keski-iän kriisiensä kanssa kompuroiva kulttuurihienohelma. Yhteys Woody Allenin seksitraumoilla hekumoivaan alteregoiluun on ilmeinen, mutta Delpy piruilee terävän gender-tietoisesti senkin suuntaan. Naisten suorapuheisuus on pirteän räävitöntä, miesten machismolle ei jää […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
