Arkkipiispa Kari Mäkinen uskoo kristilliseen uudistusvoimaan. Kuvat Velda Parkkinen Kauniina kesäaamuna Aurajoki liikehtii laiskasti ja Turun tuomiokirkon torni kurkottelee kohti kirkasta taivasta. Suunnilleen samoilla sijoilla Herran huone on majaillut eri muodoissaan aina 1200-luvun lopulta asti. Heti kirkon kulmilta löytyy historiaa huokuva Piispankatu, jonka toisessa päässä sijaitsee vuonna 1887 valmistunut pramea arkkipiispantalo. Kestää hetken löytää eri aikakausien vaikutteita rönsyilevän ja kauniilla puistolla siunatun rakennuksen sisäänkäynti. Kotvan kuluttua oven avaa isäntä itse, Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa johtava Kari Mäkinen. Arkkipiispan työhuoneen hyllyt ovat täynnä kirjoja. Avarasta työkammiosta huokuu sivistyneen pohdiskelun ja ahkeran hallintopuurtamisen tunnelma. ”Teologinen oli yliopistolla vain yksi vaihtoehto, yritin kyllä muuallekin,
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Paljon kehuja kerännyt Tavallisuuden aave viittaa nimeään myöten Luis Buñuelin toiseksi viimeiseksi jääneeseen elokuvaan Vapauden aave (1974). Buñuelin episodielokuva käsittelee mestariohjaajan absurdin vinolla tyylillä kuvattua porvarillista tekopyhyyttä ja näennäisen vapauden perustalle rakentuvia arjen vankiloita. Saara Turusen kirjoittaman ja ohjaaman näytelmän sisäkkäisissä episodeissa puretaan puolestaan suomalaisessa kulttuurissa erityisen vahvasti vaikuttavaa, ihmisen tunteita ja itseilmaisua tukahduttavaa […]
Noin 200 miljoonan asukkaan Brasilia on Etelä-Amerikan jättivaltio, joka meillä liitetään lähinnä jalkapalloon, karnevaaleihin, räikeisiin tuloeroihin, slummiväkivaltaan ja sademetsien tuhoutumiseen. Helsingin Sanomien entinen Brasilian kirjeenvaihtaja Maria Manner ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ovat tehneet helppolukuisen pikakatsauksen tämän päivän Brasiliasta. Siinä kurkistetaan monien ennestään tuttujen teemojen takana oleviin rakenteisiin. Esimerkiksi jalkapalloa on valtionjohdon toimesta […]
Saksa miehitti Tanskaa vuosina 1940–1945. Liittoutuneiden maihinnousua jarruttaakseen saksalaiset kylvivät Tanskan länsirannikolle jopa puolitoista miljoonaa miinaa. Saksan vetäydyttyä tanskalaiset purkivat miinakentät määräten työhön saksalaisia sotavankeja ja pakolaisia. Tehtävään yleensä puutteellisesti koulutetusta pakkotyöläisistä hyvin suuri osa kuoli tai vammautui. Martin Zandvlietin käsikirjoittaman ja ohjaaman Land of Mine -elokuvan synopsis mahtuu muutamalle riville. Siinä kuvataan nuorten […]
Cirkon Riku Lievonen näkee nykysirkuksen esittävän taiteen rajojen rikkojana. Kuva Veera Järvenpää Vanhat tiilistä käsinmuuratut savupiiput näyttävät uhmakkailta kirkasta taivasta vasten. Kirkas kevätaurinko kylvettää Helsingin Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueen tyhjää tapahtumakenttää. Sivummalla graffitimaalarit suihkivat seinälleen uusia värikerroksia, ja ravintola Lämmön tyhjä terassi kuiskii houkutuksen viestejä ohikulkijoille. Näillä nurkilla majailee Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry, vuonna 2002 perustetun suomalaisen nykysirkuksen kehittäjäyhteisö. Cirkon uusi toiminnanjohtaja Riku Lievonen tulee vastaan jo alaovella. Häikäisevässä kirkkaudessa silmiään siristelevä Lievonen on kulttuurikentällä tuttu taustatekijä. Ennen nykyistä pestiään hän toimi pitkään Helsingin Juhlaviikkojen esittävän taiteen ja kaupunkitaiteen vastaavana tuottajana. Aiempaa kokemusta hänellä on Kiasma-teatterista
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Toinen maailmansota syntyi Saksan kansallissosialistisen puolueen ryhtyessä Hitlerin johdolla toteuttamaan toisten kansojen alistamiseen ja autoritääriseen johtajuuteen perustuvaa aatettaan käytännössä. Natsien puheet vetosivat laajoihin kansalaispiireihin, koska ne tarjosivat kompensaatiota ensimmäisen maailmansodan häviön nöyryytykselle ja rauhansopimuksen ankarille ehdoille sekä helpolta tuntuneita ratkaisuja Saksan taloudellisiin ja sisäpoliittisiin kriiseihin. Eurooppalaisen sivistysvaltion ajautuminen demokratian hylkäämisen ja holokaustin tielle ovat […]
Kom-teatterin uuden aulanäyttämön avasi huhtikuussa uudelleen sovitetettu versio klassisesta Heiner Müllerin Hamletinkoneesta. Hyvin avasikin, ja toivoa sopii, että syyskaudelle näytöksiä saadaan lisää. Hiukan muokattu versio on esillä Kajaanin Runoviikoilla 8.7. Heiner Müller (1929–1995) oli DDR:n ja Saksan liittotasavallan väliseen poliittiseen ja kulttuurisen jännitteeseen paikallistuva näytelmäkirjailija, runoilija, prosaisti, esseisti ja teatteriohjaaja. Hänet yleensä mainitaan Bertolt […]
Teatteri Viiruksen vielä toukokuun loppupuolelle esittettävä Lampedusa nojaa näyttelijöiden (Maria Ahlroth, Viktor Idman, Robert Kock, Eeva Soivio ja Nicke Von Weissenberg) yhdessä lavalla muodostamaan vahvasointiseen punk-bändiin. Näytelmä on maahanmuuttajakysymykseen fokusoivaa dokumenttiteatteria. Sen episodeissa kuvataan Suomeen päätyneiden pakolaisten haastatteluihin perustuvia henkilökohtaisia selviytymistarinoita. Jo ensimmäinen kuvaelma vakuuttaa: roudauslaatikosta löytyvä alaston mies kertoo kiihkeän puheripulin tahdein painajaismaisesta […]
Telakka on vuonna kaksikymmentä vuotta sitten Tampereen rautatieaseman kainalossa sijaitsevaan vanhaan punatiiliseen viljamakasiinin perustettu monipuolinen kulttuuritalo. Vaikka alakerran seurustelu- ja ruokaravintola tunnetaan tamperelaisen kulttuuriväen yhtenä tärkeimpänä ohjelmapaikkana, talon sieluna on alusta asti ollut ylempänä talossa sijaitseva teatteri. Telakalla jaossa olevassa juhlavuoden lehdessä näyttelijä Tanja-Lotta Räikkä kertoo, kuinka koko projekti käynnistyi tarpeesta saada Tampereelle omassa […]
Uuden elokuvansa satiirisessa kehystarinassa armoitettu elokuvapamfletisti ja kärjistyksen mestari Michael Moore julistaa yhden hengen hyökkäyssodan muulle maailmalle ja lupaa varastaa muiden maiden parhaat herkut isänmaansa eduksi. Vitsi on tietenkin siinä, että kaikki eteen tuleva löytyy itse asiassa Yhdysvaltojen perustuslaista tai muuten tunnustetuista perusarvoista, joita nykyinen USA ei vain syystä tai toisesta tunnu toteuttavan. Valloitusretkellään […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
