Selma Vilhusen esikoisohjaus kertoo yksinhuoltajaäitinsä kanssa elävästä 12-vuotiaasta Varpusta, joka haluaa löytää isänsä, josta ei ole saanut nyhdettyä äidiltään tietoa kuin lähinnä nimen verran. Yksinkertaisen alkuasetelman ei pidä antaa hämätä. Vilhusen itsensä käsikirjoittaman elokuvan henkilöt ja dialogi ovat sekä arkisen uskottavia että kaikkea muuta kuin kuluneita. Elokuvan juonen käänteet taas ovat yhä yllättäviä kuin draamallisesti […]
Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -teoksessa (Jalava 2014) sota-aikaa lähestyttiin laajan sarja- ja pilakuva-aineston kautta. Uudessa kirjassaan Hänninen houkuttelee kuvien maailmaan niin vahvasti tekstin ehdoilla, että lukijan on syytä varautua ahkeraan kuvagooglaukseen. Hänninen kerii suomalaisten kuvien historiaa takaperin tästä päivästä esihistoriaan, Ensin hän hakee oman keski-ikäistyvän miehen kärvistelyynsä selkänojaa Matti Hagelbergin, Ville Rannan […]
tTimo Korhosen dokumentti antaa puheenvuoron sodassa mieleltään järkkyneiden lapsille. Keski-ikäinen mies katsoo vakavin ilmein kameraan ja kertoo rintamakauhut kokeneesta isästään, joka sodan jälkeen alkoholisoitui ja piinasi perhettään aina ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Kipeä perhehistoria ja suru tuntuvat huolella työstetyiltä. Samalla välittyy tunne siitä, että vastaavia kohtaloita on paljon, niin käsiteltyjä kuin käsittelemättä jääneitä. Timo Korhosen käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Sodan murtamat kertoo yhteensä kahdeksan tällaista tarinaa. Elokuvan taustalla vaikuttaa vahvasti Ville Kivimäen vuonna 2013 Tieto-Finlandian voittanut tietokirja Murtuneet mielet. Kivimäen mukaan jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon ohjattiin jopa 15 700 rintamamiestä. Kun sodan jälkeen armeija ja sen lääkintähuoltojärjestelmä ajettiin nopeasti alas, monet psykiatrisen hoidon tarpeessa yhä olleet jäivät
[…]
Anne Rautiaisen ja Leea Klemolan näytelmät eroavat enemmän muodoltaan kuin pääteemaltaan. Kuopion kaupunginteatterissa esitetään vielä lokakuun ajan surrealistisiin omakuviinsa liitetystä meksikolaisesta taidemaalarista Frida Kahlosta (1907–1954) kertovaa Fridaa. Anne Rautiaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä käydään läpi Kahlon elämän tunnetuimmat käänteet alkaen taiteilijan loppuiäksi rampauttaneesta raitiovaunuonnettomuudesta. Taiteellisen uran kehittymisen rinnalla ja ehkä ohikin huomiota saa hänen myrskyisä yhteiselonsa kuvataiteilija Diego Riveran kanssa. Esityksen kantavana elementtinä on Kahlon Kaksi Fridaa -teos, johon taiteilija maalasi itsestään muotokuvat rinnakkain elävänä ja kuolleena. Asetelmaa toisintaa näyttämöllinen ratkaisu, jossa elämänjanoista Fridaa seuraa hänen kuollut minänsä, meksikolaiseen kuolleiden päivään viittaava nukketeatterihahmoinen luuranko. Toteutuksen ohittamaton vahvuus on sen symbolistisissa ja värimaailmaltaan eteläamerikkalaisen yltäkylläisissä näyttämökuvissa. Niiden tunnelma vaihtelee liikettä tulvivista
[…]
Kroatialaistaustaiset Rade ja Danilo Šerbedžija ovat ohjanneet makedonialais-kroatialais-suomalaisen yhteistyöelokuvan, jonka yhtenä osatuottajana vaikuttaa etenkin dokumenteistaan tunnettu Arto Halonen. Se sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen, saksalaisten ja Suur-Bulgariasta haaveilevien bulgarialaisten miehittämään Skopjeen. Vaikka elokuvassa pureudutaan Makedonian kannalta historiallisesti traumaattiseen ajankohtaan, sen tapahtumat ovat periaatteessa siirrettävissä eri aikoina eri paikoissa valinneisiin ja vallitseviin vastaaviin tilanteisiin. Elokuvan suomenkielinen […]
Historioitsija ja toimittaja Miriam Gebhardt osuu useisiin tabuihin avatessaan toisen maailmansodan seksuaalista väkivaltaa saksalaisten vetäytymisen aikaan ja sodan jälkeen. Gebhardt ei tietenkään pyri vähättelemään Saksan omaa aktiivista roolia ihmisoikeusloukkauksissa, mutta hän haluaa muistuttaa siitä, miten valloitussodassa siviilien kohtelu näyttää noudattavan samaa logiikkaa lippujen väreistä ja kansallisuuksista riippumatta. Toisaalta voittajien synneistä tuntuu olevan aina vaikeampi puhua […]
Lue lisää… from Toisen maailmansodan seksuaalisen väkivallan torjuttu historia
Leena Virtanen kuvaa tietokirjassaan Noitanaisen älä anna elää: Tositarina noitavainosta Suomessa 1666–1671 (WSOY 2013), miten Ahvenenmaalla 1660-luvulla koettiin noitavainojen kausi. Sen käynnistymisessa ja ylläpitämisessä oikeuslaitos itse oli keskeinen moottori. Sen ohella, että 13 naista teloitettiin, vainot johtivat laajoihin pidätyksiin, karkotuksiin ja vankeusrangaistuksiin. Hysteria käynnistyi maalaisen taikauskon ja tieteellis-rationaalisen logiikan törmätessä yhteen. Saatanan juoniksi jo […]
Taidevideo, elokuva ja installaatio kohtaavat Julian Rosefeldtin Manifestossa. Videotaiteella tarkoitetaan yleensä sellaista liikkuvan kuvan taidetta, jossa väistellään elokuvakerronnan vakiintuneita muotoja. Käsitteestä kaikuu sekin, että taidemuodon synty palautuu aikaan, jolloin tallennevälineenä alettiin käyttää videonauhaa. Tällainen määrittely on tietysti hämäävää monellakin tavalla. Digitalisoituvassa maailmassa videonauha on tekniikkana väistyvää lajia samaan tapaan kuin filmi perinteisen elokuvan puolella. Kokeellisia liikkuvan kuvan teoksia taas on myös tehty ennen videoiden läpimurtoa. Esimerkiksi Man Rayn 1920-luvulla filmille tekemät työt tai Andy Warholin Tehtaalla 1960-luvulla tehdyt viritykset ovat monessa mielessä lähempänä videotaiteen kuin elokuvan vakiintuneita muotoja. Samaan tapaan myös elokuvan klassikoissa esiintyy vakiintunutta ilmaisua rikkovia kokeellisia osia. Tällaisia ovat esimerkiksi Salvador
[…]
Alice Neelin feminismiä ja Rut Brykin modernismia ei kannata sivuuttaa. Pääkaupunkiseudun iloksi kahden ohittamattoman uudistajan retrospektiiviset näyttelyt jatkuvat vielä syyskuun puolelle. Provosoivista muotokuvistaan tunnettu Alice Neel (1900–1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä yhdysvaltalaisista taidemaalareista. Suomalaisen modernin keramiikkataiteen pioneeri Rut Bryk (1916–1999) taas oli alunperin graafikko ja kuvittamiseen suuntautunut kuvataiteilija. Vaikka Neel ja Bryk elivät suunnilleen samaan aikaan, heidän elämänpiirinsä, persoonansa ja taiteensa poikkeavat toisistaan täydellisesti. Neelin hypnoottisissa muotokuvissa välittyvät lyhyen Kuuba-kauden avantgardistiset vaikutteet, omakohtaiset perhekriisit, malleina usein esiintyvien New Yorkin taidepiirien ja poliittisten aktivistien särmikkyys sekä ympäröivien yhteisöjen köyhyys. Neelille epäsovinnainen sommittelu ja kuvien rajaus ovat työkaluja siinä missä pensseli ja
[…]
Zodiak ja Teatter 90° säväyttävät Helsingin juhlaviikoilla. Kansainvälisillä kulttuurifestivaaleilla kiertää aina teatteriesityksiä, joiden edellä kiirii kihisevä huhu poikkeuksellisen radikaalista ja vahvoja ristiriitoja synnyttäneestä taide-elämyksestä. Valitettavan usein esitys paljastuu ennakkoaallolla ratsastavaksi, falskiksi patsasteluksi. Tämän syksyn Helsingin Juhlaviikoilla Romeo Castelluccin Go Down, Moses edustaa tätä lajia tyylipuhtaasti. Kansallisteatterin Suuren näyttämön täyteen katsomoon ahtautuneelle yleisölle oli luvattu ennakkotiedoissa ”unenomaisia katkelmia, joissa toistuvat raamatulliset näyt, ihmiskunnan historia ja psyyken syvimmät kerrokset” ja jota ”leimaavat vahva visuaalisuus, poikkeukselliset äänimaisemat sekä kouriintuntuva kehollisuus”. Käytännössä esitys tarjosi jähmein näyttämökuvin makaaberin synnytyksen vessassa, itkevän vauvan jäteastiassa, ujeltavan koneen vinhasti pyörivään akseliin kietoutuneita peruukkeja, seksiä harrastavia luolaihmisiä ja historiallisen teleportaation mahdollistavan magneettikuvauslaitteen. Sokeeraaviksi tarkoitettujen
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa