Hyvän tekemisen puolesta

Näyttelijä Kati Outisen matka näytelmäkerhosta suolle. Kuvat Velda Parkkinen ”Ei taiteella ole mitään tehtävää. Luen juuri Valistuksen vuonna 1962 julkaisemaa Lasten runotarta, jossa runous on valjastettu kasvatustehtävän asialle. Se on ahdistavaa. Taiteen olemus on, että kahdesta yleisön edustajasta toinen voi kokea sen puhuttelevana ja toinen ei, ja he ovat molemmat oikeassa”, linjaa Kati Outinen kahvipöydän ääressä ja heiluttelee sanojensa vakuudeksi laastaroitua etusormeaan. Taiteen tekemisessä pitää silti olla eetosta ja itsekunnioitusta. Tämä käy hyvin ilmi Outisen pitkästä urasta. Hänen tapauksessaan tie taiteilijaksi näyttää myös käyneen luontevasti. Kouluaikana Outinen harrasti teatterin ohella balettia, kävi tanssi­teatteri Raatikon tanssitunneilla, askarteli savipajakerhossa sekä soitti nokkahuilua

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Hyvän tekemisen puolesta

Teelusikallinen lohtua

Näyttökuva 2017-02-10 kello 15.54.20

Jo alkuminuuteilta huomaa, että Moonlight on kunninhimoisesti rakennettu elokuva, jossa kerronnan muoto palvelee sisältöä. Kamera lähtee seuraamaan rennon huumediileri Juanin mukana tarkastuskäynnille katurenkiensä työmaalle ja kiertää siellä arkisen asiakashässäkän osapuolten ympäri.   Barry Jenkinsin syystäkin kehuttu ja palkittu elokuva jakaantuu kolmeen näkökulmiltaan toisistaan eroavaan osaan. Näistä ensimmäisessä kuvataan Juanin isällistä suhdetta pikkupoika Chironiin (Alex Hibbert). […]

Lue lisää… from Teelusikallinen lohtua

Valtakunta hevosesta

Näyttökuva 2017-02-08 kello 13.09.22

Ruusujen sodan (1455–1485) aikaan sijoittuva Richard III on yksi William Shakespearen kuuluisimmista näytelmistä. Siinä sukulaisensa verisesti valtaistuimelta syrjäyttävä rampa kuningas kärvistelee vainoharhoissaan ja sieluntuskissaan.   London Academy of Music and Dramatic Art -koulussa Englannissa opiskellut ohjaaja-näyttelijä Jussi Nikkilä on sovittanut näytelmän teksti- ja näyttelijävetoisena Kansallisteatterin Willensaunaan. Pienessä tilassa olevan matalan näyttämön tarjoama intiimi yhteys yleisöön […]

Lue lisää… from Valtakunta hevosesta

Käsitä kaikkeus

Vitivalkoisella näyttämöllä liikehtii viitisentoista tanssijaa Laurie Andersonin tunnistettavan äänimaailman keskellä. Vaatetuksen perusteella kolmeen ryhmään luokiteltavissa olevat hahmot ovat itsenäisiä, mutta jossain vaikeasti ymmärrettävässä suhteessa toisiinsa.   Tätä hypnoottista ihmisporeilua seuratessa mieli alkaa itsestään etsiä näyttämön liikkeistä säännönmukaisuuksia ja logiikkaa, mutta tehtävä on selvästi tuomittu epäonnistumaan.   Kyse on maineikkaan ruotsalaisen tanssiryhmä Cullberg-baletin tammikuisesta, Zodiakin tuottamasta vierailusta Kansallisteatterin […]

Lue lisää… from Käsitä kaikkeus

Media muutoksen peilinä

Näyttökuva 2017-02-02 kello 11.21.31

Mediatutkija Jukka Kortin uusi teos on pätevä yleiskatsaus viestinnän historiaan. Sitä rikastuttaa itsereflektoiva näkökulma siihen, miten kulttuurin medioituminen on vaikuttanut myös mediahistorian mieltämiseen.   Osin tästäkin syystä mediahistoriassa on usein ollut taipumusta liioitella uusien teknologisten innovaatioiden vallankumouksellisuutta. Kortti osoittaa kuitenkin vastaansanomattomasti, kuinka mediavälineiden kehitystä on syytä aina arvioida myös suhteessa kulloinkin vallitseviin taloudellis-poliittisiin ja sosiaalis-kulttuurisiin […]

Lue lisää… from Media muutoksen peilinä

Paluu pahuuden arkipäiväistymisen juurille

Näyttökuva 2017-01-13 kello 12.43.27

Natsirikollisena teloitettu Adolf Eichmann (1906–1962) oli juutalaisten pakkosiirroista vastannut virkaintoinen ja Hitlerille oman loppuunsa asti uskollinen byrokraatti. Israelin tiedustelupalvelu kaappasi hänen pakopaikassaan Argentiinassa vuonna 1960 ja toimitti Jerusalemiin oikeusistuimen eteen tuomittavaksi rikoksista ihmiskuntaa ja juutalaisia vastaan. Kuukausia kestänyt Eichmannin oikeudenkäynti oli oman aikansa suuria mediatapahtumia, josta välitettiin televisiokuvaa ympäri maailmaa. Kyse oli jo hetkeksi taka-alalle […]

Lue lisää… from Paluu pahuuden arkipäiväistymisen juurille

Noora Dadun Failissa epäonnistuminen on kaukana

Noora Dadun Fail saa 11. ja 13.1. kaksi lisäesitystä Kiasmassa. Kesällä se vierailee ainakin Kajaanin Runoviikolla ja voisi kuvitella, että muutakin keikkaa ilmaantuu vielä.   Kehuttu esitys sai ensi-iltansa viime marraskuussa Baltic Circle -festivaaleilla ja sen muodossa sekoittuvat erilaiset esitystaiteen muodot dokumenttiteatterista performanceen.  Dadu tekee esityksessään tiliä aiemman Minun Palestiinani -näytelmänsä vaikutuksista. Hän kokee epäonnistuneensa […]

Lue lisää… from Noora Dadun Failissa epäonnistuminen on kaukana

Oman elämän korruption kierteessä

Romanialainen Cristian Mungiu ponnahti taide-ohjaajien eturiviin voittamalla elokuvallaan 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää (2007) Cannesin kultaisen palmun. Laittoman abortin tekoa käsittelevä elokuva on samalla tarkka kuvaus reaalisosialismin karuudesta, sen välistävetäjien röyhkeydestä, naisten asemasta, luokkajaosta ja – kaikesta huolimatta – myös ihmisten välisestä aidosta solidaarisuudesta.   Yli vuorten (2012) taas kuvasi päällisin puolin homoseksuaalisuuden […]

Lue lisää… from Oman elämän korruption kierteessä

Kaukovarjostimesta mediaimplantteihin

Netflixin Black Mirror on parasta mediakritiikkiä aikoihin. Paljon ennen television yleistymistä ja Periscopen keksimistä, George Orwell visioi teoksessaan 1984 (1949) ajatuksen kaukovarjostimesta, jossa yhdistyvät propagandan levittäminen ja kansalaisten online-valvonta. Tietämättä mitään digiajan mahdollisuuksista hän kehitteli myös ideaa uutisten ja histo­rian jatkuvasta editoimisesta poliittisten suhdanteiden mukaan. Michael Radforf ohjasi kirjasta elokuvan sattuvasti vuonna 1984. Vastaavia mediakontrollin teemoja kehitellään lisää esimerkiksi François Truffaut’n Fahrenheit 451:ssa (1966), Terry Gilliamin Brazilissa (1985), Paul Verhoevenin Total Recallissa (1990) ja Wachowskin sisarusten Matrixissa (1999). Mediadystopioiden toinen päälinja liittyy median oman vallankäytön vaaroihin. Esimerkiksi Sidney Lumetin Network (1976) on klassikkosatiiri uutisvälityksen kaupallistumisesta ja tositelevisioitumisesta. Samaa puuta veistelevät

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kaukovarjostimesta mediaimplantteihin

Freud, Marx, Engels & Jung

Näyttökuva 2016-12-16 kello 13.09.43

Maren Aden Isäni Toni Erdmannissa käytännön piloja kylvävä keski-ikäinen musiikinopettaja Winfried (Peter Simonichek) lähtee yllätysvierailulle Bukarestissa yrityskonsultin uraa takovan tyttärensä Ineksen (Sandra Hüller) luo. Heidän etääntynyt suhteensa saa sävyjä, kun Winfriedistä kuoriutuu peruukissa ja tekohampaissa kiusaannuttavia tilanteita tuottava sivupersoona Toni Erdmann. Elokuvan juju on siinä, että sen todellinen päähenkilö on Ines, ja ­Toni Erdmann -hahmon voi ymmärtää Ineksen psyyken sisäisenä kapinallisena, joka kolkuttelee sitä torjuntaa, jonka hän on rakentanut ylikontrolloidun elämänsä eteen. Sigmund Freud saa tosin kyytiä, kun elokuvan nerokkuudessa isän alter ego ei edustakaan yliminää vaan viettipohjaa. Ken Loachin I, Daniel Blaken nimihenkilö on Dave Johnsin esittämä ahkera puuseppä,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Freud, Marx, Engels & Jung

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan