Kroatialaistaustaiset Rade ja Danilo Šerbedžija ovat ohjanneet makedonialais-kroatialais-suomalaisen yhteistyöelokuvan, jonka yhtenä osatuottajana vaikuttaa etenkin dokumenteistaan tunnettu Arto Halonen. Se sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen, saksalaisten ja Suur-Bulgariasta haaveilevien bulgarialaisten miehittämään Skopjeen. Vaikka elokuvassa pureudutaan Makedonian kannalta historiallisesti traumaattiseen ajankohtaan, sen tapahtumat ovat periaatteessa siirrettävissä eri aikoina eri paikoissa valinneisiin ja vallitseviin vastaaviin tilanteisiin. Elokuvan suomenkielinen […]
Historioitsija ja toimittaja Miriam Gebhardt osuu useisiin tabuihin avatessaan toisen maailmansodan seksuaalista väkivaltaa saksalaisten vetäytymisen aikaan ja sodan jälkeen. Gebhardt ei tietenkään pyri vähättelemään Saksan omaa aktiivista roolia ihmisoikeusloukkauksissa, mutta hän haluaa muistuttaa siitä, miten valloitussodassa siviilien kohtelu näyttää noudattavan samaa logiikkaa lippujen väreistä ja kansallisuuksista riippumatta. Toisaalta voittajien synneistä tuntuu olevan aina vaikeampi puhua […]
Leena Virtanen kuvaa tietokirjassaan Noitanaisen älä anna elää: Tositarina noitavainosta Suomessa 1666–1671 (WSOY 2013), miten Ahvenenmaalla 1660-luvulla koettiin noitavainojen kausi. Sen käynnistymisessa ja ylläpitämisessä oikeuslaitos itse oli keskeinen moottori. Sen ohella, että 13 naista teloitettiin, vainot johtivat laajoihin pidätyksiin, karkotuksiin ja vankeusrangaistuksiin. Hysteria käynnistyi maalaisen taikauskon ja tieteellis-rationaalisen logiikan törmätessä yhteen. Saatanan juoniksi jo […]
Taidevideo, elokuva ja installaatio kohtaavat Julian Rosefeldtin Manifestossa. Videotaiteella tarkoitetaan yleensä sellaista liikkuvan kuvan taidetta, jossa väistellään elokuvakerronnan vakiintuneita muotoja. Käsitteestä kaikuu sekin, että taidemuodon synty palautuu aikaan, jolloin tallennevälineenä alettiin käyttää videonauhaa. Tällainen määrittely on tietysti hämäävää monellakin tavalla. Digitalisoituvassa maailmassa videonauha on tekniikkana väistyvää lajia samaan tapaan kuin filmi perinteisen elokuvan puolella. Kokeellisia liikkuvan kuvan teoksia taas on myös tehty ennen videoiden läpimurtoa. Esimerkiksi Man Rayn 1920-luvulla filmille tekemät työt tai Andy Warholin Tehtaalla 1960-luvulla tehdyt viritykset ovat monessa mielessä lähempänä videotaiteen kuin elokuvan vakiintuneita muotoja. Samaan tapaan myös elokuvan klassikoissa esiintyy vakiintunutta ilmaisua rikkovia kokeellisia osia. Tällaisia ovat esimerkiksi Salvador
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Alice Neelin feminismiä ja Rut Brykin modernismia ei kannata sivuuttaa. Pääkaupunkiseudun iloksi kahden ohittamattoman uudistajan retrospektiiviset näyttelyt jatkuvat vielä syyskuun puolelle. Provosoivista muotokuvistaan tunnettu Alice Neel (1900–1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä yhdysvaltalaisista taidemaalareista. Suomalaisen modernin keramiikkataiteen pioneeri Rut Bryk (1916–1999) taas oli alunperin graafikko ja kuvittamiseen suuntautunut kuvataiteilija. Vaikka Neel ja Bryk elivät suunnilleen samaan aikaan, heidän elämänpiirinsä, persoonansa ja taiteensa poikkeavat toisistaan täydellisesti. Neelin hypnoottisissa muotokuvissa välittyvät lyhyen Kuuba-kauden avantgardistiset vaikutteet, omakohtaiset perhekriisit, malleina usein esiintyvien New Yorkin taidepiirien ja poliittisten aktivistien särmikkyys sekä ympäröivien yhteisöjen köyhyys. Neelille epäsovinnainen sommittelu ja kuvien rajaus ovat työkaluja siinä missä pensseli ja
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Tuorein ja pätevin Lauri Törni -elämänkerta ajankohtaistui kesällä, kun Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö laski Washingtonin vierailullaan valtion nimissä seppeleen tämän myös Larry A. Thornen nimellä tunnetun entisen suomalaisen sotilaan haudalle. Törnin (1919–1965) talvi- ja jatkosodan ajan ansioitumista partio- ja mottitaisteluissa himmentää hänen siirtymisensä Lapin sodan aikana Saksaan SS-joukkojen upseeriksi. Sodan jälkeen Törni tuomittiin maanpetoksesta […]
Zodiak ja Teatter 90° säväyttävät Helsingin juhlaviikoilla. Kansainvälisillä kulttuurifestivaaleilla kiertää aina teatteriesityksiä, joiden edellä kiirii kihisevä huhu poikkeuksellisen radikaalista ja vahvoja ristiriitoja synnyttäneestä taide-elämyksestä. Valitettavan usein esitys paljastuu ennakkoaallolla ratsastavaksi, falskiksi patsasteluksi. Tämän syksyn Helsingin Juhlaviikoilla Romeo Castelluccin Go Down, Moses edustaa tätä lajia tyylipuhtaasti. Kansallisteatterin Suuren näyttämön täyteen katsomoon ahtautuneelle yleisölle oli luvattu ennakkotiedoissa ”unenomaisia katkelmia, joissa toistuvat raamatulliset näyt, ihmiskunnan historia ja psyyken syvimmät kerrokset” ja jota ”leimaavat vahva visuaalisuus, poikkeukselliset äänimaisemat sekä kouriintuntuva kehollisuus”. Käytännössä esitys tarjosi jähmein näyttämökuvin makaaberin synnytyksen vessassa, itkevän vauvan jäteastiassa, ujeltavan koneen vinhasti pyörivään akseliin kietoutuneita peruukkeja, seksiä harrastavia luolaihmisiä ja historiallisen teleportaation mahdollistavan magneettikuvauslaitteen. Sokeeraaviksi tarkoitettujen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Monilahjakkaan Julie Delpyn (syntynyt 1969) kuudes pitkä ohjaus jatkaa 2 päivää New Yorkissa -elokuvan (2012) reseptillä. Päähenkilö on jälleen maestran itsensä esittämä, ihmissuhteidensa, neuroottisuutensa ja keski-iän kriisiensä kanssa kompuroiva kulttuurihienohelma. Yhteys Woody Allenin seksitraumoilla hekumoivaan alteregoiluun on ilmeinen, mutta Delpy piruilee terävän gender-tietoisesti senkin suuntaan. Naisten suorapuheisuus on pirteän räävitöntä, miesten machismolle ei jää […]
Helsingin Liisankadun entisessä halkovarastossa sijaitsevan Kellariteatterin portaikoissa ja käytävillä elää teatterin 60-vuotinen historia vanhojen julisteiden muodossa. Seinällä vilisevät kafkat, hesset, mannerit ja fassbinderit; esiintyjänimistä taas voi bongata teatterin, elokuvan ja television nykyisiä kiintötähtiä. Vihtori Rämän ohjaama, Klitsun 60-vuotisjuhlanäytelmä Eurooppa perustuu arvostetun skotlantilaisen David Greigin tekstiin. Se pöyhii Euroopan taloudelliseen kehityksen ja maahanmuuton jännitteitä. Näytelmän viiltävästä ajankohtaisuudesta johtuen […]
Yli 400 vuotta sitten ensi-iltansa saanut Kesäyön uni on eurooppalaisen kulttuuriperinnön kovaa ydintä. Siinä teatterin ylittämätön oppi-isä William Shakespeare käsittelee näennäisen kepeän parisuhdesolmuilun kautta seksuaalisten halujen ja tietoisten valintojen ristiriitaa, yhteiskunnallisia valtarakenteita, sukupuolten moninaisuutta, komedian ja tragedian eroja sekä taiteen suhdetta todellisuuteen. Ainakin neljällä sisäkkäisellä tasolla kulkevassa näytelmässä on sija myös kehnolle teatterille vinoilevalle […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
