40-vuotias Nukketeatteri Sampo järjestää syksyn alussa ensimmäisen kansainvälisen nukketeatterifestivaalin.
[…]
Pitkän linjan puolalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Agnieszka Holland on viime vuosina ohjannut myös sellaisia televisiosarjoja kuten Prahan miehityksen aikaan sijoittuvan Palava pensas, Treme, Affair, House of Cards ja Langalla. Hänen uusin elokuvansa on jyrkkä eläintenoikeuskannanotto. Siinä eläkeikäinen englanninopettaja Duszejko (Agnieszka Mandat-Grabka) ajautuu syvenevään konfliktiin pikkukylän metsästäjien ja turkistarhaajien kanssa. Näiden muodostamaan hyvävelikerhoon kuuluvat myös […]
Brittiläisen Ioan Grillon tutkivan journalismin teos kertoo Latinalaisen Amerikan huumekartelleista, niiden korruptoimista yhteiskuntarakenteista sekä jengiväkivallan kyllästämistä slummeista. Katudiilereistä tukkukauppiaisiin, poliiseista poliittikkoihin ja vallattomista vallan vahtikoiriin ulottuvan haastatteluaineiston kautta hän käy huumekysymyksen kautta läpi Brasilian, Jamaikan, Meksikon, Hondurasin, El Salvadorin ja Guatemalan yhteiskunnalliset kehityskaaret. Käsitellyksi tulevat myös näiden yhteydet USA:n ja kansainvälisen yhteisön ohjauspyrkimyksiin. Tietyistä […]
Kotka Art on iloisen tiedostava kesätaidetapahtuma.
[…]
Teatteri Ab Totuuden torvi Oy:n yhteiskuntasatiiri, Kuuman ankanpoikasen nukketeatteri ja Ryhmäteatterin Aleksis Kivi -tulkinta peilaavat eri asioita. Esityksen alussa tiluksiaan tarkistava perunanviljelijä törmää peltonsa pientareella sammuneena korahtelevaan herraan. Herättyään hän paljastuu keskustalaiseksi päättäjäksi. Maaseudun haasteista käydyn keskustelun jälkeen poliitikko saa isännän ottamaan vastaan injektioruiskulla tarjotun HIV-viruksen. Myöhemmässä osiossa hippi-isä pettyy poikaansa, joka pyrkii opiskelemaan kauppatieteitä Hankenille. Vapaus on Taneli Maijasen Teatteri Ab Totuuden torvi Oy:lle ohjaama teatteriesitys, joka koostuu työryhmän kirjoittamista fragmentaarisista kohtauksista. Ryhmä on oman ilmoituksensa mukaan ”helsinkiläinen kapeakatseinen ja poliittisesti konservatiivinen teatteri, joka keskittyy taiteellisen kunnianhimon sijasta sisäiseen byrokratiaan”. Vapaus-esityksessä tämä näkyy pyrkimyksenä esittää ympäröivää todellisuutta irvokkaan vääristyneenä,
[…]
Meriteatterin, Teater Mestolan ja Teatteri Takomon esityksissä koetellaan eksistentiaalisten valintojen rajoja. Naantalin Rymättylästä tulevan Meriteatterin esitys Maailman meri – vesi on maailman muisti sijoittuu kotisatamaansa Röölään ja Kenian pohjoisrannikon Lamun saarelle. Anni Mikkelssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa esityksessä käsitellään ihmisen luontosuhteen kriisiytymistä liikakalastuksen, merien saastumisen ja ilmastonmuutoksen höykyttämissä olosuhteissa. Runollisen esityksen punaisena lankana kulkee elämäntavan muutosta eri aikatasoilla havannoivan Merin (Ella Mettänen) ja hänen isänsä Erkin (Hannes Mikkelsson) vuoropuhelu. Jälkimmäinen herää hiukan höperehtivällä tavalla etsimään yhteyttään ympäröivään luontoon ja vanhoihin kertomuksiin. Esityksen tyylilajissa nojataan paljon vanhanaikaisen tarinankerronnan maneereihin, lauluihin ja yhteiseen musisointiin. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös tarjoamalla yleisölle ruokaa ja kutsumalla katsojat nuotiopiiriin
[…]
Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvaltapelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.
[…]
Näyttämökuvaa hallitsevat jättiläismäiset keuhkot. Lavan reunoilla lojuu muita sisäelimien suurikokoisia mukaelmia. Irvokkaat valot ja ujeltava musiikkitausta synnyttävät vaikutelmaa kuin oltaisi niiden keskellä myrskyävää maailmaa paossa kuin Raamatun Joona kalan vatsassa. Viime vuoden lopulla Baltic Circle -festivaaleilla ensi-iltansa saanut Sara Mellerin kirjoittamaa ja ohjaamaa Father Fuckeria on esitetty kesäkuussa Q-teatterissa ja se nähdään vielä elokuussa […]
Lue lisää… from Father Fucker vielä Q:ssa ja Tampereen teatterikesässä
Cirko-festivaali on hyvä portaali sirkustaiteen pariin. Lavan etualalla on tiukaksi pingotettu vaijeri. Nuorallatanssijan ylle puetaan kyborgiasu, jonka pienet lamput valaisevat jalkojen kulkua pimeässä tilassa. Valospotilla varustettu kamera taas välittää keskittyneiden kasvojen ilmeet esiintyjän takana olevalle heijastuspinnalle. Kyseessä on johdanto marraskuussa Les Boréales -festivaalilla Ranskassa ensi-iltansa saaneeseen suomalaisen Blind Gut Companyn nykysirkusesitykseen Machine. Tuomas Vuorisen konseptiin perustuvan teoksen Suomen ensi-ilta oli toukokuun Cirko-festivaaleilla. Ihmisen ja koneen yhtymistä ja niiden vallan tasapainoa puntaroivan esityksen pääteema on paljon velkaa Fritz Langin Metropolikselle (1927). Tuoreempien scifileffojen lavasteet tulevat mieleen näyttämökuvaa hallitsevasta, kierrätetyistä trussipalkeista kyhätystä vastapainokoneesta. Esityksen pääosissa Vuorinen, Inga Björn ja Saana Peura kehittävät
[…]
Useasti Cannesissa palkittujen Dardennen veljesten uuden elokuvan alkukuvissa nuori lääkäri Jenny (Adèle Haenel) tutkii huolella vastaanotolla vanhaa miestä koulien samalla vaativasti nuorta harjoittelija Julienia (Olivier Bonnaud) työhönsä. Kohtauksessa välitetään tarkasti Jennyn päällimmäiset luonteenpiirteet: velvollisuudentunteisuus, tinkimättömyys itseä ja ympäristöään kohtaan sekä kutsumukselleen omistautuminen työlleen. Näiden alta näkyviin tulevat pian myös herkkä ymmärrys sosiaalisen tasa-arvon suhteen ja […]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa