Hurmeen mieskuvaus horjahtaa liian helppoon

Ensi-iltayleisö kuhisee uteliaan odottavasti, kun Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä alkamassa on Juha Hurmeen uusi kanta-esitys. Hurmeen Europeaus (2014) muistetaan teatterin tuoreena merkkitapauksena. Runsaan vuoden sisään tehtyä kaksi muuta onnistumista ovat Kom-teatteriille tehty Muuttomiehet ja TOTEM-teatterin kouluissa kierrättämä, Tšehovin novelliin perustuva opetusnäytelmä Kastanjakoira.   Ennakkotiedoissa Töppöhöröä kuvataan ”komediana miehestä Suomessa ja Suomesta miehessä”.  Sen keskushenkilönä nähdään oman elämänsä sivuraiteelle […]

Lue lisää… from Hurmeen mieskuvaus horjahtaa liian helppoon

Lovesta lovella

Näyttökuva 2016-02-12 kello 14.39.48

Love Records oli toimittaja Atte Blomin, säveltäjä Otto Donnerin ja rumpali Christian Schwindtin vuonna 1966 peustama levy-yhtiö, jonka merkitys suomalaisen musiikkin ja laajemminkin populaarikulttuurin kannalta on ohittamaton.   Love haastoi oman aikansa keskittyneen musiikkialan viihdepainotuksen tuomalla markkinoille etenkin nuorta kuluttajakuntaa kiinnostavien suomalaisten pop-, rock-, folk- ja jazz-artistien sekä etenkin vasemmistolaisen laululiikkeen musiikkia. Liki 400 LP:tä […]

Lue lisää… from Lovesta lovella

Kamera edellä läpi mudan, sohjon ja tuiskeen

Näyttökuva 2016-02-09 kello 13.33.52

Alejandro González Iñárritu jatkaa Birdmanissa (2014) äärimmilleen vietyä kamerakeskeistä linjaansa. Nytkin kuvauksesta vastaava Emmanuel Lubezki loihtii intensiivisen lähikuvauksen, ihmisiä kiertävien kamera-ajojen ja saumattomasti kuvattuun kuvaan liitettävien digitehosteiden kautta koko elokuvaa kannattelevan muodon. Terrence Malickin hovikuvaajanakin tunnettu kuvaajamestari tukeutuu tällä kertaa myös luonnonvalon hyödyntämiseen.     Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkupuolen amerikkalaisten erämaiden karun luonnon ja […]

Lue lisää… from Kamera edellä läpi mudan, sohjon ja tuiskeen

Klovnit köyhien puolesta

Näyttökuva 2016-02-05 kello 13.26.49

Red Nose Clubin sovitus Ilmari Kiannon vuonna 1909 ilmestyneestä Punaisesta viivasta koukkaa historian kautta tähän aikaan. Tässä suomalaisen demokratian syntykuvauksessa kerrotaan takakylillä äärimmäisessä köyhyydessä lapsikatraansa kanssa elävistä Topista ja Riikasta. He eläytyvät ajatukseen siitä, että äänioikeutta laajentaneen uuden vaalilain myötä vuoden 1906 eduskuntavaalit voisivat muuttaa kaiken paremmaksi heidänkin elämässään.   Esityksessä alkuteoksen naturalistinen kärsimys on […]

Lue lisää… from Klovnit köyhien puolesta

Aarne Ankka ei pidä uusnatseista

aarneankkakansi

Aarne Ankka ilmestyi ensi kerran jo vuonna 1983. Disneyn mielestä Aarnen ulkonäössä on liikakin piirteitä, jotka muistuttavat Aku Ankasta. Silti siinä missä Aku päätyy aina raharikkaan setänsä vedättämäksi, Aarne käy väärinymmärretyn neron kyynisellä asenteella kulttuurista asemasotaa tukholmalaisista kaljakuppiloista käsin.   Nyt Aarne saarnaa Heideggerista, Arendtista ja Hitleristä, ajautuu kännissä poliittisiin riitoihin nakkikioskilla, joutuu kavereiden facebook-pilan […]

Lue lisää… from Aarne Ankka ei pidä uusnatseista

Talvivaara elää keskuudessamme

Jättiläinen-elokuvassa kohutun Talvivaaran kaivoksen yhä todellisessa elämässä kesken oleva tragedia kohtaa fiktiivisen kertomuksen. Taustatoimituksellinen työ on ollut huolellista ja käsikirjoittaja Pekko Oksanen onnistuu nivomaan draamallisen aineksen ja dialogin siihen luontevasti. Toisaalta ohjaajana Aleksi Salmenperä saa entiseen tapaansa henkilökemioihin potkua ja arkikohtauksiinkin tragikoomista jännitettä. Elokuvan yhdellä päätasolla seurataan dramatisoidun Pekka Perän (Jani Volanen) ponnisteluja Talvivaaran hankkeen […]

Lue lisää… from Talvivaara elää keskuudessamme

Historia ei meitä vapauta

Lavalla olevan pöydän ääressä istuu viisi näyttelijää, jotka esittävät näyttelijöitä. He keskustelevat käynnistymässä olevasta esityksestä ja varailevat siitä rooleja itselleen. Näytelmä käsittelee vuonna 1945 Rechnitzin linnassa järjestettyjä ylellisiä juhlia, joiden erityisenä ohjelmanumerona teloitettiin liki kaksi sataa unkarinjuutalaista pakkotyöläistä.   Itävaltalaisen Nobel-kirjailija Elfriede Jelinekin teksti on monitasoista ja tyylillisesti vaihtelevaa. Faktavuodatukset, satiiri ja parodia niveltyvät vihjailuun, […]

Lue lisää… from Historia ei meitä vapauta

Bisnestä, politiikkaa ja bunga bungaa

Silvio Berlusconi on alun perin kiinteistö- ja sittemmin myös mediabisneksessä miljardejaan luonut Italialainen liikemies ja jalkapalloseura AC Milanin pääomistaja. Hän toimi Italian pääministerinä vuosina 1994–1995, 2001–2006 ja 2008–2011. Berlusconi on vaikuttava esimerkki siitä, miten pulmallinen tilanne demokratian kannalta syntyy kun keskeinen taloudellisen vallan, poliittisen vallan ja mediavallan hallinta päätyy yksiin käsiin.   Alan Friedman on […]

Lue lisää… from Bisnestä, politiikkaa ja bunga bungaa

Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

Kuvataiteilija, taidekriitikko, opettaja, toimittaja ja kuraattori Erkki Pirtola kuoli lauantaina 65-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen. Pirtolan työ suomalaisella taidekentällä on ollut raja-aitoja ylittävää ja merkittävää. Hänen kannustava innostuksensa omaehtoiseen luomiseen ja taiteelliseen itsensä etsimiseen toimi vuosikymmenten ajan etenkin aloittelevien taiteilijoiden ja institutionaalisen taidekentän reunalla tai ulkopuolella toimivien taiteentekijöiden innoittajana. Pirtolalle myönnettiin vuonna 2011 valtion kuvataidepalkinto. Erityisen suuri vaikutus Pirtolalla on ollut suomalaisen ITE-taideliikkeen synnyttämisessä. ITE on lyhenne sanoista ”itse tehty elämä” ja sillä viitataan taiteeseen, joka tehdään taidekentän ammattilaispiirien ulkopuolilla ja usein arkisessa ympäristössä. Pirtolan laaja-alaisuus näkyy hyvin myös hänen Voimaan tekemiensä juttujensa skaalasta. Alla olevassa valikoimassa kirjoitusten ja videoiden aiheet vaihtuvat ITE-taiteesta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

Pelko jäytää yhä sielua

Saana Lavaste ohjaa Lahden kaupunginteatteriin Fassbinderin maahanmuuttajaelokuvan. KuvaTuomas Rantanen Pelko jäytää sielua on saksalaisen Rainer Werner Fassbinderin käsikirjoittama, ohjaama, lavastama ja tuottama elokuva, joka valmistui vuonna 1973. Siinä leskeksi jäänyt kuusikymppinen siivooja Emmi ja noin 35-vuotias marokkolainen siirtotyöläinen Ali solmivat rakkaussuhteen Emmin ennakkoluuloisten lähisukulaisten ja muun ympäristön kauhuksi. Elokuva on melodramaattinen ja asetelmallinen mutta samalla herkkä ja provosoiva. ”Se on järjettömän ajankohtainen, todella tarkka yhteiskunnallinen analyysi Saksan 70-luvun tilanteesta, missä maahanmuutto laajassa mittakaavassa alkoi tunkeutua tavallisten ihmisten alueille. Se herätti samalla tavalla pelkoa ja ahdistusta kuin meillä nyt turvapaikanhakijoiden kohdalla”, huudahtaa teatteriohjaaja Saana Lavaste. Lavaste tietää, mistä puhuu, sillä hän on paraikaa ohjaamassa Fassbinderin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pelko jäytää yhä sielua

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan