Kino K-13:ssa Helsingissä järjestettävän tapahtuman teemana ovat sodan ja rauhan kuvat.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Some sekä latistaa että kärjistää, mutta kohtaamiset tilassa mahdollistavat hankalan ja helpottavan keskustelun, pohtii Maija Alander esseessään.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Japanilainen animaation nero Hayao Miyazaki on jo useasti uhannut jäädä eläkkeelle. Nyt hän jälleen häkellyttää katsojia uudella Studio Ghiblin julkaisemalla elokuvalla. Julistetta ja nimeä lukuun ottamatta Japanissa elokuvasta ei julkaistu ollenkaan lisätietoa ennen sen ensi-iltaa. Alkuteoksen nimi on Kimitachi wa Do Ikiruka?, eli “kuinka elätte elämänne”. POIKA JA HAIKARA kertoo toisessa maailmansodassa äitinsä menettäneestä 12-vuotiaasta […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Marko Mäkinen Lukuaika: 2 minuuttia
Huoneteatteri Jurkan pikkuruisessa esiintymisnurkassa soi vanhan ajan puhelin. Siihen vastaa Aleksi Holkon esittämä hahmo, joka osoittautuu yhdeksi Wes Cravenin teinikauhuelokuva Screamin (1996) naishahmoksi. Seuraavaksi näemme hänen flirttaillevan puhelimen miesäänelle ja kohtaavan elokuvassa ennalta kirjoitetun kohtalonsa. Pian Markku Haussila esittää Screamin toista naishahmoa tilittämässä kauhutraumojaan psykiatrille. Koko kropalla näytelty hillitön monologi on farssia melodraamaan yhdistävä pikakelaus […]
Monikriisiä käytetään kuvaamaan kriisien värittämää maailmantilaa. Termin ovat ottaneet käyttöön tutkijat Edgar Morin ja Anne Brigitte Kern 1990-luvun lopussa ja viime aikoina sen käyttö on lisääntynyt. Tiivistettynä monikriisissä on kyse erilaisten systeemisten kriisien kiihtymisestä, verkottumisesta ja yhteentörmäyksistä. Esimerkiksi talousjärjestelmästä, maailmanpolitiikasta ja ekologisesta ympäristöstä nousee kriisejä kuin sieniä sateella. Ilmiötä voi havainnollistaa ekologisen kriisin kautta, joka aiheuttaa kipuilua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: tuotantomme pitää muuttaa kestävälle pohjalle, mikä näyttää vaativan aktiivista politiikkaohjausta. Samaan aikaan suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikan aktivoimista kyynisesti omien tarkoitusperiensä ajamiseen ja lisäävät maailmanpoliittisia jännitteitä. Toisaalta taas yritykset hallita ekologista kriisiä markkinalogiikalla johtavat sosiaalisiin kriiseihin, kuten köyhyyden ja epävarmuuden lisääntymiseen, ja
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Mstyslav Chernov, suomeksi translitteroituna Tšernov, voitti tiiminsä kanssa maailman arvostetuimman journalismin palkinnon, Pulizerin, vuonna 2022. Ympäri maailmaa tunnetaan Tšernovin ansiokas raportointi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja erityisesti Mariupolin kaupunkiin. Hänen ohjaamansa dokumenttielokuva 20 Days in Mariupol esitetään Helsingissä Ukrainalaisen elokuvan päivillä 19.11. ja itse tapahtuma järjestetään 16.–19.11. 20 Days in Mariupol kertoo arkailematta, suorastaan pelottavan rehellisesti ja journalistisesti mitä kaupungissa tapahtui niinä viimeisinä kahtenakymmenenä päivänä, jotka Tšernov pystyi olemaan paikalla. Elokuva on päiväkirjanomaisesti etenevä luotaus aikaan, jota meidän täällä Suomessakaan ei ole syytä unohtaa vielä pitkään aikaan. Vaikka sota Ukrainan maaperällä loppuisi – ja toivottavasti se pian loppuu! – silti tämän
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
15.11.–19.11. Yle Teema & Fem: Teeman elokuvafestivaali Tämän kerran klassikkotärppi on Werner Herzogin pyhää ja pahaa 1500-luvun löytöretkeläisten kautta käsittelevä Aguirre, Jumalan viha (Saksa, 1972), jota kätevästi täydentää Thomas von Steinaeckerin tuore dokumentti Werner Herzog, radikaali uneksija (Saksa, 2022). Pimeyden ydintä viidakosta etsii myös Alejandro Landesin Monos (Kolumbia, 2019). Tyystin toisenlaista matkaa edustaa David Lynchin The Straight Story […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.