Paradoksaalisesti jotkin puolueet vetoavat sellaisiinkin äänestäjiin, joiden oikeuksien paranemista samaiset puolueet tuntuvat vastustavan.
[…]
Adam Silveran pysäyttävä rakkaustarina Lopussa molemmat kuolevat pohtii, miten tieto kuolemasta kuluvan päivän aikana vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja valintoihin. […]
Kun keskuspankit alkoivat reilut puolitoista vuotta sitten nostaa korkoja, ne suojelivat uskottavuuttaan. Kun inflaatio huiteli pahimmillaan yli 10 prosentissa, keskuspankkien oli toimittava saavuttaakseen asettamansa 2 prosentin inflaatiotavoitteen. Koronnostot purevat inflaatioon, joka johtuu liiallisesta kysynnästä ja talouden ylikuumenemisesta. Koronnostot tekevät rahasta kalliimpaa, yritysten ja kotitalouksien kulutus vähenee, talous rauhoittuu ja hinnat alkavat laskea. Vanhan sanonnan mukaan konservatiivinen keskuspankkiiri hakee boolimaljan pois ennen kuin alkaa mennä liian lujaa. Nykyisen inflaation taustalla on kuitenkin monisyisempi vyyhti kuin ylikuumeneva talous. Koronapandemia aiheutti globaaleja tarjontaketjujen pullonkauloja, joiden väliaikaisuudesta ja pysyvyydestä väiteltiin jo ennen Ukrainan sodan alkamista. Venäjälle asetetut talouspakotteet syvensivät energian tarjontashokkia entisestään ja kiihdyttäessään
[…]
Teatteri Quo Vadiksen ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto Ikarossuunnitelma kertoo yhteisöjen muodostumisesta sattumanvaraisen logiikkansa mukaan. […]
Lue lisää… from Enkelikultti sytyttää hylätyn kaatopaikan asukkaille toivon paremmasta huomisesta
“Tämä on kirjan tärkein sitaatti”, Philippe Sands sanoi näyttäen tekstiä kirjan alkusivuilla. “Eivät meille kummittele vainajat vaan ne tyhjät kohdat, joita muiden ihmisten salaisuudet ovat meihin jättäneet.” Se on unkarilais-ranskalaisen psykoanalyytikon, Nicolas Abrahamin (1919–1975), kynästä. Brittiläis-ranskalainen ja juutalaistaustainen ihmisoikeusjuristi Phillippe Sands vieraili Helsingissä esittelemässä hiljattain suomeksi ilmestynyttä kirjaansa Paluu Lembergiin – Kansanmurha ja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteiden juurella (Teos). Kirjan on suomentanut Titia Schuurman. Sandsin kirja on yhtä lailla tutkimusmatka natsi-Saksan aiheuttamiin tuhoihin kuin jännityskertomus Sandsin omasta suvusta. Mitä tapahtui Sandsin sukulaisille natsi-Saksan mellastaessa Itä-Euroopassa 1940-luvulla? Minne sukulaiset lähtivät? Heitä tai heidän jälkeläisiään ei enää ole lähelläkään vanhoja kotikontuja. Historian
[…]
Lue lisää… from Philippe Sands on tehnyt tutkimusmatkoja natsien pimeään ytimeen
Liu Cixin on kirjoittanut spekulatiivista fiktiota, jossa yhteistoiminta johtaa lajien kulttuuriseen evoluutioon. […]
Lue lisää… from Liu Cixinin Muurahaisia ja dinosauruksia on liitukauden satiirinen kulttuurihistoria
Mills onnistuu siinä, missä niin moni sotaa kuvannut taiteilija on epäonnistunut: hänen sodasta luomassaan kuvassa ei ole tippaakaan romantiikkaa tai sellaista ylväyttä, joka saattaisi kannustaa näkemään sodan minään muuna kuin kauhistuksena ja turhuutena. […]
Lue lisää… from Sarjakuvateos Charleyn sota kuvaa sodan absoluuttista kauheutta
Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa
[…]
Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?
Elokuva kertoo Bachmannista keskittyen erityisesti hänen suhteeseensa sveitsiläiskirjailija Max Frischin kanssa. […]
Presidentti Joe Bidenin hallinnon uusi teollisuuspolitiikka, jonka keihäänkärkenä on IRA – Inflation Reduction Act -nimellä kulkeva lakikokonaisuus, on merkittävä pelinavaus ei pelkästään Yhdysvaltojen vaan monenlaisten säteilyvaikutustensa vuoksi koko maailman kannalta. Sitä voidaan pitää ilmastonmuutoksen torjunnan läntisessä historiassa ensimmäisenä isona valtiollisena satsauksena vähäpäästöiseen valmistavaan teollisuuteen, infrastruktuuriin ja kulutustuotteisiin.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa