Ovatko viranomaiset hulluja vai tyhmiä, ja kannattavatko vihervasurit veronkiertoa? Nyt on askelmerkit kohdillaan. Hallitus leikkaa 6,4 miljoonaa talousrikollisuuden tutkinnasta (ja merkkaa menettävänsä 15 miljoonaa saatavia). Samalla skoudet kyyläävät pizzerioita. Hyvin te vedätte, hei! On tietenkin totta, että tämä putoaa viranomaisten pitkään jatkamaan ravintola-alan syynäämisen jatkumoon, mutta siltikin. Tilanne vaikuttaa siltä, kun jaettaisiin rapsuja punaisia päin käveleville samalla […]
Pitääkö miehen puheet ottaa tosissaan vain sen takia, että hän sattuu olemaan kova kalamies? Talousrikoksista tuomittu Peter Fyrkman on tullut Suomen kansalle tutuksi Etelä-Afrikassa bisneksiään tekevänä liikemiehenä, jolla omat ja muiden rahat ovat toisinaan menneet mahdollisesti sekaisin. Rolls Royce on kulkenut ja vankila ovi heilunut. Niin, olihan hän myös viime eduskuntavaaleissa Muutos 2011 -puolueen ehdokkaana. […]
Rahauudistuksella halutaan tasata lasku- ja nousukausia sekä hankkia valtiolle kerralla miljardien edestä rahaa. Teksti Ilpo Puhakka Kuva Velda Parkkinen Loppukesästä olemme vaihteeksi saaneet kuulla rommausuutisia: Shanghain pörssi on tullut sykähdyksittäin alas yli 40 prosenttia, Kiinan talouskasvun pelätään hidastuvan, ja tuomiopäivän ennustajat odottavat 1930-lukua pahempaa maailmantalouden lamaannusta. Eikö finanssikriisistä opittu mitään? Ainakin Islannilla on vakaa aikomus oppia 2008 maahan iskeneestä pankkikriisistä. Sen hallitus valmistelee rahareformia eli rahanluonnin valtiollistamista. Toimenpiteen ensisijainen päämäärä on estää pankkeja voimistamasta talouden nousuja ja laskuja niiden lisätessä velan ja rahan määrää omia voitto- ja kasvupyrkimyksiä ajaakseen. Tulevaisuudessa kaikki raha islantilaisissa pankeissa olisi keskuspankkirahaa. Pankit eivät voisi luoda
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Ville Suhonen teki elokuvan isänmaanpetturina teloitetusta Martta Koskisesta. Sodankylän elokuvajuhlilla viime kesänä ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva Ompelijatar on loka-marraskuussa valtakunnallisella esityskiertueella. Ville Suhosen elokuva kertoo poliittisesti aktiivisen työläisnaisen elämäntarinan kautta niistä poliittisista jännitteistä, joiden keskellä Suomessa elettiin sisällissodan ja jatkosodan päättymisen välisenä aikana. Elokuvan keskushenkilö Martta Koskinen tuomittiin jo vuonna 1918 punakaartin naiskomppanian jäsenenä vankileirille. 1930-luvulla hän toimi kielletyn kommunistisen puolueen aktiivina ja kuului muun muassa Hertta Kuusisen, Yrjö Leinon ja Hella Wuolijoen lähipiiriin. Sodan jälkeen Hertta Kuusisesta tuli SKDL:n kansanedustaja ja Suomen kaikkien aikojen toinen naisministeri. Yrjö Leino toimi 1940-luvun lopulla kolmessa hallituksessa ministerinä. Teatterikirjailijana ja liikenaisena tunnetusta Hella Wuolijoesta
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Psyyke murtuu asunnon rajojen mukana Teatteri Takomon näytelmässä. Teatteri Takomon näyttelijä Joonas Heikkinen tuijottaa yleisöön ja haastaa yhden katsojista. Hän syyttää katsojaa siitä, että tämä on tullut teatteriin katsomaan väkivaltaa, tullut paikalle vain että näkisi näytelmän nimessä mainitun puukotuksen. Verikekkereitä ei ole luvassa, mutta väkivallan uhka on jatkuvasti läsnä. Joku ottaa aseen esiin ja toinen haluaisi ostaa tappovälineen. Yksi hyppää ikkunasta, toisen kotiin murtaudutaan keskellä yötä. Tuomas Timosen näytelmä Melusta valittanut puukotettiin lähestyy hetkittäin kauhua. Alibin sivuilta revittyä synkkyyttä reunustaa aina kuitenkin lakoninen huumori ja arkipäivän absurdius. Kauhun ja arkihuumorin leikkauspisteessä ovat mielenterveysongelmat. Katsoja alkaa epäillä, että ne ovat yhtä
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla keräännyttiin arveluttavan suurelokuvan ääreen. Teksti Olli-Pekka Jauhiainen Kolmituntisen Kansakunnan synnyn ensimmäinen osa kuvaa Yhdysvaltojen sisällissotaa kahden perheen, etelävaltiolaisen Cameronin ja pohjoisvaltiolaisen Stonemanin, näkökulmasta. Toinen osa kuvaa sodan jälkeistä aikaa, jolloin mustien orjuus kielletään lakimuutoksella ja he saavat äänioikeuden. Tilanne kärjistyy, kun juopottelevat, siivottomat mustat valtaavat kaupunginhallitukset ja alkavat kapinoida entisiä isäntiään vastaan. Lasten kanssa käydyn lakanaleikin innoittamana elokuvan päähenkilö Ben Cameron päätyy perustamaan Ku Klux Klanin. Elokuva päättyy punaiseksi sävytettyyn takaa-ajoon, jossa Ku Klux Klan ratsastaa pelastamaan Cameronien Elsie-tyttären mustien johtajan Silas Lynchin kourista. Tässä kohtauksessa elokuvan ohjaaja D. W. Griffith hioi takaa-ajokohtauksen prototyypin, jota sittemmin on toistettu
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
”SANKT PAULI, SANKT PAULI, SANKT PAULI!” Huudot kaikuvat Millerntorin jalkapallostadionilla Hampurissa. Kun tuomari viheltää ottelun alkaneeksi, kajahtaa tuhatpäisestä seisomakatsomosta kuorona vanha italialainen antifasistinen huuto: ”SIAMO TUTTI ANTIFASCISTI!” (”me olemme kaikki antifasisteja”). Joukkueen kannattajat ovat päättäneet osoittaa kuuluvasti tukensa kaksi päivää sitten järjestetylle suurelle vastamielenosoitukselle, jossa 14 000 ihmistä esti uusnatsien kulkueen Hampurissa. ”Ei jäänyt epäselväksi keiden puolella stadion on”, sanoo Bremenissä Jaakko Tuominen. Hänelle FC St. Pauli edustaa menestyvää vaihtoehtoa modernille jalkapallolle, viitaten termillä lajin viihteellistymiseen ja kaupallistumiseen, joiden ansiosta lippujen hinnat nousevat, kannattajakunta muuttuu ja perinteet häviävät. ”Saksassa monet seurat yrittävät tasapainoilla kaupallistumisen asettaman paineen ja omien perinteiden välillä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Häpäisivätkö taiteilija-aktivistit Mannerheimin vai huusivatko he Marskia apuun? Saamelaisten kulttuurin ja oikeuksien puolesta taisteleva taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterror on saanut parissa vuodessa paljon aikaiseksi. Vuonna 2012 sosiaalisen median virtaan ilmestyneet muutamat popkulttuuri- ja propagandakuvastoilla leikittelevät kuvat levisivät interwebissä vauhdilla. Pian ne levisivät vieläkin laajemmalle ja nyt ryhmän propagandakuvasto roikkuu Suomen nykytaiteen lippulaivan, Kiasman, seinällä. Suohpanterroristit puolestaan roikkuivat Mannerheimin […]
Mitä kertoisimme itsestämme vierailijoille, ja kehtaammeko kertoa sitä edes itsellemme? Tanskalaisen Michael Madsenin (ei se Hollywood-tähti) ohjaama Vierailu esittää kuvitteellisen tilanteen, jossa muukalainen avaruudesta on saapunut Maapallolle. Teoksen muoto poikkeaa tyystin samaa aihetta käsitelleiden tehostespektaakkeleiden toimintakaaoksesta. Vuoden alussa Sundance-elokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saanut teos on lainannut muotonsa dokumenttielokuvalta. Ohjaaja marssittaa kameran eteen oikeita asiantuntijoita, jotka kommentoivat hypoteettista tilannetta omista lähtökohdistaan. Kamera kuvaa asiantuntijoita lähes poikkeuksetta suoraan edestä. Katsoja voi halutessaan mieltää itsensä avaruuden vierailijan rooliin – dialogin osapuoleksi. Puhuvien päiden joukosta löytyy NASA:n sekä YK:n ulkoavaruuteen liittyvien kysymysten kanssa työskentelevän UNOOSA:n edustajia. Entisiä sotilasjohtajia, tiedemiehiä ja poliittisia neuvonantajia. Asiantuntijat pohtivat, kuinka ja kenen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Feministinen sarjakuvatoiminta purkaa normeja ja avaa näkökulmia. Kuva Velda Parkkinen Kun pinnistää aivoja ja katsoo tottumusten läpi, kaiken näkee hieman tarkemmin. Karvinen on kolli, tikku-ukollakin on sukupuoli ja seikkailusarjakuvissa vain miehet ratsastavat oreillaan auringonlaskuun. Seksismi on rakenteissa, ja sukupuolittuneisuus leimaa kaikkea. Normitalkoisiin voi osallistua monella tapaa. Yksi niistä on feministinen sarjakuvatoiminta, jonka verkostossa on mukana kymmeniä aktiiveja – heidän joukossaan myös Aino Sutinen, Apila Pepita Miettinen, Hanna-Pirita Lehkonen ja Reetta Laitinen. Kolme vuotta sitten käynnistynyt toiminta on käytännössä työpajoja, tapaamisia ja tukea. Verkosto on ei-separatistinen, antirasistinen ja pyrkii esteettömyyteen. Kun puhe kääntyy feministisen sarjakuvatoiminnan alkutaipaleeseen, kaksi nimeä nousee esiin: Johanna
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
