KUN SOTA SIIRTYY YKSILÖTASOLLE, MUUTTUU SEN KÄYMINEN MAHDOTTOMAKSI. INHIMILLISYYS PUSKEE VÄKISIN LÄPI, VIHOLLISESTAKIN. Mandariinit (Zaza Urushadze, Mandariinid, 2013), kertoo siitä, kun sota saapuu kotiovelle. Puuseppä Ivo (Lembit Ulfsak) ja hänen mandariineja kasvattava ystävänsä Margus (Elmo Nüganen) elävät naapureina kylässä, josta heidän perheensä ovat lähteneet takaisin Viroon sodan jaloista pois. Tahtomattaan ystävykset joutuvat sotaan osallisiksi, kun aivan heidän kotiensa vieressä aletaan ammuskella. Ivo ottaa hoidettavakseen ainoat eloonjääneet: kaksi haavoittunutta sotilasta, jotka ovat vihollisia keskenään. Vaikka siviilissä ollaankin, tulilinjalla ovat kaikki: viholliset, ystävät, ja mandariinit. Mandariineissa sotaa käydään kahdella eri tasolla. Ympärillä riehuu Abhasian sota, joka käytiin vuosina 1992-1993 Abhasian itsenäistymisestä. Sen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on Amos Ozin omaelämäkerrallinen romaani, joka kertoo kymmeniä tarinoita, sivuaa satoja ihmiskohtaloita ja valottaa juutalaisten elämää 40- ja 50- luvun Jerusalemissa. Yli kuusisataasivuinen muistelmateos on käsittämättömän viihdyttävä ja kiehtova romaani, joka sekä hilluu hiljaa paikallaan että kuljettaa läpi sodan ja jatkuvalla syötöllä kerrottujen, uskomattoien ja hurjienkin tarinoiden. Se on tarinankerronnaltaan loistava, ja ehdottomasti enemmin romaani kuin omaelämäkerta. Ozin tapa nähdä ja käsitellä maailmaa on kiehtova ja omalaatuinen, ja toimii täydellisesti kerronnan polttoaineena, kuljettaen lukijan minne tahansa, minne Oz tämän haluaa. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on tarina sodasta, köyhyydestä, rasismista, äidin itsemurhasta, välirikosta isän kanssa ja muun
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Euroopan talous- ja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkauspolitiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä. Kuva Lissu Lehtimaja Ainoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja leikkauspolitiikan lopettamiseen käy haastamalla Euroopan talous- ja rahaliiton institutionaalinen järjestys. Käytännössä tämä toteutetaan rikkomalla tietoisesti talouskurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Tähän lopputulokseen ovat tulleet tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen, jotka kirjoittivat raportin Talouskurista autonomiaan. Raportissaan Kaitila ja Ronkainen analysoivat, mitä Suomi voi euromaana tehdä lisätäkseen talouspolitiikkansa liikkumavaraa. Keinoja on, mutta ne vaativat poliittista uskaliaisuutta ja päättäväisyyttä. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 prosenttia eikä julkinen
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
PIENI SISKONI NÄYTTÄÄ, MITEN YHDEN IHMISEN SAIRAUS SAA KOKO PERHEEN SEKAISIN Sanna Lenkenin Pieni siskoni (Min lilla syster) on elokuva 12-vuotiaasta Stellasta, joka joutuu salaamaan vanhemmiltaan isosiskonsa Katjan anoreksiaa. Stella ihannoi siskoaan, joka on lahjakas ja kunnianhimoinen taitoluistelija. Kun siskon syömishäiriö voimistuu, alkaa se vaikuttaa niin siskojen välisiin suhteisiin kuin Stellan omaan elämään ja koulunkäyntiinkin. Siskon kriittisyys itseään kohtaan heijastuu myös Stellaan, ja ulkonäköpaineet ja tarve aikuistua korostuvat. Aihe on vakava, mutta kun se pikkusiskon silmissä tiivistyy sipseistä kieltäytymiseksi, pahanhajuiseksi hengitykseksi ja jatkuvaksi juoksemiseksi, saa anoreksia vähän kepeämmän ja humoristisemman lähestymistavan. Elokuva onnistuu pääosin melko realistisesti kuvaamaan anoreksiaa ja sitä, miten
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Poliisin mukaan Perussuomalaisten kannatuksen lasku on demokratian kriisi? Siis että mitä? Poliisiammattikorkeakoulu on ottanut tavakseen julkaista yhteiskunnallisia avauksia. Näin tällä kertaa. ”Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä.” Tämä lause yksistään herättää verrattoman monta ajatusta. Listaan niitä tähän alle. Kuten toimittaja Emilia Kukkala huomautti ylikomisario Jukka […]
Kulttuurihäirintä kertoo meille yhtä jos toistakin yhteiskunnastamme. Nyt myös avokätisen apurahan avulla, kiitos Koneen Säätiölle. Kulttuurihäirintä, tuo taiteen ja aktivismin rajapinnassa tapahtuva ja määritelmiä pakoileva ilmiö on perin juurin ajanmukainen hommeli. Sitä löytyy niin Kiasmasta kuin julkisesta tilastakin, sosiaalista mediasta sekä myös Voimasta, jonka sivuja vastamainokset ovat koristaneet ensinumerosta alkaen. Harva ilmiö kuvaa ja auttaa […]
Graffititaiteilijat ovat taidemaailman outsidereita, eikä alan rakenteista ole oikein löytynyt heille omaa paikkaa. Kunnes nyt, ehkä. Kaikilla uusilla taidemuodoilla on aina ollut omat vaikeutensa löytää paikkansa alan kentällä. Yksi kipupiste, missä tämä näkyy, ovat apurahahakemukset. Apparin hakijan täytyy ruksittaa hakemukseen sen, mihin kaatoluokkaan hänen tuotantonsa kuuluu, ja sopivan vaihtoehdon puuttuessa piirtää ruksi ”muu”-ruutu. ”Muu” ei ole ongelmaton paikka, ja vuonna 1987 joukko taiteilijoita perusti Taiteilijayhdistys Muun, koska he olivat juuri näitä muita. Ulkopuolisia. Joukossa oli muun muassa video-, performanssi-, valo- ja äänitaiteilijoita. Sittemmin maailma on muuttunut, ja apurahahakemuksiin on ilmestynyt omat ruudut myös monille muulaisille. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Muutama viikko sitten kuollut torinolainen Carol Rama (1918–2015) on avantgardinistinen kuvataiteilija, joka sai elämäntyölleen huomiota vasta viimeisinä vuosinaan. Torjutun naisnäkökulmansa ja vallitsevien taidesuuntausten ulkopuolelle tietoisesti työntyvien tyyliensä takia hän jäi aikanaan suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Kulttuuripiireissä Raman ristiriitainen ja poliittisestikin provosoiva persoona tunnettiin sitäkin paremmin. Emmassa on esillä myös ikääntyneestä taiteilijasta tehty video, joka antaa viitteitä […]
Näyttelijä Anna Paavilainen kättelee Klockriketeaternin salin ovella kaikki saliin saapuvat katsojat. Alkamassa on marraskuisen Baltic Circle -teatteritapahtuman odotettu monologiesitys. Paavilainen on myös itse kirjoittanut ja ohjannut näytelmän.Esitys käsittelee naisnäyttelijän kokemuksia seksuaalisen väkivallan esittämisestä näyttämöllä. Paavilainen istuu ja liikkuu tavalliseksi asunnoksi lavastetulla näyttämöllä ja kertoo näennäisesti häivytettyjä omakohtaisia kokemuksia siitä, miltä etenkin nuorta näyttelijästä tuntuu kerta […]
Uskonnoista puhuttaessa kaikki ei ole ihan sitä, mitä voisi äkkiseltään kuvitella ja sosiaalisen median vapaus on näennäistä. Kaikkihan me tiedämme, että Raamattu opettaa rauhaa ja Koraani sotaa, eiköstä vaan? Tämähän erottaa ylitsepääsemättömästi ”meidät” ”niistä” ja kulttuurien yhteiselo on suorastaan mahdotonta. Mutta eihän se niin oikeasti mene ja ennakkoasenteet ohjaavat ajatuksiamme enemmän kuin faktat, olemme kuitenkin vain […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
