Postilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite, jonka toteutumista työntekijät epäilevät. Saavatko asiakkaat sitä, mistä maksavat? Kuva Lissu Lehtimaja Postin jakeluongelmat ovat olleet toistuvasti otsikoissa viime aikoina. Milloin on Mikkelissä hukattu poliisin kirjeitä, milloin flunssa-aalto on lamauttanut jakelun Porissa. Postin johti on selittänyt jakelun ongelmia jopa palkansaajien 18. syyskuuta järjestetystä mielenilmauksesta johtuvaksi. Haastatellut postilaiset eivät johdon selityksiä purematta niele. ”Nämä ongelmat eivät johdu flunssa-aalloista tai mielenosoituksista. Kyllä tässä tulee mieleen, että tätä jakelupuolta yritetään tietoisesti ajaa alas”, huokaa pääkaupunkiseudulla työskentelevä postilainen. Hän ei halua nimeään julkisuuteen, sillä asioista puhuneisiin postilaisiin on hänen mukaansa kohdistunut painostusta. Suurin ongelma on siinä, että työntekijöiden vähentäminen ajaa
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Teksti Antti Ronkainen Kuvat Valtioneuvoston kanslia Oppositiopuolueet siunasivat hallitusvuosinaan nykyisen talouskurin. Eurokriisin jälkeen talouskuria on lujitettu kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä. Tämän myötä politiikka rajautuu arvovalintoihin leikkauskohteista. Melu tulee kaiken aikaa pienemmistä asioista. Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ilmaisi asian näin: ”Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kavensi finanssipolitiikan kansallista itsemääräämisoikeutta vähin äänin, eikä asiasta käyty juuri julkista keskustelua. Ajopuuna oltiin.” (HS 1.9.2015) Sailas viittaa Kataisen hallituksen hyväksymään finanssipoliittiseen sopimukseen, joka astui voimaan 1.1.2013. Sopimuksen mukaan julkistalouden ”on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen”. Tämän seurauksena Suomen lakiin kirjattiin ”keskipitkän aikavälin tavoite” korkeintaan 0,5 prosentin suuruisesta rakenteellisesta alijäämästä (fipo-laki 869/2012). Sopimus ja laki lisäävät Euroopan
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Valtimonteatteri on Helsingin Kalliossa toimiva vuonna 2000 perustettu kotimaisiin kantaesityksiin keskittyvä ammattiteatteri. Teatterin 15-vuotisjuhlanäytelmä on Jenni Toivoniemen ja Ulla Heikkilän yhdessä käsikirjoittama ja ohjaama Naisten juhla. Vahvasti naisnäkökulmaisen näytelmän roolit kuvaavat etenkin taiteilijapiirien kautta hahmottuvia sukupuoliroolistereotypioita sekä naisten uraan ja parisuhteisiin liittyviä selviytymisratkaisuja. Esityksen tarinassa vietetään elokuvaohjaaja Alman (Iida-Maria Lindstedt) ja tanssija Essin (Outi Ikonen) […]
Kirjoittanut: Mikko Sauli Kuvat: Velda Parkkinen Lukuaika: 10 minuuttia
”Alun perin räppärit toimivat eräänlaisina tiedotusvälineinä. Slummien asioista ei kertonut kukaan, joten räppärit ryhtyivät kuvaamaan todellisuutta lyriikoissaan. Siihen todellisuuteen kuuluivat myös huumeet.” Näin räpin ja huumeiden suhteen alkutaipaleen näkee Paleface, yksi kaikkein tunnetuimmista suomalaisräppäreistä. Hörpimme kahvia Helsingin keskustassa, juttelemme ja katsomme räppäreiden videoita hänen puhelimestaan. ”Siis tsiigaa nyt tätä! Tämä oli korkealla USA:n Billboard-listalla ja soi myös Suomen klubeissa. Tätä jengi bailaa mukana siellä”, Paleface hämmästelee. Videolla jenkkiräppäri O.T. Genasis laulaa olevansa rakastunut ”Cocoon”. Hän hengailee kavereidensa kanssa setelitukkoja ja kokaiinia notkuvan pöydän äärellä. Kuvissa vilahtelee myös aseita ja kannabista. Paleface edustaa Suomi-räpin vanhempaa sukupolvea. Gangstaräpin alkuaikoina huumeet eivät olleet
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
N.W.A. oli tuhmia puhuva sorrettujen äänitorvi. Sittemmin keskiluokkaisten ja -ikäisten perheenisien suosikki. Traagisen lyhytikäisen (1986-91) räpyhtye N.W.A:n (Niggaz Wit Attitudes) kappaleissa puhuttiin pääasiassa pillusta ja pyssyistä, fygystä ja fiudeista, ja välillä haukutiin kyttiä. Tätä ei käy kiistäminen. Olisi silti väärin sanoa, että yhtye ei olisi ollut merkittävä yhteiskunnallinen puhuja ja vaikuttaja. N.W.A.n jäsenet itse kuvailivat musiikkiaan todellisuusräpiksi (reality rap) – sanoitukset kumpusivat heidän elinympäristöstään. Tämä käy ilmi myös yhtyeen historian läpi loikkivassa Straight Outta Compton -elokuvassa. Los Angelesin piirikunnassa sijaitseva Comptonin kaupunki oli rankka paikka, väkivaltaa, huumeita ja viranomaisten rasismia piisasi. Tämän sanominen ääneen kuitenkin herätti närää ja yhtyeen nostattama
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Häiriköt-päämajan tutkivan journalismin erikoistyöryhmä on saanut käsiinsä pääministerin kanslian salaisen, KOHULIIKEMIEHEN kanssa käydyn kirjeenvaihdon. LUE KOKO KIRJE! Kanssa kehuja Ritaluoma Olen Markku ritaluoma, menestynyt yrittäjä hyvin kuuluisa auto kauppias, Miamista. Tunnen monta varakas sijoittaja jotka haluavat sijoittaa Suomen valtio 1,5 miljardia Euro. Sitovat sitoumukset Tehtynä saatamme täyttää vaje budjetin ja luoda tuottavuuden loikka . […]
Kuvat Kristian Mccann Lyhty ry (Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja) on voittoa tuottamaton yhdistys, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja kehitysvammaisille ihmisille. Yhdistys ei tarjoa ainoastaan hoitoa, vaan myös mahdollisuuksia ja aktiviteetteja, jotka tekevät täällä olevat ihmiset onnellisiksi. ”Jotkut palveluihin osallistujat eivät kykene työntekoon, tai jos kykenevät, he saattavat tehdä hyvin pienipalkkaista työtä, josta he eivät saa nautintoa.” Lyhdyllä on monia aloitteita jotka antavat osallistujille mahdollisuuden esimerkiksi puutarhanhoitoon tai käsityöhön, mutta ainutlaatuisimmillaan yhdistys tarjoaa puitteet musiikin luomiseen ja mediaprojektien toteuttamiseen. Silloin Radio Valo astuu kuvioihin Radio Valo on Lyhty ry:n vetämä projekti, joka muodostuu 27:n suomalaisen organisaation verkostosta. Nämä yhdistykset ja yritykset ovat kiinnostuneita
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Teksti ja kuvat Leena Pukki Pyhäjoen Hanhikivenniemen suunniteltua ydinvoimalaa vastustavaa protestileiriä on pidetty yllä huhtikuusta lähtien. Tiistaina 15.9. leiri häädettiin poliisin ja vartijoiden toimesta. Yksi aktivisti kuitenkin vastustaa häätöä edelleen puumajassa noin 20 metrin korkeudessa. Ruoan loputtua hän on aloittanut nälkälakon lauantaina 19.9. Nälkälakossa on myös kolme aktivistia Pyhäjoen keskustassa Fennovoiman konttorin edustalla ja yksi henkilö Helsingissä. Leiri on toistaiseksi edelleen toiminnassa ydinvoimayhtiö Fennovoiman työmaa-alueen ulkopuolella. Nälkälakkolaiset vaativat, että puussa olevalle henkilölle on saatava toimittaa ruokaa ja muita tärkeitä tarvikkeita. Kuvareportaasi esittelee protestileirin tunnelmia häätöä edeltävältä viikolta. Tilanteen kehittymistä voi seurata Hyökyaalto-blogissa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kännykät ovat pullollaan verimineraaleja joiden louhiminen tappaa ihmisiä. Maaorjien lisäksi kännykät tappavat myös käyttäjiään. Kaikkihan tietävät, että kännykät (ja kulutuselektroniikka noin muutenkin) ovat eettisesti hyvinkin epäilyttäviä tuotteita. Niihin tarvittavia raaka-aineita louhitaan äärimmäisen surkeissa olosuhteissa, raaka-aineiden kaupalla rahoitetaan konflikteja eikä laitteiden kasaaminenkaan aina tapahdu ihan tiptop-olosuhteissa. Elektroniikkajäte palaa usein kehitysmaihin muka-kierrätettäväksi ja saastuttaa sen, mitä ympäristöstä on […]
Tummaan pukuun sonnustautunut mies lausuu megafoniin totuuksia ministeri Anne Berneristä sekä hänen edustaman ministeriön ja maamme hallituksen ajamasta talouspolitiikasta. Sanottavaa riittää. Seisomme tiistai-iltapäivänä Liikenne- ja viestintäministeriön edustalla, Helsingin Etelä-Esplanadilla. ”6-8 miljardin veronkierto, se on nappikauppaa”, mies kailottaa ohikulkijoille. ”Leikkauksilla Suomi lähtee nousuun. Ministeri Berner on innovaattori – tuollaisella innovaatiolla Suomi lähtee nousuun!” Samalla toinen tummaan pukuun pukeutunut […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
