Uskonnoista puhuttaessa kaikki ei ole ihan sitä, mitä voisi äkkiseltään kuvitella ja sosiaalisen median vapaus on näennäistä. Kaikkihan me tiedämme, että Raamattu opettaa rauhaa ja Koraani sotaa, eiköstä vaan? Tämähän erottaa ylitsepääsemättömästi ”meidät” ”niistä” ja kulttuurien yhteiselo on suorastaan mahdotonta. Mutta eihän se niin oikeasti mene ja ennakkoasenteet ohjaavat ajatuksiamme enemmän kuin faktat, olemme kuitenkin vain […]
Sanoinkuvaamaton kauhu sopii hyvin teatteriin – se näet voi olla myös silmin näkemätöntä. Cthulhun kutsu on järjestyksessä toinen Aarne Lindenin ohjaama teatterisovitus H. P. Lovecraftin teoksesta. H. P. Lovecraft (1890–1937) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka mullisti kauhukirjallisuusgenreä. Hänen kirjoittama Cthulhu-mytologia on sittemmin ujuttanut lonkeronsa kirjallisuudesta elokuviin ja peleihin, sarjakuvista kuvataiteeseen ja musiikkiin. Vaikka Lovecraft ei suinkaan keksinyt kauhukirjallisuutta, voi häntä hyvinkin pitää Edgar Allan Poeen rinnastettavana uranuurtajana, joka on vaikuttanut laajasti perässään seuranneiden tuotantoon. Cthulhu-mytologia rakentuu lyhyistä novelleista ja tarinansirpaleista, joissa Suuret Muinaiset vaikuttavat ihmisten eloon. Muinoin tähdistä saapuneet, jumalten kaltaiset olennot uinuvat iäistä untaan maan povessa ja odottavat tähtien asettuvan
[…]
Tuskin kukaan yllättyi, kun Ranskan hallitus rajoitti YK:n ilmastokokouksen alla mielenosoittajien oikeuksia terrorismin varjolla. Maailman johtajat ovat kohdanneet toisensa entuudestaan jo 20 kertaa YK:n ilmastokokouksissa ja parhaillaan he kohtaavat 21. kerran Pariisissa järjestettävässä kaksiviikkoisessa COP21-kokouksessa. Tunnelmat ovat toiveikkaita, mutta en ehkä kuitenkaan pidättelisi hengitystäni ilouutisia odotellessani. Kyseisten päättäjien ja heidän edeltäjiensä track record ei ole […]
Lue lisää… from Ympäristöaktivistit jäivät terrorismin jalkoihin
Julio Medemin Ma Ma on jälleen yksi elokuva syövästä. Se on paulocoelhomainen julistus toiveikkuuden ja iloisuuden tärkeydestä. Kaikki tunteisiin vetoamisen kikat on käytetty: On syöpää, lapsen kuolema, vaimon kooma ja avioero. Jopa siperialainen orpokotilapsi on jotenkin saatu upotettua juoneen mukaan, tosin epäselväksi jää, miksi. Tarinaltaan se on kuin yläastelaisen melodramaattinen tekele, jonka tavoitteena on olla tunteita herättävin ja eeppisin taideteos koskaan, mutta josta kaikesta täytteestä huolimatta puuttuu sisältö. Penelope Cruz esittää Ma Massa Magdaa, joka saa kuulla, että hänellä on rintasyöpä. Hän tapaa samana päivänä poikansa jalkapallo-ottelussa Arturon (Luis Tosar), joka saa pian heidän kohtaamisensa jälkeen ikävän puhelun: Hänen vaimonsa
[…]
Lue lisää… from Ma ma, tarina oikeastaan kaikesta, mikä itkettää
MV-lehden puristuksessa kiusaus seurata samoissa jalanjäljissä saattaa osoittautua vastustamattomaksi. Median tulisi kuitenkin pitäytyä tästä. Tamperelainen-lehden päätoimittaja Karri Kannala päätti viime viikolla heittää isompaa silmään ja ohjasi maahanmuuttokeskustelua uusille raiteilla solvaamalla kaikkia ei-maahamuuttokriittisiä. Tässä yhteydessä todettakoon, että ”maahanmuuttokriittinen” on termi, jota on lähinnä käytetty kiertoilmaisuna rasistiselle. Ei tämä solvaaminen tietenkään mikään uusi ilmiö ole, mutta harvemmin […]
Teosten näennäisessä primitiivisyydessä on myös tiettyä samaa kuin esimerkiksi Picasson ja muiden miestaiteilijoiden saman ajan eroottisissa kuvissa, mutta Raman hävytön naisnäkökulma on juuri tässä kontekstissa sivuuttamatonta ja kapinallisuudessaan riemukasta.
[…]
Kansallisteatterin mykkä Tabu ja Teatteri Vanha Jukon puhelias Kuolleen naisen maalauksia tuovat näyttämölle muutkin taiteenlajit. Nuorena kuollut Timo K. Mukka (1944–1973) kirjoitti pellolaisesta kokemusmaisemastaan nousevaa runollista proosaa. Hänen toinen teoksensa Tabu (1965) kertoo tarinan isänsä menettäneestä 13-vuotiaasta Milkasta, jonka saattaa raskaaksi hänen äitinsä miesystävä, merkitsevästi Kristus-Perkele nimeltään. Kristian Smeds on tuonut Tabun Kansallisteatterin lavalle näennäisen tunnistamattomassa muodossa. Esitys alkaa ja päättyy pitkiin, täysin pimeisiin jaksoihin, joita säestää harras, sähköisesti suodatettu viulumusiikki. Lavalla nähtävä taas jakaantuu Smedsille ominaiseen tapaan erillisiin, voimakkaisiin näyttämökuviin ankkuroituviin episodeihin. Tällä kertaa kokonaisuutta kannattelee esityksen läpi kulkeva vaitonaisuus. Lavalla nähdään vain kaksi näyttelijää, vanhempi nainen (Seela Sella) ja
[…]
STANISLAW LEMIN teoksessa Tähtipäiväkirjat kosminen säheltäjä Ijon Tichy päätyy planeetalle, jota on kohdannut hirveä katastrofi. Siellä tiedemiehet ovat kehittäneet koneita, jotka tuottavat kaikkia hyödykkeitä täysin vailla työvoimaa, eikä kenenkään tarvitse enää raataa.
[…]
Museoinstituutiolla leikittelevä eläinoikeusprojekti taipui kirjaksi. Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat videot teurastamoilta herättivät jälleen laajaa keskustelua eläinten asemasta yhteiskunnassamme. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, edustavatko videot todellisuutta suomalaisteurastamoissa, ja siitä, ovatko videoilla esitetyt tapahtumat yhteneviä suomalaisen lainsäädännön kanssa. Vaikka vastaansanomattoman järkyttävät videot toimivat pohjana keskustelulle, ne myös saattavat karkottaa osan yleisöstä. On pakko tunnustaa, että en itsekään kestänyt niitä katsoa. Kuinka sitten eläinten oikeuksista olisi soveliasta keskustella, mikäli dokumentaarinen lähestymistapa on liian järkyttävä? Kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan Toisten historia -projekti pureutuu eläinoikeuskysymyksiin fiktion ja taiteen kautta. Monenlaisia muotoja saavan Toisten historian kantavana ajatuksena on esittää fiktiivisiä historiankirjoituksia, jotka
[…]
NAOMI KLEININ KIRJA ON KUTSUHUUTO RIVIKANSALAISILLE. Kanadalaisen yhteiskuntakriitikon uusimman kirjan nimi ei jätä tilaa arveluille. Se alleviivaa hänen kirjansa perusteesin: niin kauan kuin päätöksiä tehdään kapitalismiin nojaten, ei ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdä tarpeeksi. Kapitalistinen järjestelmä päättymättömine voitontavoitteluineen on suorassa ristiriidassa ympäristön etujen kanssa. Naomi Kleinin väite ei ole uusi, eikä yllätä. Pätevällä tutkimustiimillä varustettu kirjailija osaa kuitenkin yhtäältä paljastaa tilanteen karmivuuden – ”Erittäin suurella todennäköisyydellä suuri osa lastemme elämästä kuluu hirmumyrskyjä ja kuivuuskausia paetessa ja niistä toipuessa.” – sekä herättää toivoa globaalista kansanliikkeestä, joka heittää kapuloita kapitalismin rattaisiin. Naomi Kleinin kirjan sisarteos, This Changes Everything -dokumentti Lens Politica -festivaaleilla. Kirjassaan Klein kartoittaa
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa