Kreikan parlamentin entinen puhemies kertoo, miksi maan velka on laiton. Teksti Fanny Malinen Kuva Lissu Lehtimaja ”Kreikkalaiset ovat joutuneet sokkiterapian kohteiksi moneen kertaan. Viimeisin sokki oli, kun talouskurin lopettamiseksi valittu hallitus allekirjoitti entisiä pahemman sopimuksen ja järjesti yhtäkkiset uusintavaalit, jotka tähtäsivät kurituspolitiikan vastustajien poistamiseen puolueesta”, Zoe Konstantopoulou lataa. Hän tietää, mistä puhuu. Konstantopoulou valittiin Syrizan kansanedustajaksi vuonna 2012 ja viime tammikuun vaalien jälkeen parlamentin puhemieheksi. Asema antoi Konstantopouloukselle mahdollisuuden seurata läheltä pääministeri Alexis Tsiprasin kesäistä takinkääntöä, jonka hän nyt ymmärtää olleen suunniteltu temppu eikä suinkaan taipumista paineen alla. ”Tsipras yritti peitellä, että oli jo hyväksynyt sopimuksen. Hän oli paljastanut velkojille,
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Saana Lavaste ohjaa Lahden kaupunginteatteriin Fassbinderin maahanmuuttajaelokuvan. KuvaTuomas Rantanen Pelko jäytää sielua on saksalaisen Rainer Werner Fassbinderin käsikirjoittama, ohjaama, lavastama ja tuottama elokuva, joka valmistui vuonna 1973. Siinä leskeksi jäänyt kuusikymppinen siivooja Emmi ja noin 35-vuotias marokkolainen siirtotyöläinen Ali solmivat rakkaussuhteen Emmin ennakkoluuloisten lähisukulaisten ja muun ympäristön kauhuksi. Elokuva on melodramaattinen ja asetelmallinen mutta samalla herkkä ja provosoiva. ”Se on järjettömän ajankohtainen, todella tarkka yhteiskunnallinen analyysi Saksan 70-luvun tilanteesta, missä maahanmuutto laajassa mittakaavassa alkoi tunkeutua tavallisten ihmisten alueille. Se herätti samalla tavalla pelkoa ja ahdistusta kuin meillä nyt turvapaikanhakijoiden kohdalla”, huudahtaa teatteriohjaaja Saana Lavaste. Lavaste tietää, mistä puhuu, sillä hän on paraikaa ohjaamassa Fassbinderin
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Pelastaako suomalaiskeksintö maailman? Testissä uusi innovaatioproteiini. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo ”Tämä maistuu keittolihalle”, on seuralaiseni ensimmäinen toteamus uudesta suomalaisesta Gold&Green -proteiinivalmisteesta. Annos on opiskelijaravintola Kipsarin kylmä nuudelisalaatti, jossa Gold&Green nude -proteiini on keittiössä marinoitu, mutta ei paistettu. Saimme kassalta mainoslappusen, jossa kerrotaan tuotteen olevan ekologinen ja aminohappokoostumukseltaan täydellinen, mutta lappunen ei kerro, mitä tuote varsinaisesti on. Ensimmäinen ajatukseni mausta on, että ruskeiden mehevien palasten täytyy olla lihaa, vaikka tiedän proteiinin olevan kaurapohjainen. En maista kauraa lainkaan. Kolmas maistaja toteaa pitkällisen pureskelun päätteeksi palojen olevan ”sisältä hieman kauran makuisia, mutta ei pahoja”. Gold&Greenin kaura-papuproteiini on puoli vuotta sitten käyntiin
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Miten pitäisi suhtautua siihen, että jalkapallojoukkue uhkailee muusikkoa, joka pitää joukkueen pelipaitaa musiikkivideolla? Entäpä onko sillä mitään väliä, että yksi pelipaidan mainoksista on muutettu vastamainokseksi? […]
Nuorena kuollut Timo K. Mukka (1944–1973) kirjoitti pellolaisesta kokemusmaailmastaan npousevaa runollista proosaa. Hänen toinen teoksensa Tabu (1965) kertoo tarinan isänsä menettäneestä 13-vuortiaasta Milkasta, jonka saattaa raskaaksi hänen äitinsä miesystävä, merkitsevästi Kristus-Perkele nimeltään. Kristian Smeds on tuonut Tabun Kansallisteatterin lavalle näennäisen tunnistamattomassa muodossa. Esitys alkaa ja päättyy pitkiin, täysin pimeisiin jaksoihin, joita säestää harras, sähköisesti suodatettu […]
Heini Junkkaalan ja Mirja Sarkolan ohjaama näytelmässä Olipa kerrran minä käsitelee narsisimia ja sen näkökulma on aihetta mukaillen vahvasti minäkeskeinen.Näytelmän moniportaisen rakenteen perustasolla Minna Haapkylän esittämä näytelmän kirjoittajan minähahmo keskustelee ystävänsä (Katja Küttner) kanssa itsestään ja käynnissä olevasta näytelmästään. Puhutelluksi tulee myös tavan takaa puhkotun neljännen seinän takan oleva yleisö. Näytelmän muilla tasoilla esitetään kohtauksia, […]
Omankädenoikeutta jakavat katupartiot ovat nostaneet päitään pitkin Suomea. Porukoiden yhteismitallisuudenpuute on tuottanut hieman ongelmia – tähän saakka. […]
Liki 80-vuotias Woody Allen jatkaa itse viitoittamallaan tiellä. Hän on ohjannut jälleen yhden mustan tragikomedian, jossa keski-ikäinen mies kärsii eksistentiaalisesta ahdistuksesta. Elokuvan tarinassa elämänhalunsa menettänyt Abe Lucas (Joaquin Phoenix) saapuu USA:n itärannikon pikkukaupungin yliopistoon opettamaan filosofiaa. Persoonallinen ja epäsovinnainen Lucas inspiroi oppilaitaan ja herättää paikkakunnan pienissä akateemisissa piireissä kuhinaa. Henkistä siipirikkoa eivät silti saa nostettua kyynisyyden alhosta […]
Asan Leijonaa mä metsästän (2005), Terveisiä kaaoksesta (2006) & Loppuasukas (2008) -levyt muodostavat kolmikon, joka epäilemättä muistetaan pitkään. Asa vakiinnutti asemansa Suomi-rap-skenen eturivissä. Love Recordsin julkaisemien vanhojen biisien palasien eli sämplejen päälle rakennettu Love-levy sementoi Asan asemaa vuosituhannen taitteen merkittävimpien kotimaisten muusikoiden joukossa. Levyn syntyprosessi on kuin aikamme kuva: kymmenen vuotta kestäneen projektin aikana Asa ja tuottajat rehkivät urakalla saadakseen julkaisuoikeudet sämpleilleen. […]
Maailmanloppu on flirttaillut onnistuneesti tyylien kanssa ja seikkaillut jossain post-punkin ja hardcoren välimaastossa. Uudella ep:llä painotus on post-punkissa. Levy on täysin analoginen, muttei kuulosta siltä. Kelanauhalta suoraan vinyylimasterille mätetty teos omaa tuotantotavastaan huolimatta kylmän klangin, joka tukee Maailmanlopun musiikillista näkemystä kuin nyrkki silmää. Neljästä biisistä aloitusraita Täältä tulee sota on kenties suoraviivaisinta poppis-post-punkkia, jota ep:llä […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
