Miten te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.

Mainos Hesarin Kuukausiliitteessä lietsoi raivon. Uudessa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä oli useampikin mainio artikkeli, mutta huomioni varasti yksi mainos. Tarkemmin sanottuna Nokian Renkaiden mainos. Jotenkin sattui hyvään kohtaan. Nokian Renkaathan on ollut otsikoissa viime aikoina epäiltynä vähintäänkin arveluttavista toimista. Firma on vuosien ajan toimittanut rengastesteihin rakenteeltaan ja materiaaleiltaan parempia kumeja kuin mitä on myyty kuluttajille testivoittaja-kiekkoina. […]

Lue lisää… from Miten te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.

Indigo

Indigoa voinee hyvällä syyllä sanoa metallinhohtoiseksi oopperaksi, ovathan sen säveltäneet Apocalyptikasta tunnetut Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen. Mutta vaikka Indigossa onkin metallinen sointi, noudattaa se silti parhaita oopperataiteen traditioita. Teos sisältää niin johtoaiheita, kuin lyyrisiä aarioita ja kauniita duettoja, voimallisia kuorokohtauksia ja tanssiakaan unohtamatta. Haastattelussa säveltäjät kehaisevatkin häpeilemättä tehneensä kauneimman oopperan sitten Turandotin. Heviasenne näkyy […]

Lue lisää… from Indigo

Kulttuurianalyysi: nukkeja, tyttönaisia, tyttökirjoja, prinsessoja ja Star Warsin Rey

  Tyttökirjoja sadalta vuodelta Tutustuin Myry Voipion väitöskirjaan Emansipaation ja ohjailun ristivedossa : suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1889-2011. Tyttökirjallisuus on kautta aikamatkan sekä normeihin sopeutuvaa että rajoja ylittävää ja normeja haastavaa: ”Teoksissa pyritään kasvattamaan tyttöjä, fiktiivisiä ja lukijoita, tiettyihin rooleihin, mutta tarjotaan heille samalla vaihtoehtoisia rooleja ja malleja”, Voipio kiteyttää. 1800-1900 –lukujen vaihteen kirjallisuudessa näkyy kansallisen […]

Lue lisää… from Kulttuurianalyysi: nukkeja, tyttönaisia, tyttökirjoja, prinsessoja ja Star Warsin Rey

”Et ole hyvä vaan olet huono yleisö”

Näyttökuva 2016-03-04 kello 16.04.25

Näyttämöllä näkyy läpinäkyvillä suojamuoveilla peiteltyjä huonekaluja ja muita kapineita. Yhden peitteen alta erottuvat penkillä vierekkäin istuvien miehen ja naisen liikkumattomat hahmot, joiden silmät on peitetty liinoilla. Varmuudella ei heti voi sanoa onko kyse elävistä ihmisistä vai mallinukeista.   Esityksen keskushahmo (Valtteri Raekallio) julistaa kiihkeän syyttävään sävyyn Eero Santasen runotekstiä, jossa kyseenalaistetaan katsojat ja esitystilanteen yhteinen […]

Lue lisää… from ”Et ole hyvä vaan olet huono yleisö”

Älkää, älkää, en minä mitään pahaa

Tuntematon_sotilas_2098_kuva_Aki_Loponen

Jos Tuntematon sotilas joskus kannattaa nähdä, niin nyt kannattaa. Kajaanin kaupunginteatterin Tuntematon sotilas on upea, koskettava ja paikoin lyyrinenkin tulkinta Linnan romaanista. Juha Luukkosen ohjaus ja dramatisointi on väkevän pasifistinen. Kajaanin kaupunginteatterin ja Projektori-ryhmän yhteistuotanto perustuu Linnan Sotaromaaniin, siihen sensuroimattomaan Tuntemattomaan sotilaaseen. Linnan Sotaromaani julkaistiin vuonna 2000 ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksesta aikoinaan poistettuja, Suomen ylintä […]

Lue lisää… from Älkää, älkää, en minä mitään pahaa

Siirtymiä

Kim Somervuoren näyttelyissä taide leviää usein yksittäisten teosten ulkopuolelle. Näin tapahtuu myös Hämeenlinnan taidemuseossa, jossa hän muun muassa maalasi yhden huoneen seinät täyteen. Huoneen kuvastoon kuuluu muun muassa hänen lapsensa neljävuotiaana piirtämiä tatuointiluonnoksia toisinnettuna suureen kokoon. Pienempänä nuo samat kuvat löytyvät taiteilijan käsivarresta, johon ne taltioi tatuointeja tekevä veli. ”Pyrin aina tekemään näyttelyistäni jotain sellaista, mikä […]

Lue lisää… from Siirtymiä

Fasismin juuret ja versot

Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasisti­aktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailman­sodan

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Fasismin juuret ja versot

Garage-pappojen kirkas tulevaisuus

The Duplo! palasi treenikämpälle alkuperäisellä kokoonpanolla, ja taas oli vuosi 1999. Teksti Johanna Siik Ensimmäinen ajatus I’m a Man -biisin remasteroitua versiota kuunnellessa on, kuinka tuoreelta se kuulostaa. Janne Lehtisen kasi­raiturilla vuosina 1997–98 Lepakossa nauhoittamat kappaleet ovat ajattomia garagerock-rykäisyjä, joita muusikonalut tekevät aikakaudesta riippumatta. Ne on koottu toukokuussa julkaistavalle kokoelmalle. ”Kun tänään pistin meidän musan soimaan, niin kyllä siinä lensi perseelleen, että vittu miten hyvän kuulosta!” The Duplo!:n kitaristi-laulaja Aleksi Pahkala tiivistää. Ja onhan esimerkiksi juuri I’m a Man lajissaan hyvä garagepunk-biisi, oikeaoppisesti kaksi minuuttia pitkä ja sanoituksiltaan varsin 2010-lukulainen. Julkaisuvuonnaan se voitti Radio Mafian Räkärodeo-ohjelman yleisö­äänestyksen, mutta muuten kolmen

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Garage-pappojen kirkas tulevaisuus

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan