Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Solja Järvenpää Lukuaika: 10 minuuttia
Journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Tätä painotetaan journalistin ohjeissa, joita Suomessa säätelee Julkisen sanan neuvosto. Joskus journalisteja painostetaan uhkailemalla seurauksilla. Joskus toimittaja kokee, ettei jostain asiasta saa kirjoittaa. Journalisti-lehti tutki toimittajien kohtaamaa painostusta kysymällä aiheesta päätoimittajilta keväällä 2017. Tulosten perusteella noin puolet toimittajista oli kokenut jonkinlaista painostusta. Yleisintä oli tiedonhankinnan hankaloittaminen ja vaatimus tekstin muokkaamisesta esitarkastuksessa. Uhkailua henkilökohtaisilla, ammatillisilla tai taloudellisilla seurauksilla tai epäasiallista kielenkäyttöä viestintävälineissä oli kohdannut noin joka neljäs vastaajista. Fyysistä painostusta, esimerkiksi seuraamista, tarkkailua tai paikalta poistamista raportoi kohdanneensa vastaajista noin joka kymmenes. Suora painostus on helppo havaita. Käytännössä vaikutusyritysten torjuminen vaatii usein taloudellisia, ajallisia
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Aina aika ajoin törmään mielipiteisiin, että meidän vastamainokset ovat hieman radikaaleja ja esittävät maailman mustavalkoisena. Yksittäinen vastamainos ei tietenkään koskaan voi kertoa koko totuutta yhtään mistään, mutta kyllä se voi aika paljon sanoa. Ja vaikka teokset ovat sikäli valheellisia, että ne eivät oikeasti ole mainoksia ja mainostajat eivät koskaan sitä sanoisi, mitä me sanomme, niin […]
Kirjoittanut: Iida Simes Kuvat: Euroopan ulkosuhdehallinto Lukuaika: 6 minuuttia
Vuoden 2017 keväällä Perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen perustaja Timo Soini väistyi puolueen johdosta omasta tahdostaan, eikä asettunut enää ehdolle puheenjohtajaksi. Puheenjohtajiston vaalit pidettiin puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.6.2017. Kaikki toimittajat eivät päässeet seuraamaan kokousta. Puolueen äänitorvi Matti Putkonen eväsi Voiman toimittajan Kalle Erkkilän osallistumisen puoluekokoukseen. Myös toimittaja Kaarina Hazardin media-akkreditointi hylättiin. Lännen median, erityisesti Aamulehden, toimittaja Lauri Nurmi oli paikalla ja kirjoitti puolueen kokouksesta paljastavia raportteja ja poliittisesta kähminnästä kirjan, Perussuomalaisten hajoamisen historian (Into 2017). Ennen puoluekokousta monet olivat luulleet puheenjohtajan nuijan menevän Soinin perintöprinssille, Sampo Terholle. Hän oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Soini oli puheillaan jopa testamentannut
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Fasististen Lapuan liikkeen ja IKL:n perintöä jatkamaan perustettava puolue ponnistaa Perussuomalaisten helmoista. Tuliko tämä yllätyksenä ja onko tällä väliä? Vuosina 1929–1932 toiminut Lapuan liike muistetaan poliittisesta väkivallasta ja terrorista. Niin sanotun Lapuan lain nimissä tehtiin jopa poliittisia murhia ja liike yritti aseellista vallankumousta vuonna 1932. Mäntsälän kapina kuitenkin kuivui kokoon ja Lapuan liike kiellettiinkin vuonna […]
Tove Zaida Bergroth Zaida Bergrothin ohjaama Tove sijoittuu 1940–50-luvuille keskittyen taiteilija Tove Janssonin (Alma Pöysti) ihmissuhteisiin, taiteen tekemiseen sekä oman taustan, odotusten ja unelmien ristiriitojen pohtimiseen. Janssonin uran aikajanalla Tove osuu aikaan ennen Muumi-kirjojen menestystä. Elämäniloa pursuava Tove piirtää Janssonista rohkean, anteeksipyytelemättömän ja ajoittain hyväksyntääkin kaipaavan kuvan. Elokuva kertoo Janssonista niin inhimillisesti, että katsoja löytää hänestä […]
Kirjoittanut: Teemu Matinpuro Kuvat: Pekka Turunen Lukuaika: 3 minuuttia
Valokuvaaja Pekka Turunen on kuvannut toistakymmentä vuotta kylmän sodan varustautumiskilpailun rapistuvia jäänteitä Itämeren maissa. Neuvostoimperiumin sotilasmahdin 1900-luvun jäljet alkavat haalistua Baltian maissa ja itse Venäjälläkin. Poistuttuaan miehitysjoukot jättivät jälkeensä valtavan tukikohtien saariston. Vasta itsenäistyneillä valtioilla ei ollut mahdollisuutta ottaa näitä lukemattomia alueita hallintaansa, joten ne jäivät oman onnensa nojaan. Siitä, missä kunnossa alueet olivat sotilaiden poistuttua, on ristiriitaista tietoa, eikä alueita tiettävästi dokumentoitu tuossa vaiheessa. Miehittäjillä oli tuskin kiinnostusta loppusiivoukseen, joten alueiden maaperä lienee myrkkyjä täynnä. Mutta aiheuttivatko niin sanotut termiitit lopullisen tuhon tyhjilleen ja vartioimatta jääneille tukikohdille? Itsenäistyneiden Baltian maiden asukkaat kun päättivät hyödyntää omiin tarpeisiinsa kaiken käyttökelpoisen tai
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Christine and the Queens La vita nuova Because Music (2020) Christine and the Queensin helmikuun lopussa ilmestynyt EP La vita nuova julkaistiin juuri oikeaan aikaan. Levyn ensimmäinen kappale, People, I’ve been sad on toiminut vertaistukena monen korona-ajan arjessa liki 18 miljoonan striimauskertansa perusteella. La vita nuova ja sen kyljessä julkaistu samanniminen lyhytelokuva eivät kuitenkaan […]
Mielenterveys ja työkyky ovat olleet viime vuosina usein sarjakuvataiteilijoiden kiinnostuksen kohteena. Näiden albumien tarinat perustuvat joko taiteilijoiden omiin tai muiden heille kertomiinsa kokemuksiin: Viivi Rintanen käyttää Sarjakuvaterapiaa-albumissaan (Suuri Kurpitsa) sanoja ”hulluus” ja ”sekaisin” haltuunottavalla ylpeydellä. Rintasen oma tarina kertoo, millaisten prosessien kautta syntyy itseluottamus näyttää läheisilleen, ja sarjakuvan kautta tuntemattomillekin lukijoille, myös aiemmin häpeämänsä ja […]
Vuosi 2020 toi Häiriköillekin pitkän lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin järjestämään vuoden aikana viisi näyttelyä, joista kolme rakentui Häiriköiden oman tuotannon varaan ja kahdessa näyttelyssä toimin kuraattorina sekä taiteilijana. Mutta edetkäämme kronologisesti. Tämän viheliäisen pandemian riivaama vuosi alkoi enteellisesti helmikuussa ilmestyneellä Voi terve -vastamainoksella, joka käsitteli uskomushoitoja ja terveysjournalismia. Uskomushoidot ja lääketieteen vastainen (normaalin […]
Kirjoittanut: Matti Ikonen Kuvat: Kamilla Billiers Lukuaika: 12 minuuttia
Peltomaisemat levittäytyvät laakeana laaksona Pielisen pohjoispuolella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Maisemaa hallitsee muutama iso navetta ja tilakeskus sekä hoidetut pellot. Joenpenkalla ja metsänreunassa tarkka havainnoija huomaa lumisessa maisemassa lammasaidat. Tehokkaasti hoidettujen peltojen rinnalla on muutama hakamaa ja perinteinen laidun. Täällä toimii myös maatalousyrittäjä, jonka kaukaisimmille laitumille tulee matkaa sata kilometriä etelään tai pohjoiseen. Maatalouden tehostumisen ja metsätalouden myötä entisistä hakamaista ja laitumista on hyvin pieni osa jäljellä ja käytössä. Perinnebiotoopit ovat vanhojen luonnontilaisten metsien jälkeen toiseksi tärkein uhanalaisen lajiston elinympäristötyyppi Suomessa. Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2017 neljästäkymmenestä perinnebiotoopistamme 38 koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi ja kaksi erittäin uhanalaiseksi. Perinnebiotoopit ovat säilyttäneet lajistoa joka
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
