Kategoria: Kolumni

Fossiilikapitalismin synty

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

saamme Päivittäin uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista. Samalla tiedämme vähän siitä, kuinka ajauduimme ilmaston lämpenemisen kaltaiseen sekasotkuun. Historioitsija Andreas Malm tarjoaa kirjassaan ­Fossil Capital kiinnostavan näkökulman ilmastonmuutoksen syntysijoille. Ne löytyvät 1800-luvun alun englantilaisesta puuvillateollisuudesta, jossa kivihiiltä hyödyntävä höyry­voima valjastettiin teolliseen käyttöön. Taloushistoria korostaa höyryvoiman ylivoimaisuutta verrattuna varhaisteollisuuden vesivoimaan. ”Kun ­James Watt höyrykoneen keksi, ei maailma ollut entisensä.” Vesi­voima oli kuitenkin hyvin kilpailukykyistä. Se oli vuosikymmeniä höyryvoimaa edullisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Lisäksi käyttämättömiä vesivaroja oli runsaasti tarjolla. Miksi siis siirryttiin höyryvoimaan? Vesivoimateollisuus oli rakennettava sinne, missä virtasi, eli syrjäisten koskien varsille. Patruunat hallitsivat syrjäisiä tehdasyhteisöjä feodaaliherran tavoin. Yhteisöt vaativat kuitenkin tukuittain rahaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fossiilikapitalismin synty

Arvovalintoja pelon ja journalismin välillä

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 5 minuuttia

Pelolla on paljon valtaa; sen varjolla ne kenellä on valta hallitsevat niitä kenellä ei ole samanlaista valtaa, jos on valtaa ollenkaan. Suomalaisessa sananvapauteen nojaavassa journalismissa ei pitäisi olla työympäristöä, jossa hallitaan pelolla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Arvovalintoja pelon ja journalismin välillä

Kellot soivat sinulle

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

Lokakuussa SDP hehkutti, että puolueeseen liittyi ”maailmankuulu lelusalakuljettaja” Rami Adham, jonka toimintaa Erkki Tuomioja kehui ”esimerkilliseksi”. Pian tuotiin esille, että Adham kannattaa al-Qaidaa ja etnistä puhdistusta Syyriassa. SDP:n Helsingin toiminnanjohtajan mukaan Adham oli oletusarvoisesti luotettava, koska suuret mediatalot ovat tehneet hänestä juttuja ja käyttäneet häntä asiantuntijana. Selitys on yhtä oireellinen kuin murheellinenkin. Adhamin näkemykset eivät olleet salaisuus, mutta media kruunasi hänet silti sädekehällä. Tämä ei ole poikkeuksellista: valtavirtatiedotusvälineet eivät heijasta maailmaa, vaan vallanpitäjien maailmankuvaa. Nyt Assadin hallitus ja Venäjä ovat Yhdysvaltojen virallisia vihollisia, mutta hallitusta vastustavien kapinallisten jihadismi ja julmuudet eivät käy kaupaksi länsimaissa. Tähän auttavat näennäisen epäpoliittiset tarinat (aivan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kellot soivat sinulle

Ministeriön linja

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

Niin valtiovarainministeriön (VM) kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin (TEM) johtavat virkamiehet ovat esittäneet viime kuukausina kovia talouspoliittisia vaatimuksia. VM:n valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Martti Hetemäki vaati heti kesälomien jälkeen suomalaisia hyväksymään palkkaerojen kasvun. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson toisti syyskuun alussa samat linjaukset ja vaati matalapalkkaisempien töiden lisäämistä. Puoluetaustaltaan molemmat ovat kokoomuslaisia. Kumpikin ulostuloista on poliittinen. Niiden taustalla vaikuttavat uusklassisen taloustieteen ja uusliberaalin politiikan tulkinnat. Ajatuksen palkkaerojen talouden ”dynaamisuutta” lisäävästä vaikutuksesta voi lukea esimerkiksi taloustieteilijä Milton Friedmanin teoksesta Capitalism and Freedom (1962). Nykyisin kaikki länsimaiset oikeistopoliitikot tarjoavat samaa lääkettä talouden ongelmien korjaamiseksi. Kyse on siis ideologisesta valinnasta. Johtavien virkamiesten esityksissä ei ole mitään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ministeriön linja

Onnea on… rauha

Kirjoittanut: iida Simes Lukuaika: 2 minuuttia

Kumpi on parempi versio Solariksesta: Tarkovskin (1972) vai Soderberghin (2002)? Tämä piti selvittää juurta jaksain. Oli vuoden 2003 kevät. Journalisti ja kirjailija Anna Politkovskaja oli juuri saapunut Helsinkiin. Luulisi, että meillä olisi ollut kuumempia keskustelunaiheita matkalla lehdistötilaisuuksiin, kirjakauppoihin ja yliopistolle. Tarkovski voitti. Meistä Soderberghin tekele oli vain Tarkovskia plagioiva eikä Stanislav Lemin kirjaa tulkitseva. Siirryimme Kaukasukseen. ”Tšetšenian kansanäänestyksessä huijattiin”, kertoi Politkovskaja. ”Minuakin pyydettiin äänestämään. Vaikka sanoin, ettei minulla ole äänioikeutta, silti tarjottiin äänestys­lippua. Ja äänestäjät olivat joka paikassa samat. Heitä kuljetettiin paikasta toiseen.” Enemmistö päätti Tšetšenian olevan osa Venäjän federaatiota, ja perustuslakia rakennettiin sen mukaisesti. Politkovskaja oli tyrmistynyt Tšetšenian sodista.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Onnea on… rauha

Kokakolonisoitu alitajuntamme

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

Dokumentissa Tokyo-Ga ohjaaja Wim Wenders seuraa legendaarisen elokuvantekijän Yasujirō Ozun jalan­jälkiä. Samalla hän kuvaa Japanissa kuriositeetteina kohtaa­miaan asioita. Yksi löydöistä on Tokion Disneyland, minne Wendersin kuvausryhmä suuntaa, kunnes hän pysäyttää auton kesken matkan. Wenders tosin toteaa, että Yhdysvalloilta ei pääse pakoon vain välttämällä huvi­puistoa, koska Amerikka on kokakolonisoinut alitajuntamme. Suomessa varoitellaan Venäjän infosodan – joka aiem­min tunnettiin nimellä propaganda – pirullisesta menestyksestä. Se on sikäli omituista, että täällä Vladimir ­Putinia hehkuttaa ja Venäjän valheita toistelee vain muutama hassu hahmo, joille nauretaan. Sen sijaan Yhdysvaltojen hallituksen näkökulman omaksuminen ja presidenttien ihannoiminen on normaalia. Silloinkin kun Yhdysvaltojen rikoksia arvostellaan, ne usein esitetään

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kokakolonisoitu alitajuntamme

Jumalalle kiitos nykykirjallisuudesta

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

Luin kesällä maailmankirjallisuuden klassikoita ja järkytyin niiden kehnosta tasosta. Aloitan tyrmistykseni perkaamisen Fjodor Dostojevskin tiiliskivestä Rikos ja rangaistus. Olen lukenut useita käsikirjoitusoppaita ja istunut kirjoituskursseilla. Tietäväisemmät ovat opettaneet minulle, että hyvässä tarinassa on sympaattinen päähenkilö, jonka puolesta lukija jännittää sydän pamppaillen. Mietitäänpä Raskolnikovia. Tyyppi makoilee hikisenä punkassaan ja suunnittelee viattoman mummon murhaa. Motiivi: olen katkera maailmalle, koska olen persaukinen jätettyäni lakiopinnot kesken. Voi nyyh. Hommaa jätkä duuni ja lopeta valittaminen. Raskolnikov ei ole samaistuttava vaan säälittävä hahmo. Editorin olisi pitänyt vetää henkselit kässärin päälle ja sanoa Dostojevskille, että ”et sä hei viitsis kirjoittaa tästä tyypistä vähän sympaattisemman. Keksi sille jokin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jumalalle kiitos nykykirjallisuudesta

Lakifetissin pauloissa

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

  Elokuussa poliisi iski Musta Kallio -tapahtuman aloituskonserttiin sähkösokeilla ja kyynelkaasulla. Uhriksi joutuivat järjestäjien lisäksi myös sivulliset. Taustalla oli se, että konsertilla ei ollut lupaa, siitä tuli melua eivätkä järjestäjät totelleet käskyä sen lopettamisesta heti. Monet hyväksyvät poliisin väkivallan oletusarvoisesti, koska sen tavoitteeksi ajatellaan vain lakien ylläpitäminen. Tällaista perustelua voisi naiivisti arvostella oikeudenmukaisuuden alistamisesta lain kirjaimelle. Kyse on kuitenkin ennemmin lakifetisismistä, jossa hehkutetaan lain rikkumattomuuden kuvitelmaa, ei todellisuutta. Selitystä lain ehdottomasta noudattamisesta ei oteta vakavasti, se on eräänlaista leikkiä, joka sopii vain tiettyihin tilanteisiin. Laillisuuden fantasialla peitellään sitä, että lain valvonta perustuu enemmän valtasuhteisiin ja sosiaalisiin normeihin kuin siihen, mitä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Lakifetissin pauloissa

Taloustieteellisistä keskustelutavoista

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

Kuten kaikilla tieteenaloilla myös taloustieteessä keskustelu voi välillä käydä kuumana. Kiihkeässä keskustelussa ei sinällään ole mitään vikaa. Joskus kuitenkin taloustieteestä on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua. Tieteessä on perinteisesti kaksi lähestymistapaa. Yksi lähestymistapa on verrata havaintoja teoriaan. Tämä on hyvin tuttu käytäntö monilla luonnontieteellisissä aloilla. Esimerkiksi fyysikot vertaavat CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytyksistä saatuja tietoja teorioihin. Tämän perusteella sitten tuetaan tai hylätään vallitsevia teorioita ja kehitellään kokonaan uusia teorioita. Toinen lähestymistapa on kehitellä teorioita oman fantasiamaailman sisällä. Tällöin ei ole olennaista verrata havaintoja teoriaan, koska voidaan väittää, että historialliset säännönmukaisuudet eivät välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta tai että teoriat käsittelevät sellaisia mekanismeja ja prosesseja,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taloustieteellisistä keskustelutavoista

Tuuli kääntyy

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

Toukokuussa Israelin entinen pääministeri Ehud Barak varoitti, että maahan on ”tarttunut fasismin siemenet”. Arvion kirvoitti se, että puolustusministeriksi nimitettiin Avigdor Lieberman, jonka mukaan ”epälojaalien” palestiinalaisten kansalaisten päät pitää hakata irti kirveellä, Isis-tyyliin. Barak jyrisi, että ”maailmassa ei ole jäljellä ketään vakavasti otettavia johtajia, jotka uskoisivat Israelin hallitukseen”. Kuinka ollakaan, pian tämän jälkeen Suomen ulkoministeri Timo Soini vieraili Israelissa, kehui keskusteluja pääministeri Netanjahun kanssa ja vakuutti, että maiden välillä ei ole ongelmia. Soini myös sanoi vastustavansa toimintaa Israelin boikotoimiseksi. On omaleimaista, että ulkoministeri vakuuttelee vieraan valtion johdolle vastustavansa kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyötä. Mutta se kertoo myös boikottiliikkeen menestyksestä. Isot yritykset kuten Orange, SodaStream

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tuuli kääntyy

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta