Perustulokokeilu puolivälissä

TURUN YLIOPISTON tutkijatohtori Mona Mannevuo kirjoitti Politiikasta-lehden lokakuussa julkaistussa artikkelissaan käynnissä olevan perustulokokeilun eettisistä ja poliittisista haasteista. Mannevuo kysyi tekstissään, ”onko valtion tilaama yhteiskunnallinen, päätöksentekoa tukeva tutkimus millään mittarilla objektiivista”. Kysymys on poleeminen, sillä Juha Sipilän hallituksen lanseeraamaa ”kokeilukulttuuria” on perusteltu juuri sillä, että jatkossa politiikkatoimenpiteet voisivat yhä enemmän tukeutua näyttöön perustuvaan tietoon.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Perustulokokeilu puolivälissä

Vaihtoehto pappapoliitikoille

YLE UUTISOI syyskuussa turvallisuusprofessoreiden Jari Rantapelkosen ja Jarno Limnéllin kirjoittamasta kirjasta Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. Otsikko oli ”Yllättävä tutkimustulos: nuorten arviot tulevaisuudesta synkkiä”. Ihan tosissaanko jengi kuvittelee, että koko elämänsä ilmastonmuutoksen ja leikkauspolitiikan varjossa elänyt sukupolvi näkisi tulevaisuuden ruusuisena? Samalla otsikko toimi muistutuksena, kuinka erilaiselta maailma saattaa näyttää saman yhteiskunnan eri asemissa olevista ­jäsenistä.
Kuten professorit artikkelin haastattelussa totesivat, eri nuoret pitävät uhkina eri asioita. Aivan varmasti on paljon nuoria, jotka artikkelin sanoin ”ratsastavat löysin rantein digitalisaation ja kansainvälisyyden aallonharjalla” eivätkä pelkää tulevaisuutta samaan tapaan kuin vaikkapa minä ja kaveripiirini. Selvää on, että tulevaisuuteen suht

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vaihtoehto pappapoliitikoille

Kuka luopuisi vallastaan?

KUN DONALD TRUMP nousi ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksen marmoriseen puhujanpönttöön New Yorkissa tiistaina 19. syyskuuta, istuivat yleisön joukossa muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britan­nian pääministeri Theresa May.
Trumpille oli annettu puheaikaa 15 minuuttia, hän käytti 41.
”Asetan aina USA:n etusijalle, aivan kuten teidän muidenkin tulee asettaa omat kansanne etusijalle. Kaik­kien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa. Kansallisvaltio on edelleen paras keino ihmisten elämän parantamiseen”, Trump sanoi.
YK sai puheessa Yhdysvaltain presidentiltä vakavat nuhteet muun muas­sa paisuneesta byrokratiasta ja huonosta johtamisesta. Puhetta kuvailtiin ensikommenteissa ”räjähtäväksi” ja ”kovaksi jyrinäksi” – mutta sittenkin aika moni taisi olla tällä kertaa Trumpin kanssa samaa mieltä.
Presidentti Sauli Niinistön mielestä puheessa oli ”kovia kohtia”, mutta kokonaisuutena Yhdysvaltojen ajama YK:n uudistaminen on Suomen edun mukaista. Ulkoministeri Timo Soini kommentoi puhetta plokissaan otsikolla ”Trump puhui hyvin YK:ssa”: ”YK:n budjetti ja henkilökunta on kasvaneet huomattavasti vuodesta 2000 lähtien. Tuloksia ei ole saatu samassa suhteessa. Kyllä totuuden saa sanoa.”
Uudistamista on kovasti yritetty. YK:n reformialoitteen on allekirjoittanut toistasataa jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Muutosta on vaadittu valtionjohtajien suulla jo vuosikymmeniä.
Entinen pääsihteeri Boutros Boutros Gali kirjoitti jo 14 vuotta sitten vetoomuksen: ”YK:ta on muutettava radikaalisti. Meidän on luotava kansainvälisten järjestöjen kolmas sukupolvi seuraamaan YK:ta – aivan kuten YK seurasi Kansainliittoa.”
Miksei uudistaminen onnistu?

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kuka luopuisi vallastaan?

Dosentit päivystävät

TOIMIESSAAN ulkoministerinä Alexander Stubb totesi lukevansa ”mieluummin virkamiesten raportteja kuin päivystävien dosenttien sepustuksia”. Pääministeri Juha Sipilä puolestaan kertoi tuskastuneensa ”kaiken maailman dosentteihin, jotka sanovat, mitä ei saa tehdä”.
”Vitsi päivystävästä dosentista on vanhempi kuin Sipilän ja Stubbin puheet. Sehän tulee toimittaja Loka Laitiselta, ja piikki oli kohdistettu myös toimittajiin, jotka olivat liian laiskoja etsimään uusia haastateltavia. Nettikeskusteluissa päivystävä dosentti -termi esiintyy aika usein yhteydessä, jossa kerrotaan, että ’Yle raahaa paikalle päivystävän dosentin’, eli se mediakritiikki on siinäkin mukana”, toteaa Antto Vihma, Itä-Suomen yliopiston dosentti ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Dosentit päivystävät

Ilon kautta!

ONHAN siinä sävyero, puhutaanko verosuunnittelusta vai veronkierrosta. Vapaus-, veljes- vai kansalaissodasta.
Politiikan puhe on täynnä arvoladattuja ilmaisuja. Pakkoruotsi, pakolaistulva, turvapaikanhakija, elintasopakolainen. Tasa-arvoinen tai aito avioliitto.
”Politiikassa usein kuultu toive ’puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä’ on absurdi. Poliittinen puhe rakentuu vahvasti abstraktioiden varaan, eikä oikeita nimiä asioille monestikaan ole. Nimeämistä ja uudelleennimeämistä tapahtuu jatkuvasti”, sanoo suomen kielen dosentti ja Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Vesa Heikkinen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ilon kautta!

Ei vittu kytät

1312. ACAB. Numero- ja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin ­tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa.
Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia, koska organisaationa vartioivat aseellisesti hallitsevan luokan etuja, toteuttavat pakko­palautuksia, eivät tutki nettihäirintää, antavat natsien partioida Helsingin kaduilla, kirjoittelevat rasistisia juttuja Facebookiin ja kyselevät papereita rodullistetuilta.
Ja sitten ne samat poliisit etsivät muistisairaita vanhuksia, pysäyttävät ihmisiä puukottavan terroristin kolmessa minuutissa edes tappamatta tätä, hakevat uhkaavat puolisot pois lapsia hakkaamasta ja poimivat liikenteestä vaaralliset kuskit pois.
Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Seuraavat poliisilaitokset perustettiin Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitokset vastasivat Kansallisarkiston mukaan lähinnä järjestyksenpidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta sekä ”irtolais- ja alkoholisti­asioista”.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ei vittu kytät

Demokratia on epäonnistunut

EUROOPPALAISEN konservatismin oppi-isä Joseph de Maistre esitti 1800-luvun alussa, ettei ideaali kansanvallasta toteudu koskaan, sillä todellinen valta on aina rajatulla ihmisjoukolla, eliitillä. Ranskan vallankumouksen lopun verisestä sekasorrosta järkyttynyt de Maistre kääntyi paitsi vallankumouksen ja demokratian, myös niiden taustalla vaikuttavan valistuksen katkeraksi vastustajaksi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Demokratia on epäonnistunut

Poliittista kesäteatteria

”Kiitos ilmoittautumisesta! Nähdään Jyväskylässä 10.–11.2017.” Perussuomalaisten nimissä lähetetty sähköposti saapui tiistaina 2. kesäkuuta, kun olin tehnyt akkreditointi-ilmoittautumisen puoluekokoukseen. Neljä päivää ennen kokousta perussuomalaisten ”työmies” Matti Putkonen kuitenkin eväsi pääsyni kokoukseen. ”Edellytämme, että edustamanne tiedotusväline on relevantti perussuomalaisten kannalta”, hän kirjoitti sähköpostissaan, jonka vastaanottajana oli myös toinen toimittaja. Putkonen ei suostunut perustelemaan, mitkä mediat ovat ”relevantteja”. Jyväskylän Paviljongin ovet eivät siis auenneet Voimalle. Voima ei ollut ainoa rannalle jätetty media. Hylkäyspäätöksen sai myös vapaa toimittaja Kaarina Hazard. ”Yritä tässä nyt sitten dialogia, työmies Putkonen. Näkyviin jätetyn viestinsaajaketjun mukaan meitä torjuttuja on kaikkiaan 13”, Hazard twiittasi 6. kesäkuuta. Putkonen vahvisti myöhemmin Keskisuomalainen-lehdelle,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Poliittista kesäteatteria

Takaisin horisontin tuolta puolen

Selkärangaton, hyödytön, eksynyt, egoistinen ja epäsuosittu Putin-apologisti, jonka asenteet ovat dino­sauruksilta; älylliseen konkurssiin joutunut naisten sortajien, homojen tappajien ja murhanhimoisten islamistien puolustaja, jonka suussa demokratia kuulostaa ydinaseelta. Tässä pieni otos siitä, miten Britannian valtavirran vasenta reunaa vartioivan Guardian-lehden kirjoittajat ovat määritelleet Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyniä. Oikeistotabloidien luonnehdinnat ovat olleet vähemmän ystävällisiä. Syynä on se, että Corbyn ajaa taloudellista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, jonka Britannian vallan­pitäjät toivoivat karkottaneensa ikuisiksi ajoiksi poliittisen horisontin tuolle puolen. Toisin kävi: Labour keräsi kesäkuun vaaleissa 40 prosenttia äänistä ja kansanedustajista. Nousu oli puolueen isoin sitten vuoden 1945, ja konservatiivit menetti enemmistön parlamentissa. Labour on nyt Euroopan suosituin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Takaisin horisontin tuolta puolen

Demokratian pokerinaama

Tampereen kuuma peruna viime talvena oli raitiotie. Kaupunginvaltuuston kokouksesta tuli jopa Helsingin valtuuston unohtumattoman kasvisruokadebatin veroinen sosiaalisen median hitti. Yksi tamperelaisvaltuutettu huolestui siitä, tekevätkö ihmiset itsemurhia hyppäämällä ratikan alle, ja toinen kyseli, näkyykö Kalevan ABC-huoltamo raitiotien jälkeen kartoissa. Erään mielestä ratikka on mahdoton väline, koska talvella se jumittuu ylämäessä lumihankeen ja ihmiset vaarantavat henkensä rämpiessään jalkakäytävälle turvaan. Omituisimmassa puheenvuorossa kerrottiin Wall Streetin härkäpatsaasta, jonka ”palleja koskettelemalla” voi ansaita onnettarelta miljardeja. Valtuuston puheenjohtajaksi nuori, 31-vuotias Sanna Marin (Sd.) näyttäytyi tässä kontekstissa jämäkkänä johtajana – raitiovaunua vastustaneet poliitikot tulivat tehneeksi Marinille palveluksen. Marinin uskomaton pokerinaama teki tästä some-tähden. Toukokuussa 2017 laki hallintarekisteristä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Demokratian pokerinaama

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan