fasismi

Fasismin juuret ja versot

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasisti­aktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailman­sodan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Fasismin juuret ja versot

Banaali pahuus, Hannah Arendt ja vaarallinen tottelevaisuus

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 2 minuuttia

Buenos Aires, 1960. Loppuunkulunut ja laiha Ricardo Klement matkustaa bussilla. Pois jäädessään Klementin viereen liimaantuu tuntematon mies, joka ulkona ottaa tästä rajusti kiinni. Klement yrittää kauhuissaan pyristellä irti. Turhaan. Päällekäynyt mies on nuorempi ja vahvempi. Hyökkääjä työntää koko kätensä Klementin suuhun. Tämä pakotetaan autoon, joka pian huristelee pois. Kaappaajat olivat Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentteja. Hanska työnnettiin suuhun, jottei mies ehtisi niellä syanidikapselia. Klement-peitenimen taakse kätkeytyi itse Pahuus. Uhri oli natsi-Saksan suurimpia tuhokoneita. Hän oli Adolf Eichmann, mies joka oli kuljettanut miljoonia ihmisiä polttouuneihin. Juutalaistaustainen historioitsija Hannah Arendt seurasi Eichmannin oikeudenkäyntiä – ja Arendtin johtopäätökset ravisuttavat maailmaa edelleen. TAITEESSA PAHUUS PUKEUTUU

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Banaali pahuus, Hannah Arendt ja vaarallinen tottelevaisuus

Antifasismin estetiikka

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 10 minuuttia

Teksti & kuvat Suvi Auvinen Globaalisti kärjistynyt pakolaistilanne on saanut niin rasistit kuin rasisminvastustajatkin liikkeelle historiallisen laajoissa rintamissa. Mikä on paras tapa viestiä suvaitsevaisuutta, vastustaa rasismia ja estää fasismin nousu Euroopassa uudelleen? Ovatko kaduilla vastakkain rasistit ja näiden vastustajat, mielenosoittajat ja poliisit vai eri strategioita käyttävät antirasistit? Helsingin Narinkkatori näyttää poliisiautonäyttelyltä. Parikymmentä autoa ja niiden välissä kiemurtelevat mellakkapoliisirivistöt saavat lauantaiset shoppailijat kiertämään kaukaa. Vaikka Hullut päivät ovat parin korttelin päässä, näyttää Narinkkatori todella hulluuden tyyssijalta. Kampin kauppakeskuksen edessä parinsadan pääosin mustiin pukeutuneen henkilön joukko rummuttaa, puhaltaa pilleihin ja metelöi kaikin mahdollisin tavoin. Tarkoitus on estää torin toisella laidalla pidettävän rasistisen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Antifasismin estetiikka

Katoavat ystävät

Kirjoittanut: Syksy Räsänen Lukuaika: 2 minuuttia

  George L. Mossen kirja Nazi Culture kertoo elämästä natsi-Saksassa aikalaistekstien kautta. Se loppuu kirjailija Erich Ebermayerin toukokuun 1933 päiväkirjamerkintään, jolle Mosse on antanut otsikoksi ”Katoavat ystävät”. Toisin kuin voisi arvata, kyse ei ole keskitysleireille viedyistä ihmisistä, vaan tutuista, jotka häviävät natsien aatteen syövereihin. ”Heidän kanssaan ei voi edes keskustella asioista, koska he uskovat. Eikä uskoa vastaan ole rationaalisia argumentteja.” Ebermayerin kuvaus tuntuu tutulta nyky-Suomessa. On surullista ja vaikeaa kohdata se, miten tuttavapiirissä omaksutaan rasistioikeiston ajatuksia. Niihin voi törmätä melkein missä tahansa, ja 30-luvulta vertaansa hakeva väkivaltapuhe on sosiaalisen median päivittäistä arkea. Rasistioikeisto on rakentanut oman suljetun viitekehyksensä, jota kansoittavat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Katoavat ystävät

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta