Maaseudun tulevaisuus voisi olla ilmastonmuutoksen ja luontokadon ajan jälleenrakentamisessa, mutta joillekin riidan lietsominen on liian hyödyllistä, kirjoittaa Vilppu Rantanen Keskiviikkokolumnissaan. […]
Artek ei löydä laatupuuta jakkaroihinsa, kun Suomen metsiä hakataan selluteollisuuden ehdoilla. Yritysten lisäksi häviäjiä ovat luonto ja metsänomistajat. Tehdään ajatuskoe: mitä jos hakkuut asetettaisiin kestävälle tasolle, kirjoittaa toimittaja Vilppu Rantanen Keskiviikkokolumnissaan. […]
Lue lisää… from Halpaa bulkkia ja kertakäyttöä. Sellukeskeisyys estää Suomen metsien järkevän käytön
Tähdet ovat nyt oikeassa asennossa luonnonmetsien hävittämiseksi. Metsähallitus ottaa siitä ilon irti. […]
Toimittaja istui kaksi päivää käräjäoikeudessa seuraamassa Aalistunturin aktivistien oikeudenkäyntiä. Salissa tuntui kuin syyttäjä ja Metsähallitus olisivat istuneet aivan eri oikeudenkäyntiä kuin syytetyt. Koomisiakin piirteitä saaneessa istunnossa päädyttiin rajoittamaan kokoontumisvapautta. […]
Kansainvälisellä sopimuspohjaisella järjestelmällä vaikuttaa olevan vaikeat ajat. Onnistuuko se vastaamaan nykymaailman monimutkaisiin oikeudellisiin tarpeisiin?
Martti Koskenniemi tarttuu kysymykseen. Hän näkee sen taustalla ajatuksen, että kansainväliselle oikeudelle olisi jokin yksittäinen tarve, eikä usko että sellaista on.
Ihmisillä on maailmassa erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita, joita kansainvälinen oikeus tukee joskus paremmin, joskus huonommin. Varsinkin vahvat toimijat voivat usein perustaa toimensa siihen, Koskenniemi muistuttaa.
”Tämä maailma on suureksi osaksi kansainvälisen oikeuden mahdollistama tai suorastaan tuottama – ja tämä maailmahan on ihan helvetin epäoikeudenmukainen.”
Koskenniemi on Suomen tunnetuin kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja alansa huippua koko maailmassa. Toisin kuin alansa tyypillinen edustaja, Koskenniemi ei ole ideologisesti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen tai ajatukseen siitä, että se olisi aina hyvän puolella.
”Kansainvälinen oikeus esimerkiksi mahdollistaa sen, että maailman resursseja jaetaan hyvin epätasa-arvoisesti”, hän sanoo.
Toisaalta paikoin kansainvälinen järjestelmä pyrkii hyvään – ja parhaimmillaan oikeus tukee tätä, hän lisää.
Ristiriitaiset lait ristiriitojen maailmassa.
Martti Koskenniemi tunnetaan alallaan sekä kriittisyydestään että perehtyneisyydestään oikeusjärjestelmän historiaan. Juuri häneltä suomalaiset usein kysyvät, kun haluavat ymmärtää kansainvälisen oikeuden kiemuroita.
Kiemuroita on viime vuosina riittänyt. Sotia syttyy ja rauhaa neuvotellaan. Kansainvälistä oikeutta huudetaan apuun. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta.
”Ajatus maailmanrauhasta ja kansainvälisestä yhteisöstä on tietysti vanha kuin mikä”, Koskenniemi sanoo. Suuri osa kansainvälisestä oikeudesta on kuitenkin aina käsitellyt aivan muita asioita kuin sotaa ja rauhaa: valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, nykyisin myös yksilöiden ja ihmisryhmien oikeuksia.
[…]
Yhdysvaltain sotaretki Venezuelaan osoittaa maan valmiuden hylätä normit ja säännöt oman etunsa nimissä. Suomalainen innostus maan jäänmurtajatilauksista voi vielä muuttua kiusalliseksi päänvaivaksi. […]
Helsingin yliopiston viestintäselvitys mainitsee opiskelijat toimijoina yhtä monta kertaa kuin opiskelijoiden tulevat työnantajat. Tehokkuusajattelusta seurannut kaiken kivan hapertuminen on jo sukupolvikokemus, kirjoittaa toimittaja Vilppu Rantanen kolumnissaan. […]
Spotify saa marssia kirjamarkkinalle miten lystää, koska maailma toimii vahvimman oikeudella, kirjoittaa toimittaja Vilppu Rantanen kolumissaan. […]
Lue lisää… from Valta maailmassa on alustoilla. Nyt sen saavat tuta kirjailijat
Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan. Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja […]
Toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti ulkomaisen työvoiman riistosta tietokirjan. Haluammeko elää yhteiskunnassa, jossa ihmiset ympärillämme elävät modernissa orjuudessa, hän kysyy.
[…]
Lue lisää… from Suomi hyötyy modernista orjuudesta, ja siksi siihen puuttuminen on niin vaikeaa
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa