Aikaisemmin kristillisenä tunnetussa Euroopassa yhä useampi tunnustautuu uskonnottomaksi, mutta ei välttämättä ateistiksi.
[…]
Lue lisää… from Maallistuminen on globaalin pohjoisen ilmiö, joka ei näy koko maailmassa
Ilmastofaktat ovat tiedossa, mutta uskonnot vetoavat tunteisiin. Ne haastavat ilmastotekoihin.
[…]
”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä. Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta
[…]
Lukeminen. Siitä puhutaan paljon, mutta harrastetaan entistä vähemmän. Vaikka Suomi on oppimistilastojen kärjessä joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista 60 % kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat nyt suuremmat kuin koskaan PISA-tutkimusten historiassa. 9 % maailman 15–24-vuotiaista nuorista on lukutaidottomia. Mitä on tehtävä? Rauhatäti eli pedagogi ja sanataide- ohjaaja Hanna Yli-Tepsa ehdottaa ratkaisuksi rap-musiikkia. ”Räpätessä joutuu pohtimaan omaa sieluaan, analysoimaan tekstejä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa,” hän sanoo. Hän suunnitteli Sanoita parempi maailma -rap-työpajat viime syksynä. Lasten ja nuorten säätiön hankkeessa suomalaiset peruskoululaiset pohtivat lukutaidon merkitystä rapin keinoin. Lukutaito liittyy YK:n Agenda 2030
[…]
Lue lisää… from Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi
Nilkkurit, piikkikorkokengät, loaferit, ballerinat. Punaisista kengistä koostuva installaatio muistuttaa naisista, jotka murhattiin tai katosivat sukupuolensa vuoksi. Helsingin Kansalaistorille tuotu installaatio oli osa 25.11. vietettyä, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.
[…]
Lue lisää… from Naisen kengissä -installaatio muistuttaa sukupuolittuneesta väkivallasta
Vastikään perustetun Solidaarisuusseura Suomi-Chilen puheenjohtaja Marisel Soto Godoy istuu Marjaniemen siirtolapuutarhamökillään kukkasten ja karviaispensaiden keskellä. Ympäristö on vehreän rauhallinen. Samaan aikaan hänen synnyinmaansa Chile on lähihistoriansa pahimmassa kriisissä. Mielenosoitukset alkoivat lokakuussa 2019 ja jatkuvat keskellä koronapandemiaa. Presidentti Sebastian Piñeran hallinnon siunauksella poliisi käyttää liiallista väkivaltaa. Maan terveysministeriön mukaan yli 13 000 ihmistä on loukkaantunut. Poliisi ja sen avuksi lähetetty armeija ovat kiduttaneet ja pahoinpidelleet mielenosoittajia sekä tehneet seksuaalirikoksia. Maailman huomio on hiljentynyt, mutta konflikti jatkuu. ”Ihmiset osoittavat mieltään henkensä kaupalla koronasta huolimatta. Me ulkochileläiset seuraamme tapahtumia herkeämättä ja haluamme toimia. Solidaarisuusliikkeemme ei lähtenyt kantasuomalaisten tarpeista käsin niin kuin
[…]
Lue lisää… from Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen
”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu. ”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa. Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu
[…]
Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”
Perulainen Marianella Borja, 20, on kasvattaja ja aktivisti. Hänen mukaansa lasten ohella pitää opettaa heidän vanhempiaan, jotta yhteiskunta voi muuttua tasa-arvoisemmaksi. Marianella kertoo, kuinka käveli Perun pääkaupungissa Limassa kukkulan rinnettä ylöspäin. Sitä mukaa kuin hän nousi ylemmäs, lasten asuinolot kävivät huonommiksi. Köyhimmät asuivat korkeimmalla vuorenrinteellä, koska sinne muutettiin viimeiseksi. Asuinalueella näkyi lapsia, jotka eivät olleet menneet kouluun, vaan kiersivät kadulla kauppaamassa karamelleja. Marianella päätti tehdä asialle jotakin. ”En voinut hyväksyä sitä, että joillakin lapsilla ei ole edes kattoa kodissaan, kun toiset perheet puolestaan asuvat hulppeissa taloissa.” Marianella halusi toimia muutoksen puolesta ja päätti ryhtyä opiskelemaan kasvatustieteitä, koska hänen mukaansa ”koulutuksesta
[…]
Lue lisää… from Opettaja-aktivisti Marianella Borja: ”Kun ihmisellä on tietoa, häntä ei voi huijata”
Limassa asuva taideaktivisti ja toimittaja Juliana ”Chaska” Torres Lopez, 30, haluaa kiinnittää huomiota yhteiskunnan rakenteisiin. Näin rasismi saadaan loppumaan. Juliana Torres Lópezilla on kiire. Hän ehtii antaa haastattelun lounastauollaan ennen töihin palaamista. Pääkaupunki Limassa työpäivät kestävät yhdeksän tuntia, minkä lisäksi ruuhkassa työmatkaan kuluu noin tunnin verran suuntaansa. ”Työskentelen kokopäiväisesti pankissa asiakaspalvelijana minimipalkalla, koska työväenluokkaisena ihmisenä minulla ei ole varaa omistautua pelkästään taiteelle. Lisäksi opiskelen journalismia ja minulla on monia kotiaskareita hoidettavana”, hän kertoo arjestaan. Aina kun ehtii, Chaska pukee ylleen esiintymisasun ja kiipeää lavalle pitämään yhden naisen teatterinäytöstä alakoulujen oppilaille. Hänen taiteilijanimensä tunnetaan Liman lähiöissä hyvin. Ketsuan kielellä nimi tarkoittaa
[…]
Lue lisää… from Taideaktivisti Juliana Torres Lopez: ”Kolonialistinen sorto on rakenteissa”
Perulainen kansalaisaktivisti Larry Delao ei halua katua vanhana sitä, ettei olisi yrittänyt tehdä mitään. Punkkia kuunteleva aktivisti haluaa parantaa työväenluokan oikeuksia. Larry Delao, 29, herää joka aamu kuudelta. Varhainen herätys on välttämätöntä, jotta hän ehtii toimittaa vasemmistolaista lehteä, järjestää katutaidefestivaalia, osallistua vasemmistopuolueen toimintaan ja mielenosoituksiin, pyörittää omaa kahvilaa, viettää aikaa perheensä kanssa – ja käydä punk-keikoilla. Limassa asuva vasemmistoaktivisti sanoo, että aikainen herätys on kuitenkin tärkeintä siksi, että aamuisin ehtii harjoitella lihaskuntoa. ”Aktivistin täytyy pitää huolta itsestään. Muuten ei jaksa”, hän nauraa. Larry tunnetaan omalla asuinalueellaan hyvin, koska hän on monessa mukana. Viimeksi hän on tehnyt vaalityötä vasemmistopuolueelleen kongressivaalien alla.
[…]
Lue lisää… from Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa