Kun Bolivian sosialistipresidentti Evo Morales erosi virastaan viime vuoden marraskuussa, kansainvälinen lehdistö kiirehti määrittelemään tapahtuman syitä. Näkökulma vaihteli poliittisesta asemasta riippuen: oikeistolaiset mediat kutsuivat tapahtumaa demokraattiseksi siirtymäksi, vasemmistolaiset vallankaappaukseksi ja keskilinja julistetti oikeiston ja vasemmiston välistä kamppailua. Mikä tarinoista pitää paikkansa? Bolivian yhteiskunnallinen kriisi alkoi lokakuussa 2019, kun maassa pidettiin yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit. Lähes 14 vuotta presidenttinä toiminut sosialistipuolue MAS:n Evo Moralesin ja keskustaoikeiston Carlos Mesan kannatus oli lähes tasoissa, kunnes ääntenlasku kallistui epäilyttävästi Moralesin hyväksi. Latinalaisen Amerikan maiden järjestö OAS ja Euroopan parlamentti suosittelivat uusia vaaleja ja totesivat hiukan myöhemmin, että vaalivilppiä oli tapahtunut. Vaalivilppiepäilyistä hermostuneet mielenosoittajat ottivat
[…]
Lue lisää… from Bolivian kriisin uutisoinnissa tulkittiin tilannetta omien toiveiden läpi
