Kukka-Maria Ahokas

Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

”He olivat siviilejä. Heillä ei ollut Loistavan polun käyttämiä mustia paitoja. He olivat tavallisia ihmisiä. Heillä ei ollut [sissien käyttämiä] maihareita. He eivät sanoneet mitään, tappoivat vain”, sanoi silminnäkijä perulaiselle Ojo Público -verkkomedialle. Silminnäkijä oli paikalla Perun vuoristoalueen San Miguel del Enen kylässä viime sunnuntaina, jolloin aseistetut hyökkääjät tappoivat ainakin 16 ihmistä.  Kansainväliset uutistoimistot AFP, Reuters ja sitä myötä YLE uutisoivat, että murhien taustalla olisi maolainen Loistava polku -järjestö. Itsenäisen verkkomedia Ojo Públicon mukaan murhat liittyivät kuitenkin huumekauppaan, eivät Loistavaan polkuun tai vasemmistoideologiaan. Sittemmin uutistoimistot korjasivat otsikointiaan, mutta virhe oli välittynyt maailmalle. Uutistoimistot seuraavat ymmärrettävästi valtamediaa ja viranomaistiedotusta. Tiedonvälityksen kannalta

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Uutisanalyysi: Perun joukkomurha uutisoitiin väärin, koska paikallinen media politikoi ennen vaaleja

Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Anna Miettinen Lukuaika: 3 minuuttia
Seksikäs-Suklaa ja Rauhatäti seisovat selät vastakkain, puhuvat kipoista ja narusta tehtyyn "puhelimeen".

Lukeminen. Siitä puhutaan paljon, mutta harrastetaan entistä vähemmän. Vaikka Suomi on oppimistilastojen kärjessä joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista 60 % kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat nyt suuremmat kuin koskaan PISA-tutkimusten historiassa. 9 % maailman 15–24-vuotiaista nuorista on lukutaidottomia. Mitä on tehtävä?  Rauhatäti eli pedagogi ja sanataide- ohjaaja Hanna Yli-Tepsa ehdottaa ratkaisuksi rap-musiikkia.  ”Räpätessä joutuu pohtimaan omaa sieluaan, analysoimaan tekstejä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa,” hän sanoo.  Hän suunnitteli Sanoita parempi maailma -rap-työpajat viime syksynä. Lasten ja nuorten säätiön hankkeessa suomalaiset peruskoululaiset pohtivat lukutaidon merkitystä rapin keinoin. Lukutaito liittyy YK:n Agenda 2030

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi

Naisen kengissä -installaatio muistuttaa sukupuolittuneesta väkivallasta

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Pinja Nikki Lukuaika: 2 minuuttia
Monia punaiseksi maalattuja kenkiä aseteltuna sateen kastelemalle asfaltille.

Nilkkurit, piikkikorkokengät, loaferit, ballerinat. Punaisista kengistä koostuva installaatio muistuttaa naisista, jotka murhattiin tai katosivat sukupuolensa vuoksi. Helsingin Kansalaistorille tuotu installaatio oli osa 25.11. vietettyä, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Naisen kengissä -installaatio muistuttaa sukupuolittuneesta väkivallasta

Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 5 minuuttia

Vastikään perustetun Solidaarisuusseura Suomi-Chilen puheenjohtaja Marisel Soto Godoy istuu Marjaniemen siirtolapuutarhamökillään kukkasten ja karviaispensaiden keskellä. Ympäristö on vehreän rauhallinen. Samaan aikaan hänen synnyinmaansa Chile on lähihistoriansa pahimmassa kriisissä.    Mielenosoitukset alkoivat lokakuussa 2019 ja jatkuvat keskellä koronapandemiaa. Presidentti Sebastian Piñeran hallinnon siunauksella poliisi käyttää liiallista väkivaltaa. Maan terveysministeriön mukaan yli 13 000 ihmistä on loukkaantunut. Poliisi ja sen avuksi lähetetty armeija ovat kiduttaneet ja pahoinpidelleet mielenosoittajia sekä tehneet seksuaalirikoksia. Maailman huomio on hiljentynyt, mutta konflikti jatkuu.   ”Ihmiset osoittavat mieltään henkensä kaupalla koronasta huolimatta. Me ulkochileläiset seuraamme tapahtumia herkeämättä ja haluamme toimia. Solidaarisuusliikkeemme ei lähtenyt kantasuomalaisten tarpeista käsin niin kuin

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen

Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu.  ”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa.  Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ympäristöaktivisti Helena Gualinga: ”Tältä ilmastokriisi näyttää”

Opettaja-aktivisti Marianella Borja: ”Kun ihmisellä on tietoa, häntä ei voi huijata”

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

Perulainen Marianella Borja, 20, on kasvattaja ja aktivisti. Hänen mukaansa lasten ohella pitää opettaa heidän vanhempiaan, jotta yhteiskunta voi muuttua tasa-arvoisemmaksi. Marianella kertoo, kuinka käveli Perun pääkaupungissa Limassa kukkulan rinnettä ylöspäin. Sitä mukaa kuin hän nousi ylemmäs, lasten asuinolot kävivät huonommiksi. Köyhimmät asuivat korkeimmalla vuorenrinteellä, koska sinne muutettiin viimeiseksi. Asuinalueella näkyi lapsia, jotka eivät olleet menneet kouluun, vaan kiersivät kadulla kauppaamassa karamelleja. Marianella päätti tehdä asialle jotakin. ”En voinut hyväksyä sitä, että joillakin lapsilla ei ole edes kattoa kodissaan, kun toiset perheet puolestaan asuvat hulppeissa taloissa.” Marianella halusi toimia muutoksen puolesta ja päätti ryhtyä opiskelemaan kasvatustieteitä, koska hänen mukaansa ”koulutuksesta

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Opettaja-aktivisti Marianella Borja: ”Kun ihmisellä on tietoa, häntä ei voi huijata”

Taideaktivisti Juliana Torres Lopez: ”Kolonialistinen sorto on rakenteissa”

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

Limassa asuva taideaktivisti ja toimittaja Juliana ”Chaska” Torres Lopez, 30, haluaa kiinnittää huomiota yhteiskunnan rakenteisiin. Näin rasismi saadaan loppumaan. Juliana Torres Lópezilla on kiire. Hän ehtii antaa haastattelun lounastauollaan ennen töihin palaamista. Pääkaupunki Limassa työpäivät kestävät yhdeksän tuntia, minkä lisäksi ruuhkassa työmatkaan kuluu noin tunnin verran suuntaansa.  ”Työskentelen kokopäiväisesti pankissa asiakaspalvelijana minimipalkalla, koska työväenluokkaisena ihmisenä minulla ei ole varaa omistautua pelkästään taiteelle. Lisäksi opiskelen journalismia ja minulla on monia kotiaskareita hoidettavana”, hän kertoo arjestaan.  Aina kun ehtii, Chaska pukee ylleen esiintymisasun ja kiipeää lavalle pitämään yhden naisen teatterinäytöstä alakoulujen oppilaille. Hänen taiteilijanimensä tunnetaan Liman lähiöissä hyvin. Ketsuan kielellä nimi tarkoittaa

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Taideaktivisti Juliana Torres Lopez: ”Kolonialistinen sorto on rakenteissa”

Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 3 minuuttia

Perulainen kansalaisaktivisti Larry Delao ei halua katua vanhana sitä, ettei olisi yrittänyt tehdä mitään. Punkkia kuunteleva aktivisti haluaa parantaa työväenluokan oikeuksia. Larry Delao, 29, herää joka aamu kuudelta. Varhainen herätys on välttämätöntä, jotta hän ehtii toimittaa vasemmistolaista lehteä, järjestää katutaidefestivaalia, osallistua vasemmistopuolueen toimintaan ja mielenosoituksiin, pyörittää omaa kahvilaa, viettää aikaa perheensä kanssa – ja käydä punk-keikoilla. Limassa asuva vasemmistoaktivisti sanoo, että aikainen herätys on kuitenkin tärkeintä siksi, että aamuisin ehtii harjoitella lihaskuntoa. ”Aktivistin täytyy pitää huolta itsestään. Muuten ei jaksa”, hän nauraa. Larry tunnetaan omalla asuinalueellaan hyvin, koska hän on monessa mukana. Viimeksi hän on tehnyt vaalityötä vasemmistopuolueelleen kongressivaalien alla.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Bolivian kriisin uutisoinnissa tulkittiin tilannetta omien toiveiden läpi

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Jussi Jääskeläinen Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Bolivian sosialistipresidentti Evo Morales erosi virastaan viime vuoden marraskuussa, kansainvälinen lehdistö kiirehti määrittelemään tapahtuman syitä. Näkökulma vaihteli poliittisesta asemasta riippuen: oikeistolaiset mediat kutsuivat tapahtumaa demokraattiseksi siirtymäksi, vasemmistolaiset vallankaappaukseksi ja keskilinja julistetti oikeiston ja vasemmiston välistä kamppailua. Mikä tarinoista pitää paikkansa? Bolivian yhteiskunnallinen kriisi alkoi lokakuussa 2019, kun maassa pidettiin yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit. Lähes 14 vuotta presidenttinä toiminut sosialistipuolue MAS:n Evo Moralesin ja keskustaoikeiston Carlos Mesan kannatus oli lähes tasoissa, kunnes ääntenlasku kallistui epäilyttävästi Moralesin hyväksi. Latinalaisen Amerikan maiden järjestö OAS ja Euroopan parlamentti suosittelivat uusia vaaleja ja totesivat hiukan myöhemmin, että vaalivilppiä oli tapahtunut. Vaalivilppiepäilyistä hermostuneet mielenosoittajat ottivat

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Bolivian kriisin uutisoinnissa tulkittiin tilannetta omien toiveiden läpi

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Jatka selausta