Sikamainen juttu

Kari Välimäen Sikafarmari  (Osuuskumma) on lennokas veijaritarina Kalevista, joka näkee elämänsä tilaisuuden – tai paremminkin sanottuna elämänsä pelastuksen Afrikassa. Vähän epämääräinen lähetyssaarnaaja-kehitysaputyö paljastuukin orjatyöksi, eikä Kalevin rahapula osoita minkäänlaisia helpottamisen merkkejä. Päinvastoin. Afrikka on kuitenkin mahdollisuuksien maanosa. Veijaritarinassa mikään ei tietenkään mene odotusten mukaan. Ei edes suunnitelmien muuttuminen. Ennen pitkää Kalevi löytää uuden mahdollisuuden alkuasukaskylästä noitanaisen (Habika) […]

Lue lisää… from Sikamainen juttu

Kadonnutta Aibolandia löytämässä

Aiboland_kansi-100dpi

Mikael Sjövallin ja Patrik Rastenbergerin kirja På strövtåg i Aiboland, eli Vaellus Aibolandissa, ilmestyi viime kesänä. Sitä ei ole käännetty suomeksi, ja siksi se on jäänyt liian vähälle huomiolle. Journalistisen letkeästi kulkevaa teosta voi lukea niin lomamatkan inspiraationa kuin johdantona pohdintoihin siitä, miten pysyviä tai katoavia ovat kansat, etniset vaikutteet, tavat, kieli ja kulttuurin kosketukset. […]

Lue lisää… from Kadonnutta Aibolandia löytämässä

Huominen Eurooppa

Skotlantilainen David Greig kirjoitti näytelmän Eurooppa (Europe) vuonna 1994. Näytelmä on siis jo yli kahdenkymmenen vuoden takaa, mutta tuntuu Kellariteatterin tulkinnassa niin tuoreelta, että se voisi olla viime viikolla kirjoitettu. Sekä Greigin teksti että Vihtori Rämän ohjaus Kellariteatterin näyttämölle ovat erittäin ajankohtaisia ja puhuttelevia. Teoksen tapahtumapaikkana on pieni itä-eurooppalainen kaupunki, oikeastaan kylä, joka on jäänyt […]

Lue lisää… from Huominen Eurooppa

Yövuoro valtaa Helsingin kesäillat

Maaliskuun lopussa pariisilaiset kokoontuivat Place de la Republique -aukiol­le protestoimaan hallitukseen ajamaa uutta työlainsäädäntöä vastaan. Osa jäi paikalle koko yöksi. Sittemmin aukiolla on kokoontunut mielenosoittajia joka ilta, ja liike on laajentunut muihin Ranskan kaupunkeihin. Kansainväliseen Occupy- ja espanjalaiseen Indignados-liikkeeseen verratut kokoontumiset kulkevat nimellä ”Nuit Debout”, eli yö jalkeilla tai pystyssä. Niistä on muodostunut työn ja kapitalismin kritiikin uusi tila, jonka tavoitteet ovat vielä muotoutumassa. Nopeasti kasvavan Nuit Deboutin kansainvälistä toimintapäivää, Global ­Deboutia, vietettiin useissa maissa 15. toukokuuta. Helsingissä pikkuparlamentin puistikkoon kokoontui satakunta ihmistä keskustelemaan grillaamaan ja viettämään aikaa yhdessä. Suomessa Yövuoro-nimellä kulkeva liike kokoontuu kesän ajan puistoon joka keskiviikko keskustelemaan

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Yövuoro valtaa Helsingin kesäillat

Kaukana puritaanista

Uuden romaanin julkaiseva Rosa Meriläinen haluaa kritisoidan valtaa hauskasti. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen On stressaavaa miettiä kysymyksiä Rosa Meriläiselle. En halua kysyä liian tylsiä kysymyksiä enkä myöskään jäädä kiinni valtarakenteita pönkittävistä sanavalinnoista. Hauska puoli kysymysten keksimisessä on, että ei tarvitse pyrkiä sovinnaisuuteen. Meriläinen tuskin kavahtaa. Rosa Meriläinen on profiloinut itsensä ”ammattikehtaajaksi”. Se tarkoittaa, että hän ei jättäydy tilanteiden tai keskustelujen ulkopuolelle esimerkiksi häpeän takia. Ajatushautomo Hattu, jota Meriläinen pyörittää yhdessä politiikan tutkija Saara Särmän ja toimittaja Johanna Vehkoon kanssa, perustuu paljon juuri tällaisen kehtaamisen filosofian levittämiselle. Julkisuudessa ovat näkyneet muun ­muassa Hatun järjestämät feministiset kiroiluiltamat. Tänään tapaamme kuitenkin

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kaukana puritaanista

Keskuspankkien reppuselässä

Kevät on palloilulajeissa ratkaisupelien aikaa. Silloin urheilusivujen otteluraporteista saa usein lukea, kuinka pelaaja otti joukkueensa kriittisellä hetkellä reppuselkään ja johdatti tärkeään voittoon. Tätä metaforaa voidaan soveltaa keskuspankkien roolin kuvaamiseen nykytaloudessa. Globaalin finanssikriisin jälkeen aikaisemmin talouden sivurajoilla pysytelleet keskuspankit ovat nousseet esiin. Aluksi keskuspankit taltuttivat luottolaman ja rahoitusjärjestelmän kriisin tarjoamalla hätälainoja ja osallistumalla järjestelmän kannalta kriittisten rahoituslaitosten pelastamiseen. Sen jälkeen keskuspankit ovat tukeneet talouden toipumista erilaisten määrällisen helpottamisen ohjelmien sekä nollakorkojen avulla. Siinä sivussa Euroopan keskuspankki lopetti eurovaltioiden velkakriisin, kun pääjohtaja Mario Draghi lupasi EKP:n takaavan euron olemassaolon tulevaisuudessakin. Keskuspankkien johtoroolia selittää osaltaan se, että samaan aikaan valtiot ovat vetäytyneet elvytysvastuusta.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Keskuspankkien reppuselässä

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan