Liikenneuudistuksissa lyödään surutta yhteen normienpurku, markkinoiden avaaminen ja valtion omaisuuden yhtiöittäminen. Teksti Veikka Lahtinen Kuva Annika Pitkänen Liikennekaari-lakipaketti nousi laajaan julkisuuteen huhtikuussa, kun sen esitysluonnos julkaistiin ja lähtettiin noin kuukauden kestävälle lausuntokierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lempilapsi on herättänyt useita kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa väyläverkon yhtiöittämiseen ja taksilupien säätelyn vapauttamiseen. Lakihanketta on kritisoitu Bernerin yksityistämisprojektiksi, vaikka toistaiseksi on puhuttu vain väyläomaisuuden yhtiöittämisestä ja toisaalta raideliikenteen avaamisesta kilpailulle. Kyse ei tarkkaan ottaen ole yksityistämisestä, mutta palvelujen parantumisella ja digitalisaatiolla markkinoitavassa hankkeessa on nähtävissä askel kohti markkinavaltaa. Liikennekaaren huhtikuussa julkaistussa säädöshankepäätöksessä lakipaketin tavoitteiksi määritellään useita eri asioita, mutta listan
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Reutersin Irakin toimiston entisen johtajan Andrew MacGregor Marshallin mukaan mediassa vallitsee ”keskitien kultti”, kuvitelma siitä, että toimittajat ovat neutraaleja. Hänen mukaansa sen kautta ”valtavirtamediasta tulee harhaanjohtamisen väline tiedotusvälineen sijaan”. Suomalainen Israel–Palestiina-uutisointi tarjoaa tästä paljon esimerkkejä. Toukokuun alussa Helsingin Sanomat raportoi, että Gazassa oli pahimmat väkivaltaisuudet sitten kesän 2014, koska sieltä ammuttiin raketteja Israeliin ja Israel vastasi pommituksilla. Yle nosti otsikoksi sen, että Israelin ja Hamasin välinen ”tulitauko rakoilee”. Tarinassa on muutama ongelma: väkivaltaisuudet eivät alkaneet hyökkäyksellä Israeliin, ne eivät olleet pahimpia sitten kesän 2014, eikä molemminpuolista tulitaukoa ole ollut. Israelin puolustusministeri Moshe Ya’alonin mukaan Gazan rajalla oli vallinnut ”ennennäkemätön rauha”,
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kulttuurihäiriköt ja Häiriköivät dosentit ovat viime aikoina puineet monelta kantilta isoja rahavirtoja ja finanssikriisejä. Asian ytimessä on myös eettinen pohdinta: mitä moraalisia arvoja talousjärjestelmissä piileskelee. Vai onko armoton meno myös arvotonta? Yksi kevään hehkeimmistä keskusteluista järjestettiin Maailman kirjat -tapahtumassa Maailma kylässä -festareilla Helsingin Rautatientorilla toukokuun lopussa. (Pohjustinkin sitä etukäteen täällä.) Onko demokratia kriisissä? Parhaillaan neuvoteltava […]
Kun yhteiskunta hajoilee, toimittajat tarjoavat moralismia liimaksi. Teksti Pontus Purokuru Kuva Ninni Kairisalo Keväällä Helsingin Sanomista saattoi saada vaikutelman, että bussikuskin tervehtimättä jättäminen on Suomen suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Lehti uutisoi asiasta 7. maaliskuuta videon, valokuvien, nettikyselyn ja uutisgrafiikan kera. Seuraavana päivänä HS:n uutistuottaja Päivi Paulavaara käytti palstatilaa osoittaakseen, miten ”yksinkertaisesti huonoa ja loukkaavaa käytöstä” tervehtimättömyys ja muu julkinen kiukuttelu on. HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski jatkoi keskustelua kymmenes maaliskuuta antamalla ”kasvatuskäskyjä aikuisille”. Anttikoski korosti, että ”ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota ainoastaan hyvään käytökseen”. Ylen puolella Yle aamu-tv:n juontaja Sanna Ukkola kirjoitti 3. toukokuuta kolumnin, jossa hän syyllisti älypuhelinta paljon käyttäviä ja käski
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Soulin legenda Barry White kuoli vuonna 2003. Siitä lähtien maailmaan on kaivattu uutta gospelvaikutteisen ja funkihtavan soulin Grand Old Man -hahmoa iskemään naisia stadionillinen kerrallaan. Gregory Porter ottaa tämän paikan, vaikka onkin legendaksi hieman nuori, vasta 1971 syntynyt. Biisi, jolla hän voi toteuttaa villitsemisen voisi olla vaikka More Than a Woman. Take Me To the […]
Kohtaamiset turvapaikanhakijoiden kanssa ovat muuttaneet monen pieksämäkeläisen arkea. Teksti Hanna Moilanen Kuvat Annika Pitkänen Pieksämäkeläisen Keijo Leppäsen, 72, ensimmäiset ajatukset Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista olivat kielteisiä. Sylilapsena Karjalasta evakkomatkalle lähtenyt mies ei voinut ymmärtää, miksi nuoret miehet pakenevat Eurooppaan naisten ja lapsien sijaan. Silti Leppänen tarttui toimeen, kun Helena Oranen, SPR:n vapaaehtoinen ja Leppäselle liikuntaseuran kuvioista tuttu nainen, pyysi häntä talkoisiin vastaanottokeskukseen. Tilanne oli päällä. Siitä piti selvitä tavalla tai toisella. ”Ihmettelin, mikseivät pakolaiset voi itse koota omia kerrossänkyjään”, Leppänen muistelee. Seuraavana päivänä hän saikin jo talkookaverikseen hätämajoitukseen hiljattain saapuneen turvapaikanhakijan. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta työpari peukutti toisilleen aina, kun
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Helsingin vegaanilasten ruokavaliosta tuleva lisälasku on pieni verrattuna eläinperäisen ruokavalion kustannuksiin. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Maanantaina 16. toukokuuta tapahtui jotakin odottamatonta: vääntö vegaanilasten päiväkotiruoasta otti historiallisen askeleen eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että 20 päiväkodissa toteutettaisiin vuoden kokeilu, jossa lapselle olisi mahdollista valita vegaaniruokavalio. Kasviperäistä laitosruokaa on jo pitkään ympäröinyt suhteeton levottomuus. 90-lukulaisesta tavasta pyytää koululaisilta lupalappuja ja lääkärintodistuksia ei ole vieläkään päästy. Vasta viime vuonna yhtiöitetty Espoo Catering ja Espoon sivistystoimi linjasivat epämääräisesti, ettei kasvipohjaista lounasta saa ilman lääkärintodistusta. Hornankattilan lakipiste saavutettiin tietysti surullisen kuuluisassa kasvisruokapäiväkeskustelussa. Leo Straniuksen (vihr.) aloite päiväkotien vegaaniruokamahdollisuudesta pantiin alulle vuonna 2014, mutta
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
