EU:ssa naiset tienaavat selkeästi alhaisempaa palkkaa kuin miehet. Tilastojen mukaan naisten palkka jää keskimäärin 16 prosenttia miesten palkkaa alhaisemmaksi. Epätasa-arvo näkyy myös eläkkeissä. Vuonna 2017 naisten eläkkeet olivat jopa 36 prosenttia matalampia kuin miesten. Vähiten naisista tienaavat äidit, mikä on yksi syy myös lapsiköyhyyteen. Euroopan parlamentissa palkkaepätasa-arvosta julkistettiin päätöslauselma, josta äänestettiin tammikuun 30. päivä. Parlamentin päätöslauselmat ovat suuntaa antavia poliittisia kannanottoja. Ne toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioiden johdolle ja mahdollisille muille asiaan liittyville tahoille. Määräävää lainsäädäntöä ne eivät kuitenkaan sisällä. Euroopan parlamentin jäsen Silvia Modig (GUE/NGL) vaatii toimia palkkatasa-arvon saavuttamiseksi ja sen toteutumisen seuraamiseksi. ”Sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä ja epätasa-arvoisesta palkkauksesta tulee
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Voima Kuvat: Antti Kurko, Perttu Iso-Markku & Anni Mustonen Lukuaika: 1 minuuttia
Olitko paikalla, kun taloja vallattiin tai kun kudottiin sivareille sukkia? Otitko kuvan edellisestä aktivistitempauksesta johon osallistuit? Osallistu Voiman valokuvauskilpailuun suomalaisesta aktivismista!
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Uutiset ruoka-aineiden terveysvaikutteista voivat olla samaan aikaan tosia ja merkityksettömiä. Hyvä journalismi kertoo lukijalleen välitetyn tiedon merkityksellisyydestä, mutta toisinaan tämä jää pelotteluotsikoiden ja kohu-uutisten jalkoihin. […]
”Aina on toivoa”, myhäilee Jaakko Laitinen vastatessaan kysymykseen siitä, onko meillä enää toivoa. Sen menettäminen ei ole vaihtoehto. Toivon määrä riippuu myös päivästä. Iloa sykkivästä balkanrytkeestä tutun Jaakko Laitinen ja Väärä raha -orkesterin keulakuva kuuli muutama vuosi sitten levyltä harmonikkataiteilija Harri Kuusijärven Koutus-yhtyettä. ”Ajattelin, että tuota olisi kyllä mukava laulaa”, Laitinen kertoo pohtineensa ihastellessaan jazzin ja progen hämärää fuusiota. Ajatus tuotti myöhemmin Lehtojärven Hirvenpää -yhtyeen, tango-orkesterin jonka samanniminen ensilevy ilmestyi marraskuun alussa Helmi Levyiltä. Kuusijärvi seuloi Laitisen teksteistä sävellettäväkseen mieleisensä, eikä se Laitisen mukaan aluksi ollut helppoa. ”Harri kuuli ensin vain balkanilaisen soundin. Tekstit eivät innostaneet sen tyyppiseen rempseyteen. Kun
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Jouni Tikkasen piti kirjoittaa Suomen susien historiikki, mutta hän päätyikin kirjoittamaan Suomen puhutuimmista suden ja ihmisen kohtaamisista: lapsensurmista Turun seudulla 130 vuotta sitten, jolloin sudet tappoivat parin vuoden aikana 22 lasta. Vielä tänä päivänäkin tapaus nousee keskusteluun tasaisin väliajoin. Suomalainen susiviha on kylvetty syvälle eikä sen kitkemisessä ole onnistunut tiede sen paremmin kuin kansalaisjärjestötkään. 130 […]
Voima onnittelee Puupää-hatusta Petteri Tikkasta! Suomen Sarjakuvaseura perustelee palkintoaan: ”Piirrosjälki on hyvin voimakasta, hän ei piirrä kuvia täyteen vaan suosii ilmavampia ratkaisuja. Viivankäyttö on harkiten työstettyä, sulavaa ja lennokasta.” Sarjakuvakeskuksen sivuilla kerrotaan Tikkasen sanoneen palkintojenjakotilaisuudessa näin: ”En pidä itseäni humoristina, vaan tarinankertojana. Mutta jos en tekisi sarjakuvia, olisin varmaan stand-up-lavalla.” Sarjakuvakeskus raportoi Tikkasen liikuttuneen kyyneliin kertoessaan, että ”sarjakuvaa on tehtävä, vaikka leipä on siinä usein tiukassa”. Tikkasen piirtämä kollega Kati Kovács komeili Voiman 7/2019 kannessa:
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Marraskuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi Malesian viimeisen sumatransarvikuonon kuolemasta. Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan erittäin uhanalaista lajia on jäljellä enää noin 80 yksilöä. Zairenleveähuulisarvikuonoilla menee vieläkin huonommin. Niitä on jäljellä enää kaksi naarasta, jotka elävät Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Siellä majaili myös lajin viimeinen uros Sudan, joka kuoli vuonna 2018. Hänestä kertoo dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa esitettävä teos Last Male on Earth (2019). Sarvikuonodokumentti on vain yksi festivaalin elokuva, joka kuvaa muita eläimiä. Niihin kuuluvat myös valaiden suojelusta Kanadan rannikolla kertova The Whale and the Raven (2019) ja Laika-avaruuskoiran haamua seuraava Space Dogs (2019). Kaikki kolme kertovat väistämättä myös ihmisistä: ihminen esitetään suhteessa
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Saara Autere Lukuaika: 2 minuuttia
Teemu Mäen ja Maija Nurmion tanssiteos Éliane alkaa pitkällä video-osuudella. Sen ensimmäisessä kuvassa näkyy kauniisti metsittynyt saari. Pian käy ilmi että kyseessä on Utøya, missä vuonna 2011 Anders Behring Breivik ampui 67 nuorta. Seuraavaksi havainnollistetaan magneettikuvaukseen liittyvää fyysis-pysykologista kokemusta ja rinnastetaan sen mekanistinen äänimaisema omintakeista äänitaidetta jo 1950-luvulla tehneen Éliane Radiquen teoksiin. Niille tyypillistä on ei-melodisten elektronisten kohinoiden, suhinoiden ja paukkeen muovaama, arkikokemuksesta irtaantunut maailmankuva. […]
Kirjoittanut: Elisa Helenius Kuvat: Elisa Helenius Lukuaika: 3 minuuttia
Runografi-verkkosivusto aikoo arvioida kaikki tulevaisuudessa julkaistavat kotimaiset ja käännetyt runokirjat. Lisäksi se tarjoaa lukijoille alustan keskustella runoudesta.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
