Voiman toimittaja kuratoi saamelaisen taideaktivismin näyttelyn Mikkelin taidemuseoon

Vuostá! Vastaan! -näyttely yhdistää taiteen ja aktivismin sekä avaa samalla saamelaisten asemaan liittyviä ongelmia. Voiman toimittajan Jari Tammisen kuratoima näyttely on kevään ajan esillä Mikkelin taidemuseossa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Voiman toimittaja kuratoi saamelaisen taideaktivismin näyttelyn Mikkelin taidemuseoon

Tositapahtumiin perustuva Mr. Jones -elokuva kertoo Kremlin propagandakoneistosta, jota myös länsi halusi myötäillä

Ohjaaja Agnieszka Hollandin kotimaassa Puolassa sananvapaus ja demokratia ovat uhattuina. Hallitus kiristää otettaan tiedotusvälineistä. Kärjistyneempi poliittinen tilanne ja  sanan­vapauden kriisi vallitsee Venäjällä ja Ukrainassa, jonka itäosissa venäläiset tai venäjänmieliset taistelevat kovin asein ukrainalaisia vastaan. Hollandin elokuva sijoittuu vuoteen 1933 – aikaan, jolloin Neuvostoliitto voi monille vielä olla unelmien maa ja jolloin toinen maailman­sota oli vasta […]

Lue lisää… from Tositapahtumiin perustuva Mr. Jones -elokuva kertoo Kremlin propagandakoneistosta, jota myös länsi halusi myötäillä

Unkarin vapaa media on jo uhanalainen laji

Viktor Orbánin Fidesz-­puolue voitti vuoden 2010 parlamenttivaalit murska­lukemin, ja Orbán kohosi pääministeriksi toistamiseen. Oikeistolaisen konservatiivipuolueen Fideszin menestys selittyi aluksi äänestäjien tyytymättömyydellä edellisen pääministeri Ferenc Gyurcsányn talouspolitiikkaan, joka  johti verojen ja julkisten maksujen korotuksiin sekä palkanalennuksiin. Protestiäänillä valtaan noussut Orbán hyökkäsi voimakkaasti kansalais­oikeuksia vastaan vuonna 2011. Silloin media- ja korkeakoululakeja muutettiin. Uuteen medianeuvostoon sijoitettiin vain hallitukselle uskollisia ihmisiä, ja yleis­radio teki suuria henkilöstö­vaihdoksia.  Suomalainen Annastiina ­Kallius asui Unkarissa kymmenen vuotta ennen kuin muutti vastikään takaisin Suomeen. Hän opiskeli, työskenteli ja toimi aktiivisesti kansalaisjärjestöissä Budapestissa. Nyt hän viimeistelee Helsingin yliopistolla Unkaria koskevaa sosiaali- ja kulttuuriantropo­logian väitös­kirjaansa.  Ensimmäisinä Unkarin-vuosinaan Kallius ei osannut kieltä

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Unkarin vapaa media on jo uhanalainen laji

Nuorten taiteentekijöiden pyörittämät LAFKA-klubit elävät iltamahenkisestä yhteisöllisyydestä

Levoteatteri on nuorten taiteentekijöiden pari vuotta sitten perustama helsinkiläinen vapaa teatteri. Nyt se järjestää myös poikkitaiteellisia LAFKA-klubeja­. Paikka on virvokebaarilla siunatun kahvilan esteettisesti itseohjautuneella underground-osastolla.  Tammikuisen avajaisillan aloittaa Kheba Touray, jonka suomen- ja englanninkielellä riimittelemät runoelmat kertovat rakkaudesta ja poliisin Suomessa harjoittamasta etnisestä profiloinnista. Kun afroamerikkalaisella aksentilla tihenevä jännityskertomus päätyy cliffhangeriin, käy ilmi, että runo­sarjan […]

Lue lisää… from Nuorten taiteentekijöiden pyörittämät LAFKA-klubit elävät iltamahenkisestä yhteisöllisyydestä

Headliner: Novinews -pelissä pyöritetään sanomalehteä sekä painitaan journalistisen vastuun ja lööppijournalismin kanssa

Kun mediasta on tullut polarisoitunut pelikenttä, on median esittämisestä peleissä tullut helppoa.  Vielä 15 vuotta sitten Headliner: Novinewsin tyyppisen pelin yksinkertaistettu kaksijakoinen moraalivalintamekaniikka olisi tuntunut täysin absurdilta kuvaukselta mediasta ja sen vaikutuksesta elämäämme. Uudelle vuosikymmenelle astuessamme kuitenkin pelin esittämät valinnat resonoivat jokapäiväistä mediadieettiämme aavemaisella tarkkuudella. Peli etenee mekaanisesti hyvin selkeillä elementeillä. Päähenkilönä sinut on valittu […]

Lue lisää… from Headliner: Novinews -pelissä pyöritetään sanomalehteä sekä painitaan journalistisen vastuun ja lööppijournalismin kanssa

Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

Raha, burnout, seksityö. Työpaikkakiusaaminen, politiikka, rasismi. Fetissit, fantasiat, biologinen kello. Susani Mahadura, 30, ja Yagmur Özberkan, 31, käsittelevät viikoittaisessa radio-ohjelmassaan Mahadura & Özberkan vähemmistöjen arkea, enemmistöjen tabuja, maailman tilaa ja väärää vallankäyttöä.  Ohjelman vieraina on ollut tunnettuja vaikuttajia, usein tutkijoita tai aktivisteja. Esimerkiksi seksityöstä keskustelivat seksityöntekijä Tiia Forsström, historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen ja Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen. Burnoutista ja suorittamisesta avautuivat toimittaja Iida Rauhalammi sekä toimittaja ja aktivisti Meriam Trabelsi. Valkoisuutta analysoivat koreografi Sonya Lindfors ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Aurora Lemma.  Yle Puheella marginaaleista nousevat keskustelut tavoittavat myös yleisöä, joka ei näihin aiheisiin muuten tulisi törmänneeksi.  Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan eivät haluaisi pitää itseään vaikuttajina. ”Vaikuttajana olemisessa on iso

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Toistuva vihapuhe kovettaa kohteensa – Mediavaikuttajat Mahadura ja Özberkan ovat joutuneet oppimaan kuinka elää vihaisen palautteen kanssa

Sarjakuvataitelija Jiipu Uusitaloa kiinnostavat vallan rakenteet niin teoksissaan kuin arkielämässään

”Kaikki vallan muodot perus­tuvat rankaisuvaltaan”, analysoi sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo. Hän tekee albumisarjaa vallan eri muodoista. Ensimmäinen osa, Kukkaisruoska – Sarjakuvia rankaisu­vallasta (2019) käsittelee kuolemanrangaistusta, karkotusta, vankeutta ja sovitusta.  Uusitalo on koulutukseltaan kuva­taideopettaja, mutta näkee itsensä enemmän rinnallaoppijana. Paljon tietoa sisältävien sarjakuvien tekeminen on tapa oppia.  ”Kun opin itse, siitä voi siirtyä jotain muillekin. Pyrin sarjakuvillani osoittamaan, kuinka rakenteet toimivat ja kuinka ne voisivat toimia toisinkin.” Kukkaisruoskan taustatyössä yllätti, miten kiinnostuneita monet oikeusoppineet olivat sovituksesta rangaistuksen muotona.  ”Jos sovitus on mahdollista, sitä pidetään parempana kuin muita rangaistuksia niin uhrin, tekijän kuin yhteisönkin kannalta. Tämä antaa toivoa yhteiskunnan muuttumisesta. Sovitusta käytetään jo

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sarjakuvataitelija Jiipu Uusitaloa kiinnostavat vallan rakenteet niin teoksissaan kuin arkielämässään

Pelien arvomaailma on jälleen pelikasvattajien tarkastelun kohteena

Tavoitteellinen pelikasvatus on otettu osaksi mediakasvatusta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvattajat ovat suunnanneet huomionsa pelkän pelaamisen määrän tarkastelun lisäksi myös sisältöihin, kertoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen.  ”Aiemmin ei oltu kiinnostuneita pelien sisällöistä, arvoista, viesteistä tai tarinoista. Kasvattajien ja vanhem­pien huolina olivat liika pelaaminen ja liian väkivaltaiset pelit. Nykyään keskustellaan enemmän pelien viesteistä ja esimerkiksi sukupuolirooleista. Ja siitä, kuka pelin on tehnyt, mitä tekijä on miettinyt ja ketä peli edustaa”, Tossavainen toteaa. Pelit ovat vahva vaikuttaja, joihin valtaosalla suomalaisista on jonkinlainen suhde. Vuoden 2018 Pelaaja­barometri-tutkimuksen mukaan jopa 88 prosenttia suomalaisista pelaa kerran kuukaudessa edes jotain peliä.  Pelaamisen

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pelien arvomaailma on jälleen pelikasvattajien tarkastelun kohteena

Teatterin keinoja suvereenisti hyödyntävä Rikinkeltainen taivas osoittaa miten muistin valikoivuus suojelee ihmisen minäkuvaa

Romaanissaan Rikinkeltainen taivas (2017) Kjell Westö kuvasi tyypilliseen tapaansa luokkajaon historiallista liikettä helsinkiläisissä suomenruotsalaisissa perhepiireissä. Siinä kirjailija K. pyrki kirjoittamaan rehellisen version omiin kokemuksiinsa nojaavasta aiemmasta menestysteoksestaan. Lukijalle välittyi kuva sekä taiteellisen tulkinnan ja todellisuuden välisestä suhteesta että minäkuvaa suojelevan muistin valikoivuudesta. Juhana von Baghin ohjaamassa ja Michael Baranin dramatisoimassa teatterisovituksessa muistin assosiaatio­logiikkaa ilmentää kohtaus­ten […]

Lue lisää… from Teatterin keinoja suvereenisti hyödyntävä Rikinkeltainen taivas osoittaa miten muistin valikoivuus suojelee ihmisen minäkuvaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan