Ilmoitus Elovena-tytön vaatteiden vaihdosta herätti tunteita. Media kohisi ja sosiaalisessa mediassa kommentoitiin niin kuin siellä on tapana: pitkää päätyyn ja täysiä perään. Tämä onkin hyvä hetki miettiä Elovenan tarinaa ja siihen liittyviä merkityksiä. […]
”Se joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa”, totesi Venäjän presidentti Vladimir Putin vuonna 2017. Putin viittasi tällä robotteihin, jotka on ohjelmoitu tuhoamaan. Hollantilainen PAX-rauhanjärjestö julkaisi marraskuussa raportin, josta ilmenee, että yhä suurempi osa aseteknologiaa kehittävistä yrityksistä kehittää autonomisia asejärjestelmiä. Tämä tarkoittaa tekniikkaa, jossa asejärjestelmä pystyy suorittamaan tehtäviä itsenäisesti – kuten havainnoimaan ympäristöä ja paikantamaan kohteita. Tähän mennessä tekniikkaa on käytetty lähinnä puolustuskäytössä kuten ohjusten torjunnassa. Tulevaisuudessa järjestelmät pystyvät kuitenkin toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin niitä voidaan käyttää tehokkaasti myös hyökkäyksiin. Tekoälyyn perustuva teknologia tulee yleistymään tulevaisuudessa yhteiskunnan eri sektorilla kuten hoiva-alalla ja liikenteessä. Mutta miten käy, kun roboteille annetaan aseet? Robottiaseiden vastaisen
[…]
Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen
[…]
Lue lisää… from James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa
Soul-laulu kuuluu vokaalimusiikin kuningatarlajeihin. Se ammentaa afrokuubalaisista perinteistä Yhdysvaltain spirituaalien hengessä. Soulia kuulee keikoilla aivan liian harvoin – huolimatta Suomessa nykyään kukoistavasta jazz-skenestä. Nicole Willisin ja Banda Palomitan tyyli on kuullun perusteella saanut vaikutteita disco-aikojen loppupuolelta ja 1980-luvun popista sen sijaan, että kaivautuisi legendaarisiin Detroit-Motown-aikoihin. Ja mikäs siinä. Ei kaikkien tarvitse kulkea Aretha Franklinin ja […]
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010-luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella.
[…]
Venäjän 1900-luvun poliittinen kuohunta vaikutti syvästi nuoreen Alisa Rosenbaumiin, joka vuonna 1926 pakkasi laukkunsa ja muutti Yhdysvaltoihin. Uudessa kotimaassaan hän loi uran elokuvakäsikirjoittajana ja erityisesti romaanikirjailijana mutta profiloitui myös taloustieteilijänä ja filosofina. Samalla hän otti nimen, jolla jälkipolvet hänet paremmin tuntevat: Ayn Rand. Jussi Jalosen Ayn Rand – kapitalismin valtiatar ei ole klassinen elämäkerta vaan […]
Keskustelu vanhustenhuollosta on keskittynyt suhdelukuihin. Mitä muuta hyvä hoiva on? Helsinkiläisessä Ryhmäkoti Sofiassa toimitaan Rudolf Steinerin oppien mukaan ja korostetaan kohtaamisen, kunnioituksen ja kauneuden merkitystä.
[…]
Niin kuin rikollinen palaa aina rikospaikalle, Martin Scorsese tuntuu palaavan mafiatunnelmiinsa. Jotain Mestarit kiertueella -makua on tosin siinä että 77-vuotias ohjaaja on pyytänyt keikalle mukaan Robert De Niron, 76. Joe Pescin, 76, Al Pacinon 79 ja Harvey Keitelin, 80. Vaikka ensimmäisestä kamera-ajosta alkaen elokuvan kulkee hyvin, kolmen ja puolen tunnin kestossa on välillä turhan […]
Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja
[…]
Sarjakuvataiteilija Emmi Valve kokeili millaista on elämä ilman alkoholia. Vuodessa kaveripiiriä vaihtui ja jaksaminen lisääntyi.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa