Islamilainen maailma on jakaantunut sunneihin ja šiioihin. Katkeraa kiistaa on käyty siitä, ketkä ovat profeetta Muhammedin laillisia seuraajia ja uskonnollisia johtajia. Vuonna 1501 Safavidi-hallitsijasuvun perustaja Ismail I julisti šiialaisuuden valtakuntansa uskoksi. Safavidien turkinkielinen dynastia perusti Iranin valtion šiialaisuuden ympärille. Šiialaisuus on edelleenkin Iranin islamilaisen tasavallan perusta, ja 95 prosenttia iranilaisista on šiialaisia. He muodostavat jopa 40 prosenttia maailman šiialaisista. Šiiat ovat enemmistönä myös Irakissa ja Bahrainissa. Merkittäviä šiiavähemmistöjä on Libanonissa, Jemenissä, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa, Egyptissä, Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa ja Itä-Afrikassa. Sunnimuslimit ovat kuitenkin maailmassa ehdoton enemmistö: 80–90 prosenttia muslimeista on sunnalaisia. Sunnien ja šiialaisten riidat ovat vanhaa perua. Kun profeetta Muhammed
Vuosisatojen konflikti Muhammedin perinnöstä
Sunnalaisen Saudi-Arabian ja šiialaisen Iranin kylmässä sodassa Iran hakee tukea eri maiden šiioilta ja vähemmistöiltä. Sunnien ja šiiojen kiistalla on pitkä historia.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
