Graffiti, museokamaa

Vuonna 2000 nykytaiteenmuseo Kiasmassa järjestettiin ensimmäistä kertaa urbaaniin taiteeseen keskittyvä URB-festivaali, ja sen ohjelmistoon kuului myös graffiteja. Vuonna 2001 poliisi esitti Kiasmalle virka-apupyynnön. Siihen vedoten poliisi haki tutkinnallisista syistä festivaalin arkistoon kertyneet valokuvat, videot ja muun graffitiin liittyvän aineiston.  ”Eivät he varmastikaan tulleet siitä hullua hurskaammiksi. Mutta tarkoitus olikin varmasti luoda kuva uhasta, joka asetti […]

Lue lisää… from Graffiti, museokamaa

Graffitigalleristin suuri kädenjälki

Umut Kiukas avasi galleriana ja spraymaalikauppana toimivan Make Your Mark Galleryn vuonna 2011 Helsingin Suvilahteen.  ”Lähtökohtana ja toiminnan ytimenä oli muuttaa sitä, miten graffitiin suhtaudutaan. Olen itse nähnyt läheltä Stop töhryille -projektin haittapuolet ja kuinka media julkaisi sellaisenaan poliisin tiedotteita, joissa meidät leimattiin ammattirikollisiksi ja narkkareiksi. Piti tehdä jotain, jotta graffitin arvostus saataisiin nousemaan.” Päätös […]

Lue lisää… from Graffitigalleristin suuri kädenjälki

Esseekokoelma käsittelee eksymistä matkustamisen, ihmissuhteiden, sukuhistorian ja kuoleman kautta

Yhdysvaltalaisen tietokirjailijan, historioitsijan ja aktivistin Rebecca Solnitin (s. 1961) uusin suomennos Eksymisen kenttäopas (S&S 2020) sisältää yhdeksän omakohtaista esseetä eksymisen merkityksistä. Kauniit tekstit lähestyvät persoonallista aihettaan lukemattomista eri näkökulmista. Solnitille eksyminen merkitsee ihmiselämään oleellisesti liittyvää kokemusta niin konkreettisesti kuin eksistentiaalisestikin.  Eksymisen kenttäopasta lukiessa ymmärtää, kuinka vähän voimme lopulta kontrolloida elämäämme. Ajatus on lohdullinen ja painottaa uusiin […]

Lue lisää… from Esseekokoelma käsittelee eksymistä matkustamisen, ihmissuhteiden, sukuhistorian ja kuoleman kautta

Greta Thunbergin puhe YK:n ilmastokokouksessa kääntyi vaikuttavaksi kuoroesitykseksi

Lapsi laulaa kohti kameraa. Kaulalla huivi ja pipo päässä, hiukset letitettynä.

Tapiolan kuoro julkaisi 3. maaliskuuta vaikuttavan ilmastonmuutosta kommentoivan videon. Videolla kuoro esittää Change is Coming -nimisen teoksen, joka pohjautuu ruotsalaisen ympäristöaktivistin Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa 23.9.2019 pitämään puheeseen. Thunbergin puhe sai puolitoista vuotta sitten laajaa näkyvyyttä ympäri maailmaa ja moni valtiojohtaja joutui ottamaan siihen kantaa. Konkreettiset toimet kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan eivät kuitenkaan ole ottaneet riittävästi tuulta purjeisiinsa. Tapiolan kuoron julkaisema teos on hyvä muistutus akuutista vaarasta, joka koskettaa koko ihmiskuntaa. Videolla nähdään tunnettuja näyttelijöitä, kuten Laura Birn, Tommi Korpela, Pihla Viitala sekä Jasper Pääkkönen, aikuisten rooleissa tekemässä jokapäiväisiä kulutus- ja matkustusvalintoja. Tapamme elää ei ole kestävä luonnon ja ilmaston kannalta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Greta Thunbergin puhe YK:n ilmastokokouksessa kääntyi vaikuttavaksi kuoroesitykseksi

Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? Uutuuskirja perkaa murhatutkinnan huolellisesti ja sensitiivisesti

Isojoelta kotoisin oleva Auli Kyllikki Saari katosi kotimatkallaan vuonna 1953.  Nuori nainen löydettiin viiden kuukauden etsintöjen jälkeen kuolleena haudattuna suohon. Kuoleman oli aiheuttanut todennäköisesti isku kasvoihin, mutta tukehtumistakaan ei voitu täysin sulkea pois. Kyllikki Saaren murhasta on kirjoitettu palstakilometreittäin, ja viime vuosina kiinnostus on jälleen virinnyt poliisin esitutkinta-aineiston tultua julkiseksi. Toistaiseksi tosin vain kaksi toimittajaa ja […]

Lue lisää… from Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? Uutuuskirja perkaa murhatutkinnan huolellisesti ja sensitiivisesti

Sana taipuu kädenvääntäjä-kirjailija Jarmo Stoorin omiin rankkoihin kokemuksiin perustuvassa kirjassa

Stoor nojaa pöytään hymyillen, kädenvääntöasennossa. Edessä iso paperikasa, taustalla kirjahylly.

Kirjailija Jarmo Stoor vääntää kättä Suomen maajoukkueessa. Hänen uusin romaaninsa, omiin kokemuksiinsa pohjautuva Prässi, kertoo Sofian EM-kisoissa 2018 käydystä maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta ja Stoorin lapsuudesta ja nuoruudesta. Ottelussa tuomari pelaa häikäilemättömästi Stoorin vastustajan hyväksi, mutta Stoor ei anna periksi. Kirjassa tämä rinnastuu kasvuun sisukkaaksi, epäreiluuden edessä taipumattomaksi ihmiseksi.  Stoor eli lapsuutensa yksinäisenä ja tiukkojen rajoitusten keskellä. Prässissä hän kertoo avoimesti elämästään jatkaen lapsuusmuistoja ja sukupolvelta toiselle heijastuvia traumoja kuvanneen Sielunhäkki-romaaninsa teemaa.  ”Kirjallisuuden tarkoitus on viihdyttää, lohduttaa ja tarjota vertaistukea – tässä järjestyksessä. En halua jarrutella kirjoittaessani. Joko teen täysillä tai en ollenkaan.”    Fyysistä voimaa arvostettiin Stoorin nuoruudessa. Vahva vältti

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sana taipuu kädenvääntäjä-kirjailija Jarmo Stoorin omiin rankkoihin kokemuksiin perustuvassa kirjassa

Koronakriisin myötä toimeentulon ongelmat uhkaavat supistaa kulttuurialaa

Koronaepidemia on kurjistanut etenkin kulttuurialoja, jotka elävät esityksistä ja ihmisten kohtaamisesta. Alasta riippumatta vaikeinta on ollut freelancereilla ja nuorilla. Tämä käy ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken tekemästä kyselystä, jonka tarkemmat tulokset julkaistaan huhtikuussa. Kyselyyn vastanneista eri alojen taiteilijoista keskimäärin 13 prosenttia joko harkitsee ammatinvaihtoa tai on jo siirtynyt pois alalta. Cuporen erikoistutkijan Minna Ruusuvirran mukaan viidennes esittävien taiteiden kuten teatteritaiteen ja musiikin alalla työskentelevistä harkitsee tai on vaihtanut ammattia.  ”Osa nuorista taiteilijoista kertoo harkinneensa ammatinvaihtoa taidealan epävarmuuden eikä niinkään koronan vuoksi, mutta osalle korona on ollut viimeinen herätys”, Ruusuvirta kertoo. Alan taloudellinen tilanne oli valmiiksi vaikea. Vuoden

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Koronakriisin myötä toimeentulon ongelmat uhkaavat supistaa kulttuurialaa

KokoTeatterin NSFW näyttää miten sukupuolitettu vallankäyttö osataan mediamaailmassakin

Kaksi henkilöä: nahkatakkiin pukeutunut pitelee pukuun pukeutuneen henkilön olkapäällä kättä. Pukuun pukeutunut itkee.

Me kuusi nykyisten määräysten mukaan teatteriesitykseen sallittavaa yleisön edustajaa istumme lavaa eri puolilta saartavilla katsomokorokkeillamme kuin tennisottelun tuomarit. Olemme KokoTeatterissa 23.2. teatterijohtaja Anna Veijalaisen ohjaaman NSFW:n ennakkoenäytöksessä. Brittiläisen Lucy Kirkwoodin (s. 1983) vuonna 2012 kantaesitetyn  tragikomedian nimi tulee fraasista not safe for work. Se viittaa nettisisältöön, jonka tiirailusta on noloa jäädä kiinni työpaikalla. Esitys alkaa, kun […]

Lue lisää… from KokoTeatterin NSFW näyttää miten sukupuolitettu vallankäyttö osataan mediamaailmassakin

Ruusu ja Seidi Haarlan näytelmässä lapsuus loppuu liian aikaisin

Näyttelijä halaa ihmisen kokoista nukkea. Keskellä sohva josta on otettu istuintyynyt irti. Oikeassa laidassa näyttelijä istuu maassa puristaen jalkoja rintaansa vasten.

Teatteriohjaaja Ruusu Haarla ja näyttelijä Seidi Haarla jatkavat vuoden 2014 näytelmässään Traumaruumiis – erään 30-vuotiaan ruumiin elämäkerta käynnistämäänsä retkeään lapsuutensa kriiseihin. Ruusu Haarla on käsitellyt samaa tematiikkaa myös näytelmissään Ruska – Rakkauden kuva (2015) ja Me naiset (2019). Uusi lapsuus käsittelee hylätyksi tulemisen tunnetta, vanhemmuudessa epäonnistumista, sisarten solidaarisuutta ja omaa kyvyttömyyttä rakkauteen. Mukaan kietoutuvat muistikuvat lapsuuden […]

Lue lisää… from Ruusu ja Seidi Haarlan näytelmässä lapsuus loppuu liian aikaisin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan