Rihmastojen runoutta
Elämme raunioiden keskellä, sanoo runoilija Sini Silveri. Hänelle metsä on seksuaalinen toimija ja söpöys kuuluu paratiisiin.
[…]
Elämme raunioiden keskellä, sanoo runoilija Sini Silveri. Hänelle metsä on seksuaalinen toimija ja söpöys kuuluu paratiisiin.
[…]
Miten he voivat puhua rauhanneuvostosta ja Gazan jälleenrakentamisesta, kun meille pelkän teltan omistaminen on etuoikeus?
[…]
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on iskenyt kummankin maan ökyrikkaisiin, mutta eri tavoin. Putinilaiset oligarkit saavat elää rauhassa, kunhan eivät kritisoi valtaa.
[…]
Kun sysmäläisen kyläkaupan kauppias vuokrasi videokameraa paikallisille teineille, syntyi elokuva The Finnish Slaughterhouse Part 1. Nyt Teemu Nikki on vauhdikas itseoppinut elokuvaohjaaja ja onnellinen kuvauksissa, myös kaikkein paskimpina päivinä.
[…]
Aizhan Sultanin elämä Suomessa alkoi kahdesta matkalaukusta täynnä toivoa, 200 eurosta ja suunnitelmien puutteesta. Nyt hän tutkii kazakstanilaista kulttuuriperintöään ja purkaa kolonialismia musiikillaan.
[…]
Aikuisten köyhyys ja ongelmat heijastuvat heidän lastensa elämään. Lastensuojelu ei paikkaa murentunutta sosiaaliturvaa, sanoo Vilma Vähämaa. Hän on päättäjä, jolla on omakohtaista kokemusta nuorisokodista.
[…]
Metsäisessä Suomessa metsäkokemus on runouden keskeisiä aiheita. Romantiikan aikana metsä oli suomalaisille viisauden lähde, postmodernismissa katastrofin uhri ja 2020-luvulla yhtä vierasta kuin ulkoavaruus, analysoi José Luis Rico esseessään.
[…]
Romaniassa on vielä jäljellä Euroopassa harvinaista vanhaa luonnonmetsää. Lähdimme paikallisen luonnonsuojelijan kanssa Karpaattien vuoristoon, jossa metsäteollisuus suorittaa paniikkihakkuita.
[…]
Energiamurros öljypulan ja äärisäiden keskellä on jatkuvaa kilpailua aikaa vastaan.
[…]
Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalien kävijämäärä alkoi kasvaa koronan jälkeen, ja kaksi vuotta sitten se ryöpsähti. Ihmisten tarve tavata toisiaan taas kasvokkain alkoi näkyä pandemian jälkeen. ”Toissavuonna lauantaina tila meni aivan tukkoon. Viime vuonna oltiin otettu opiksi ja oli jonotussysteemi, joka johti siihen, että lauantaina sisäänpääsyä joutui enimmillään odottamaan kaksikin tuntia”, kertoo festivaalin pitkäaikainen tuottaja Kyösti Koskela. Hän odottaa jonoja tänäkin vuonna, mutta nyt ohjelmaa ja myyntipöytiä on Tampere-talon lisäksi myös läheisissä Tampereen yliopiston tiloissa. Koskelan mukaan festivaalin suosiota selittää osaltaan, miten se kokoaa yhteen erilaisia sarjakuvan harrastajia. ”Ne, jotka ovat kasvaneet sarjakuviin lukemalla ensin Aku Ankkaa ja siirtyneet siitä eurooppalaisiin ja
[…]