Islamismin tukijoukot

Kun Saudi-Arabian kuningas Faisalilta kysyttiin, koska hänen hallintonsa antaa oikeuksia naisille, Faisal vastasi tyhjentävästi: ”Sitten kun annamme niitä miehille.” Näin kertoi palestiinalainen journalisti Saïd Aburish kirjassaan House of Saud (1994). Kidutuksen, teloitusten ja muun sisäisen sorron lisäksi kuningaskuntaa pitää pystyssä ulkoinen tuki länsimailta. Yksi syy tukeen on öljy. Toinen on se, että Saudi-Arabia on pannut hynttyyt yhteen länsimaiden kanssa demokratian tukahduttamiseksi Lähi-idässä ja jihadismin levittämiseksi Afganistaniin, Bosniaan, Syyriaan ja muualle. Tämän liiton lapset ovat sittemmin esitelleet taitojaan New Yorkin World Trade Centerissä ja Pariisin Bataclan-­teatterissa. Muslimivihaajat esittelevät Saudi-Arabian terrorihallintoa muka esimerkkinä islamin todellisesta luonteesta. Kansankiihotuksessa ovat kunnostautuneet erityisesti perussuomalaiset. He

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Islamismin tukijoukot

Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset auttavat siellä, missä hallitukset ovat kääntäneet selkänsä inhimilliselle hädälle. Kuva & teksti Henri Salonen Jos jollain on joskus ollut ajatus lännestä tai Euroopasta hyveellisten arvojen edustajana, niin viimeistään pienen kreikkalaisen Idomenin kylän kyljessä olevalla pakolaisleirillä tämä harhaisuus häviää. Rakennelma lännestä paljastuu propagandaksi – toiveeksi, jota ei osattu toteuttaa, ja arvoiksi, jotka olivat kaupan kiperän tilanteen koittaessa. Eurooppa on rakentanut jo pitkään uusia muureja kylmän sodan aikaisten purettujen tilalle. Pohjois-Eurooppaa kohti kulkevat pakolaiset ja siirtolaiset saavat tällä kertaa odottaa oikeutta ja ihmisarvoa mutaisella kentällä Kreikan ja Makedonian rajalla. Euroopan ulkopoliittinen yhtenäisyys – jos sellaista ikinä olikaan – on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Fort Europa – kun maanosa sulki rajansa

TTIP – vaarallisempi kuin luulitkaan

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP on kannattajiensa mukaan ratkaisevan tärkeä niin Suomen kuin koko EU:nkin taloudelle. Siksi sopimusneuvottelut pitäisi viedä loppuun mahdollisimman nopeasti ja marisematta kaiken maailman pikku yksityiskohdista, kuten EU-maiden demokraattista päätöksentekoa rajoittavista sijoittajasuojalausekkeista. Sen sijaan TTIP:n kannattajat eivät mielellään täsmennä, miksi he pitävät sopimusta ensiarvoisen tärkeänä. Tämä ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon, että TTIP:n myönteiset taloudelliset vaikutukset ovat kaikkein optimistisimpienkin Euroopan komission teettämien tilaustutkimusten mukaan erittäin pienet – joissakin tapauk­sissa jopa niin pienet, etteivät ne todellisuudessa olisi edes mitattavissa. Riippumattomien tutkijoiden, kuten ­Capaldon (2014) ja Razan (2014), mukaan nämäkin vaatimattomat tulokset perustuvat kuitenkin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from TTIP – vaarallisempi kuin luulitkaan

Eläinvapaa markkinatalous

Kun kapitalistit oppivat tahkoamaan rahaa vegaanisilla tuotteilla. Teksti Saila Kivelä Kuvat Ninni Kairisalo Olen nähnyt muutamia kertoja kummallisen unen: haahuilen supermarketissa­, erikoisliikkeessä­ tai apteekissa ja törmään katon­rajassa roikkuvaan suureen kylttiin, jolla vegaaniasiakkaita ohjataan näyttävästi ihkaomalle kokonaan vegaaniselle hyllylleen. Kun saavun hyllyn luo, minua odottaa irvokkaasti hymyilevä pahvimies, jolla on molemmat keskisormet pystyssä.Uni ei koskaan aiheuttanut kummempaa päänvaivaa, pahviukko ei transformoitunut ärjyksi örkiksi, sen keskisormet vain huvittivat. Unesta jäänyt ”kiitti vaan tästäkin!” -fiilis sen sijaan oli totta. Se on tuttu tilanteista, jolloin haluaa ostaa jotain yksinkertaista, vaikkapa sampoota, mutta jättimarketin valikoimissa ei ole ainoatakaan eläimetöntä versiota. Ja jos onkin, se maksaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Eläinvapaa markkinatalous

Rikkaan oikeus perheeseen

Syksyllä aiempaa suuremmalta osalta perheistä saatetaan vaatia kohtuuttomia summia Suomessa elämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevista perheistä osan on edellytetty tulevan toimeen omillaan jo pitkään. Lakihankkeesta on syntynyt eniten hälyä siksi, että hallitus haluaisi maahanmuuttopolitiikkansa hengessä myös kansalaiset elättämään kumppaneitaan. Lakiehdotus koskisi myös suomalaisia, jotka haluaisivat ei-suomalaisen puolisonsa tänne. Rakkauden hinta olisi parin tonnin pysyvät kuukausitulot. Lakiehdotukseen on jätetty harkinnanvaraa alaikäisten Suomen kansalaisten vanhempien kohdalla. Edes jossain kohtaa oikeus perheeseen näyttäisi menevän tavoitellun ulkomaalaisten ”tasa-arvoisen kohtelun” edelle. Edes hallituksessa ei olla enää varmoja linjasta. Yksittäiset kansanedustajat jokaisesta hallituspuolueesta ovat ottaneet julkisuudessa takapakkia kansalaisten elatusvelvollisuuden kohdalla. Toimeentuloedellytys halutaan ulottaa kotoutumisen nimissä myös pakolaisiin.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rikkaan oikeus perheeseen

Kierukan monet mutkat

Ehkäisyvälineen hinnat vaihtelevat asuinpaikasta riippuen. Teksti Heli Yli-Räisänen Kuva Ninni Kairisalo Neljän kaupungin käytännöissä on eroja kupari- ja hormonikierukoita koskien. Helsingissä kupari- tai hormonikierukan saa ensimmäisellä kerralla ilmaiseksi, sen asennus mukaan lukien. Kun kyse on vaihtamisesta, potilas hankkii itse kierukan, mutta asennus on edelleen maksuton. Helsingin terveydenhoidosta kerrotaan, että kuparikierukka maksaa noin 93 euroa ja hormonikierukka 153 euroa. Tiinalla (nimi muutettu) oli ollut kuparikierukka viisi vuotta, kun hän meni uusimaan sitä. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi. ”Pyysin Helsingin Myllypuron terveysasemalta aikaa lääkärille kuparikierukan vaihtoon, mutta minut ohjattiin ensin keskustelemaan hoitajan kanssa. Puhelimessa hoitaja ehdotti hormonikierukkaa. Kerroin, että hormonaalinen ehkäisy ei sopinut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kierukan monet mutkat

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Suffragette-elokuva muistuttaa, kuinka naisten aseman puolesta on taisteltu myös terrorin keinoin. Epsom Derbyn laukkakilpailuissa 4. kesäkuuta vuonna 1913 brittiläisen naisasialiikkeen aktivisti Emily Davison (1872–1913) astui filmikameroiden kuvatessa kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kulkureitille. Davisonin tarkoituksena tuskin oli tehdä itsemurhaa, mutta hän kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Hänestä tuli liikkeensä marttyyri, jonka näyttävästi kukitettua hautajaissaattuetta seurasi Lontoon kaduilla kymmenien tuhansien yleisö. Paikan päällä kuvatut uutisfilmit välittivät tapahtuman maailmalle. Kuvat onnettomuudesta ja hautajaisista löytyvät nykyään esimerkiksi YouTubesta. Davison kuului Emmeline Pankhurstin (1858–1928) kahden tyttärensä kanssa vuonna 1903 perustaman  Women’s Social and Political Union  -järjestön eli WSPU:n ympärille järjestäytyneeseen militanttiin tasa-arvoliikkeeseen. Muutoksen hitauteen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Rädyn puheet eivät lämmitä

Naisasialiitto Unionin huvilan sängyt ja lattiat ovat täynnä: järjestö on perjantaista 18. maaliskuuta lähtien majoittanut 22 naista ja yhden teinipojan. He eivät ole päässeet koko talvena lämpimään, sillä Helsinki ei halua päästää Itä-Euroopan liikkuvaa väestöä suojaan pakkasilta. Kaikki pakkaseen jääneet eivät mahtuneet Unionin tiloihin. Majoitusta järjestäneet vapaaehtoiset saattoivat tiistaina 22. maaliskuuta 17 miestä ja viisi naista so­siaalipäivystykseen, jossa he hakivat hätämajoitusta kaupungilta. Sosiaalitoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty on luvannut, että kaikki pääsevät Helsingissä hätämajoitukseen. Vajaan neljän tunnin odottelun jälkeen sosiaalityöntekijät sanoivat, että kyseessä ei ollut kiireellinen tilanne, joka oikeuttaisi hätämajoitukseen. He eivät suostuneet haastattelemaan ihmisiä tai antamaan hätämajoituksen eväämisestä kirjallista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Rädyn puheet eivät lämmitä

Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Suomi ei ole ratifioinut vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta. Syynä on kiista pakkokeinojen käytöstä osana hoitoa. Teksti Maija Karhunen Suomi on Somalian ja Yhdysvaltojen lisäksi yksi muutamasta maailmankolkasta, jossa vammaisten oikeuksia koskevaa YK-sopimusta ei ole ratifioitu. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2006, ja maaliskuussa 2015 myös eduskunta hyväksyi sopimuksen. Uudessa hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei mainita, mutta tavoite löytyy sentään hallitusneuvotteluiden hyvinvointityöryhmän taustamuistiosta. Esteenä ratifioinnille on ollut se, että Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ollut yhteensopivaa YK-sopimuksen vammaisten henkilöiden koskemattomuutta koskevien artiklojen kanssa. Ristiriidassa YK-sopimuksen kanssa on vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammalain pakkokeinojen käyttöä hoidon aikana koskeva pykälä. Sen mukaan pakkokeinot

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pakkokeinoja vai hoitotoimenpiteitä?

Fasismin juuret ja versot

Asiokas uutuusteos kirjoittaa auki unohdetun luvun suomalaista poliittista historiaa. Historiankirjoitus palvelee harvoin niin täsmälleen julkaisuhetkensä tarpeita kuin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuore teos, joka valottaa suomalaisen fasismin aatehistoriaa ja käytäntöjä sotien välisellä ajalla. Kirja osoittaa suomalaisen radikaalin isänmaallisuusliikkeen yhteyden 1700-luvulle palautuvaan vastavalistukseen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa virinneeseen fasistiseen järjestäytymiseen. Toisaalta se näyttää, kuinka tietty historiankirjoituksen katkos estää osaltaan meitä tunnistamasta samoja versoja omassa ajassamme. Tarinallisena lankana kirjassa kulkee tsaarin armeijassa palvelleen pioneeriupseeri Johan Christian Sergei Fabritiuksen (1890–1946) elämänkaari ja erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestynyt omakohtainen avainromaaninsa Miehiä, jotka eivät unohda. Fabritiuksessa yhdistyvät historiallisen fasisti­aktivistin peruspiirteet: ensimmäisen maailman­sodan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Fasismin juuret ja versot

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan