Jumalainen kahvila

Alppilan kirkossa on kaikkea paitsi kaljaa. Teksti & kuva Heli Yli-Räisänen Viipurinkadulla, kolmosen ratikan pysäkin vieressä on iso valkoinen mötikkä, jonka kaikki eivät hoksaa olevan kirkko. Alppilan kirkon katutason ovista astuu sisään suureen aulatilaan, jossa pidetään arkisin kahvilaa ja viikonloppuisin brunsseja. Aulan lattialla jaloissani mönkii pari vauvaa. Muutama vanhempi tenava temppuilee pyörätuoli- ja lastenvaunurampilla. ­Kahvila onkin juuri pienten lasten vanhem­pien suosiossa, sillä sisään pääsee kätevästi vaunuilla, lapsille on leikkipaikka ja omaa ohjelmaa perjantaisin. Lasten leikkipaikan takana vitriinissä on voileipiä, leivonnaisia, suklaata ja smoothieita. Lounaaksi on tarjolla vaihtuva burgeri, keitto tai muu lämmin ruoka. Kahvilan pöydillä on kukkamaljakoita, ja hallimaista aulatilaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Jumalainen kahvila

Tyhjä pakastin

Missä viipyy krapulaisen vegaanin einespitsa? Teksti Saila Kivelä Kuva Annika Pitkänen Minulta kysytään usein, miten minusta tuli vegaani. Puhun aina eläimistä, niiden kokemuksellisuudesta ja tietoisuudesta sekä siitä, kuinka väkivaltaa ei vain voi oikeuttaa. Todellisuudessa se, miten minusta tuli vegaani – hetki, kun päätös vegaaniksi ryhtymisestä kirkastui ja ajoi voimalla ylitseni – on vähemmän ylevä: Lojuin sohvalla krapulaisena ja söin juustonaksuja. Juustonaksut olivat rapeita ja ilmavia, kunnes muuttuivat hyvän makuiseksi töhnäksi ja juuttuivat kitalakeen. Mietin, kuinka kummallisia ne olivat – näitä merkittäviä pohdintoja tekee vain krapulassa. Pitelin naksua kädessä ja juustotöhnä levisi sormiin. Juustonaksut eivät muistuttaneet mitään muuta – edes juustoa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tyhjä pakastin

Sirkusta savupiippujen varjossa

Cirkon Riku Lievonen näkee nykysirkuksen esittävän taiteen rajojen rikkojana. Kuva Veera Järvenpää Vanhat tiilistä käsinmuuratut savupiiput näyttävät uhmakkailta kirkasta taivasta vasten. Kirkas kevätaurinko kylvettää Helsingin Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueen tyhjää tapahtumakenttää. Sivummalla graffitimaalarit suihkivat seinälleen uusia värikerroksia, ja ravintola Lämmön tyhjä terassi kuiskii houkutuksen viestejä ohikulkijoille. Näillä nurkilla majailee Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry, vuonna 2002 perustetun suomalaisen nykysirkuksen kehittäjäyhteisö. Cirkon uusi toiminnanjohtaja Riku Lievonen tulee vastaan jo alaovella. Häikäisevässä kirkkaudessa silmiään siristelevä Lievonen on kulttuurikentällä tuttu taustatekijä. Ennen nykyistä pestiään hän toimi pitkään Helsingin Juhlaviikkojen esittävän taiteen ja kaupunkitaiteen vastaavana tuottajana. Aiempaa kokemusta hänellä on ­Kiasma-teatterista

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Sirkusta savupiippujen varjossa

Uuden ajan Andersson

Kovaääninen poliitikko jäljittää katoavaa kansanvaltaa. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen ”Silläkö Suomi nousee, että hallitus pakottaa työttömät hieromaan toinen toisiaan?” Katsojien kannanotot ovat tv-ohjelmia höystävän pikaviestipalvelun Twitterin parasta herkkua. Ylen A2:n studiokeskustelussa vasemmiston ääntä käyttää Li Andersson. Ensimmäisen kauden kansanedustajasta on tullut puolueensa näkyvin poliitikko. Anderssonin tarjotessa työl­lisyysvaihtoehtojaan kansan­edustaja Harry Harkimo (kok.) huutaa päälle: ”Montako yritystä sä oot perustanut?” Harkimolla on keskustelussa yrittäjien keulakuvan rooli. Andersson purkautuu myöhemmin Facebook-sivullaan: ”Olen 28-vuotias. Olen ollut vuoden kansanedustajana. Sitä ennen olin neljä vuotta koko­aikatöissä järjestössä. Sitä ennen puolen vuoden pätkän kokopäivätöissä Ruotsissa järjestössä, ja 06–07 vuoden kokopäivätöissä pääsihteerinä. Tämän ohella olen opiskellut

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Uuden ajan Andersson

Perustulomallien poliittiset erot

Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. Teksti Veikka Lahtinen Kuvat Annika Pitkänen Suomen perustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansio­sidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päälle­päin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaali­politiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Perustulomallien poliittiset erot

Maailman paras paikka tulla kaapista

”Minulla on epätavallinen ja hämmentävä tausta, sillä isäni ja äitini kulttuuriset taustat ovat hyvin erilaiset. Isäni on israelilainen ja äitini suomalainen. Molemmat vanhempani muuttivat ennen syntymääni vieraaseen maahan, Yhdysvaltoihin. Olen syntynyt Los Angelesissa, ja perheeni muutti lähelle New Yorkia, kun olin pieni. Tutustuin lapsena moniin kansainvälisiin ihmisiin. Ensimmäistä kertaa menin julkiseen kouluun 13- tai 14-vuotiaana ja tajusin, että olen erilainen kuin nämä ihmiset – olen erilainen kuin amerikkalaiset. Kävin yliopiston lähellä Chicagoa, Illinoisissa. Olisin voinut muuttaa Texasiin kulkeakseni koko maan läpi, mutta sen sijaan muutin Suomeen!  Kielellä on merkitystä siinä, miten sukupuoleen suhtaudutaan. Englannissa on he ja she-pronominit. Isäni on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Maailman paras paikka tulla kaapista

Viesti Moskovaan

”Ruotsi ja Suomi, jotka ovat perinteisesti neutraaleja, [– –] kysyvät nyt Yhdysvalloilta: autatteko meitä lähettämään viestin Moskovaan?” Näin kuvaili Suomessa toukokuussa pidettävää Yhdysvaltojen sotaharjoitusta Stephen­ Sestanovich, vanhempi Venäjän tutkija Council of Foreign Relationsissa, Yhdysvaltojen kenties arvostetuimmassa ajatushautomossa. Harjoitus on osa operaatiota Atlantic Resolve, joka on Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan vastaus Venäjän toimiin Ukrainassa. Suomen hallituksen ja presidentin mielestä sen sijaan sotaharjoituksella ei ole poliittista merkitystä. Puolustusministeri Jussi Niinistö on sanonut, että harjoitus ”ei lähetä maailmalle ulkopoliittista viestiä”. Jos ottaisi hallituksen puheet vakavasti, niin pitäisi todeta, että se on epäonnistunut tässä viestinnästä pidättäytymisessä ­pahasti. Oikeasti kaikki tietävät, että harjoitus on osa sotilaspolitiikkaa,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Viesti Moskovaan

Mustempaa vappua

Anarkistit osallistuvat itsepintaisesti työväenliikkeen vappumarssille. Onko mustille lipuille tilaa vapunvietossa? Teksti Suvi Auvinen Kuva Velda Parkkinen Vastakkainasettelun aika ei tietenkään ole ohi, mutta vappuisin Helsinki on jakautunut kahtia selvemmin kuin muulloin. Tähtitorninmäellä valkoiset ylioppilaslakit hohtavat kilpaa kuohu­viinilasien kanssa. Rautatien­torilla ihmisjoukon yllä liehuu punaisten lippujen meri. Punaisten lippujen, puoluei­den logojen ja ay-tunnusten keskeltä erottuu mustia lippuja. Vappu­marssille on vasemmiston lisäksi lähdössä joukko anarkisteja. Anarkistien läsnäolo vappumarsseilla on herättänyt kummastusta. Miksi puoluevasemmiston ulkopuolella toimivat anarkistit haluavat väkisin mukaan työväen juhlaan? tapahtumat, jotka vaikuttivat vapun viettämiseen toukokuun ensimmäisenä päivänä ja sen vakiintumisesta työväenliikkeen juhlapäiväksi, sijoittuvan 1880-luvun Chicagoon. Yhdysvallat oli vakavan laman kourissa, eikä

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mustempaa vappua

Presidenttipeliä Yhdysvalloissa – media vs. Sanders ja Trump

Puolueiden ulkopuolelta tulevat ehdokkaat saavat negatiivista mediahuomiota. Teksti & kuvat Mariko Sato Kun Yhdysvaltojen ­presidentinvaalien esivaalitaisto ­alkoi maaliskuussa kuumentua, julkaisi Washington Post -sanomalehti demokraattien presidenttiehdokkaasta Bernie ­Sandersista huimat 16 negatiivissävytteistä artikkelia 16 tunnissa. Useimmissa artikkeleissa senaattori Sanders esitettiin epäpätevänä ehdokkaana, joka ei kykenisi toteuttamaan suuria vaalilupauksiaan, kuten finanssisektorin säätelyä, maksutonta korkeakoulutusta ja universaalia terveydenhuoltoa. Tämä ei ole hidastanut Sandersin tahtia. Hänen kannattajansa ja kampanjaväkensä ovat luoneet sosiaalista mediaa hyödyntävän vaalikoneiston, joka on voimakkaasti hyökännyt puolueellisena pitämäänsä valtamediaa vastaan. Valtava on nojautunut vapaaehtoisten itseorganisoitumiseen, joka on tapahtunut internetin avulla. Vastaavaa ei ole aiemmin nähty. Sandersin sosiaalisen median kampanjaa pidetään jopa tehokkaampana

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Presidenttipeliä Yhdysvalloissa – media vs. Sanders ja Trump

Toimitus on harvainvalta

Päätoimittajat väittävät journalismin olevan demokratian asialla, vaikka toimittajien työolot ovat kaikkea muuta kuin demokraattiset. Teksti Pontus Purokuru Kuva Ninni Kairisalo Suurten suomalaisten mediatahojen päätoimittajat allekirjoittivat 1. maaliskuuta julkaistun yhteiskannanoton, jonka mukaan ”eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian” tehtävä on kirkas. Kannanoton mukaan toimitukset ovat   ”demokratian ja sananvapauden tukipilareita”. Tukipilarit eivät itse ole kovin demo­kraattisia tai vapaita. Tämä selviää Journalistiliiton kautta syksyllä 2015 levitetystä toimittajakyselystä ja siihen liittyvistä haastatteluista. ”Aamulehdessä oli eniten sitä, että jos kirjoitin jutun, niin päälliköt jopa kirjoittivat sen uusiksi. Järjestelmä tuntui osin oikeistolaiselta totalitarismilta”, kertoo eräs pitkän linjan toimittaja. ”Toimitukset eivät ole homogeenisiä. Toimittajissa on kaikki yhteiskunnan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Toimitus on harvainvalta

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan